Sunnuntai 16.6.2019

”Tämä altistaa pedofilialle kirkossa”

Luotu: 
23.5.2010 10:14
  • Kuva: evl.fi
    Kuva
    Kirkon ja seurakuntien hierarkkinen, auktoriteetteihin perustuva organisaatio altistaa pedofilialle, arvioi oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalo.

Faktakulma

–Pedofilia on seksuaalinen häiriö, jossa henkilö kokee pysyvää seksuaalista kiinnostusta lapseen
–Pedofiilit ovat usein joutuneet itse lapsena saman uhriksi
–Joskus lapsen seksuaalisessa riistossa on kyseessä tilapäinen taantuma esimerkiksi elämänhallinnan pettäessä, tällaiset henkilöt eivät yleensä uusi tekoaan
–Lapselle seksuaaliseksi kohteeksi joutuminen on aina vahingollista
–Pedofilian uhriksi joutunut lapsi voi oireilla monella tapaa, asiaa ei voi päätellä yksiselitteisesti oireista
–Uhria auttaa trauman purkaminen ja käsittely syvällisesti esimerkiksi terapian avulla
–Lapsen ikä vaikuttaa tapaan käsitellä asiaa
–Lapsen tutkimus pedofiliaepäilyssä vaatii huolellisuutta, tarkkuutta ja ammattitaitoa, lasta ei pidä johdatella mihinkään suuntaan
–Suomessa on lasten oikeuspsykiatrisia tutkimusyksiköitä, joissa moniammatillinen tiimi perehtyy epäilyyn

(STT)

Lähde: Jaana Haapasalo: Kriminaalipsykologia (PS-Kustannus 2008)

Kirkon ja seurakuntien hierarkkinen, auktoriteetteihin perustuva organisaatio altistaa pedofilialle, arvioi oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalo.

Haapasalon mukaan pedofilian ja seksuaalisen häirinnän paljastuminen voi olla kirkon piirissä vaikeampaa kuin muualla. Tätä edesauttaa uskontoon liittyvä myyttisyys.

–Jossain maallisemmassa valtaorganisaatiossa, kuten sairaalassa, tällainen paljastuisi helpommin. Jos joku ylilääkäri alkaisi hyväksikäyttää lapsia, siihen olisi selkeämmät mekanismit puuttua.

Haapasalo näkee, että kirkon henkilökunnalla on valta-asema suhteessa yhteisön jäseniin. Muilla on vahva luottamus taustalla olevaan oppiin ja sitä edustaviin yhteisön auktoriteettihahmoihin.

Valta-asemassa olevia arvostetaan, eikä heidän toimintaansa uskalleta kovin helposti kyseenalaistaa. Tämä koskee myös muita valtaorganisaatioita kuten armeijaa.

Kriminaalipsykologiaa ja rikollisten taustoja tutkinut Haapasalo ei sinällään väitä, että kirkon piirissä olisi määrällisesti muita vastaavan kokoisia organisaatioita enemmän pedofiliaa. Silti sitä on.

–Isoihin organisaatioihin mahtuu yksilöitä, joilla on sadistinen luonne tai muu persoonallisuuden kehityshäiriö.

Valta-asema antaa psyykkisesti sairaille henkilöille mahdollisuuden muiden ihmisten ja lasten manipulointiin.

–Lapsi hakeutuu esimerkiksi leiriohjaajan seuraan ja luottaa häneen. Uskoo, mitä hän sanoo, kertoo ja lupailee, pohtii Haapasalo.

–Kun tällaisessa tilanteessa tapahtuu koskemattomuuden loukkaus, se jättää syvät jäljet.

Kriminaalipsykologi Haapasalo ei näe rippisalaisuuden murentamista ratkaisuna kirkon pedofiliaan.

Hän perää kirkossa ja muissa suljetuissa yhteisöissä lasten parissa työskenteleville perusteellisia henkilöarviointeja.

Seksuaalinen kiinnostus lapsiin on mahdollista havaita huolellisissa psykologisissa tutkimuksissa. Niiden avulla voidaan seuloa lasten kanssa työskenteleviksi ihmisiä, joilla ei tällaisia perversioita ole.

Faktakulma

–Pedofilia on seksuaalinen häiriö, jossa henkilö kokee pysyvää seksuaalista kiinnostusta lapseen
–Pedofiilit ovat usein joutuneet itse lapsena saman uhriksi
–Joskus lapsen seksuaalisessa riistossa on kyseessä tilapäinen taantuma esimerkiksi elämänhallinnan pettäessä, tällaiset henkilöt eivät yleensä uusi tekoaan
–Lapselle seksuaaliseksi kohteeksi joutuminen on aina vahingollista
–Pedofilian uhriksi joutunut lapsi voi oireilla monella tapaa, asiaa ei voi päätellä yksiselitteisesti oireista
–Uhria auttaa trauman purkaminen ja käsittely syvällisesti esimerkiksi terapian avulla
–Lapsen ikä vaikuttaa tapaan käsitellä asiaa
–Lapsen tutkimus pedofiliaepäilyssä vaatii huolellisuutta, tarkkuutta ja ammattitaitoa, lasta ei pidä johdatella mihinkään suuntaan
–Suomessa on lasten oikeuspsykiatrisia tutkimusyksiköitä, joissa moniammatillinen tiimi perehtyy epäilyyn

(STT)

Lähde: Jaana Haapasalo: Kriminaalipsykologia (PS-Kustannus 2008)

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Salaneuvos

Mistäs muualta löytyisi hierarkkinen, auktoriteetteihin perustuva organisaatio? Armeija on tietenkin yleisin esimerkki (siellähän ei tunnetusti varsinkaan pederastiaa koskaan tapahdu), mutta myös valtion hallinto on monessa mielessä tällainen. Ei siis ihme, että menee huonosti...

vinbju

uskonto on kuitenkin islam, alkaen jo uskonnon perustajasta ja jatkuen perimmäistapoina, pikkulasten naittamisena, polygamiana ja kaikkien naispuolisten sortamisena. Eivätkä arabit hyljeksi pikkupoikiakaan, joten se pederastisuus löytyy sieltä jo sisäänrakennettuna. Ja on se Salaneuvoksen kaipaama hierarkkinen, auktoriteettiorganisaatio, jossa sokea totteleminen on itsestäänselvyys. Kummallista kyllä, "edistyksellinen suvaitsevaisto" hyväksyy islamin teot sellaisinaan, myös femakot.

Ray

Sinä et tiedä, mitä kukakin hyväksyy. Näköjään. Ja ihan vain selvyyden vuoksi: meillä ei ole tietoa kristinuskon perusjäbien perversioista tai suuntautumisista. Paavali ei ainakaan ollut kovin kiinnostunut naisista. Jumalakuvammekin on hiukan outo.

vinbju

Tosiasioiden kieltäminen on marxilaista dialektiikkaa, disinformaatiota, islamilainen kulttuuri on kaukana takana meidän kulttuurievoluutiostamme. Länsimaisella kulttuurilla, kristinusko mukaan luettuna, on takanaan samaa pimeyttä, mitä islamilla on nyt. Mutta islam on jämähtänyt sinne pimeään.

kom

"Mistäs muualta löytyisi hierarkkinen, auktoriteetteihin perustuva organisaatio?"

Lastentarha, ala-aste, yläaste ja lukio lienevät kaikkein hierarkisimmat ja auktoriteetteihin perustuvimmat organisaatiot armeijan ohella, mitä Suomessa on. Ja kappas vain, niissä on lapsia. Ja niiden työntekijät ovat jatkuvasti tekemisissä lasten kanssa. (Esimerkiksi papithan ovat lasten kanssa tekemisissä vain silloin tällöin, osa ei juuri koskaan). Musiikkiopistot, urheiluseurat yms. perustuvat myös auktoriteettipohjaiseen organisaatioon. Mutta millä muulla tavoin voi lasten koulutuksen hoitaa kuin auktoriteettipohjaisella organisaatiolla?

Ray

Kyllä se sopii nimenomaan kaikkiin uskonnollisiin yhteisöihin. Se on tämän jutun idea. Selibaatti on oma ongelmansa.

Itse näkisin, että ongelma on itse Jumalan olettaminen, joka antaa palvelijoilleen hierarkkisessa järjestyksessä auktoriteetin, joka voi aiheuttaa ongelmia.

Kuka tavallinen uskovainen tai joku kuoripoika helposti kyseenalaistaa paavin tai piispan maallisen auktoriteetin missään asiassa, vaikka heitä on ollut vaikka millaisia roistoja perverssejä?

ja häntä tulee kohdella aikuisten oikein ja kunnioittavasti

Jeesus sanoi, joka viettelee yhdenkin näistä pienistä, parempi olisi, että myllynkivi laitettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyksiin.
Jeesus opetuksissaan EI missään muodossa hyväksynyt lapseen kohdistuvaa pahan tekoa.
Lukekaa Jeesuksen opetuksia evankeliumeista.
Pahinta jälleen on tämä yleistys, että kaikissa kirkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä olisi tällaista inhoittavaa lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa.

Melanktoni

Luterilaisen uskonpuhdistuksen ydin oli se, että tavallinen munkki Raamatun avulla paljasti kirkollisten auktoriteettien harhaisuuden. Tätä käytäntöä voi soveltaa edelleen. Seurakunnassa on eri virkoja, mutta ei niihin ainakaan luterilaisessa kirkossa liity mitään sellaista auktoriteettia jota ei Raamatun valossa voi arvostella. Mielestäni tutkija Jaana Haapasalo ei oikein ymmärrä miten kristillinen seurkunta toimii.

Mutusalo

Tämä samainen Jaana on aiemminkin esittänyt todellisuudesta irtiolevia olettamuksiaan. Hämmästelen vain niiden pääsyä julkisuuteen. Hänen päätelmiään en suinkaan hämmästele.
Kukin taaplaa tyylillään ja kyvyillään.

Teologi

Mielestäni ongelma koskee kaikkia ihmisyhteisöjä - jonka Haapasalo myöntääkin - siksi, että meillä on tapana kokea kollektiivista häpeää yhteisön puolesta.

Perheen, uskonyhteisön, puolueen jne. piirissä tapahtuvaa häpeälliseksi koettua asiaa vähätellään tai se kielletään kokonaan, koska koetaan asian olevan jollain tavoin henkilökohtainen, koska se tapahtuu oman identiteetin kannalta tärkeässä ryhmässä.

Anteeksiannon ei ole tarkoitus olla automaattista. Siitä voi (ja pitää) kieltäytyäkin. Jeesus kehottaa sopimaan ensin lähimmäisen kanssa, sitten vasta Jumalan, ja varoittaa useasti tekemästä pahaa heikommille. Jos joku ripittäytyisi rikoksesta, joka ei ole tullut ilmi, rippi ei saa edetä anteeksiantoon.

Toisaalta en usko, että ripittäytyjä kertoo asiastaan riittävästi tunnusmerkkejä, jotta siitä voisi hänet ilmiantaa. Rippi on vain puhetta. Jos siitä kertoo poliisille, miten varmasti se riittäisi tutkinnan aloittamiseen? Jos todisteita ei löydy, on kertoja syytteessä perättömästä ilmiannosta. Se taas johtaa potkuihin.

Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt ovat epäonnistuneet uhrien tukemisessa ja asioiden selvittämisessä. Rikoksen uhrilla on myös kristillisen/luterilaisen etiikan perusteella oikeus saada laillisen esivallan suoja ja apu - juuri sitä on lähimmäisenrakkaus. Tätä ei mm. ym. syystä aina myönnetä, mikä siis ei ole uskonnollista vaan yleisinhimillistä. Tragikoomista on, että anteeksianto on pahimmillaan täysin vääristynyt käsite nimenomaan uskonnollisissa yhteisöissä.

Rippisalaisuus ei siten ole ongelma, vaan yleinen asenne muissa yhteyksissä. Paras neuvo minkä tahansa rikoksen uhrille on, että mikäli joku yrittää estää ilmituloa, sellainenkin kannattaa ilmiantaa!

O

Otetaanpas taas hengitystauko ja katsotaan tilannetta asiallisesti. Kaikissa valtakirkoissa (Kat. Lut. yms Evankeliset) esiintyy suunnilleen yhtä paljon näitä pedofilia tapauksia. Tässä kohdin ei siis ole eroja protestanttien ja katolisten välillä. Pienissä lahkoissa ongelmat ovat todennäköisempiä, kuin suurissa instituutioissa. Tutkimukset ovat asiassa aivan yksiselitteisiä. Tosin ei pienuuskaan tarkoita vaikkapa yksilön diktatuuria automaattisesti. Katolisista nyt lööpitellään ja hehkutellaan eniten, koska sitä vastaan on helppo hyökätä. Vihollisen identifiointi on tärkeä osa propagandan toimivuutta. Yhtään väheksymättä törkeitä ja surullisia hyväksikäyttötapauksia, on kuitenkin selvää että käynnissä kirkkojen vastainen propaganda kohu.

Kirkot yleensäkään eivät kuitenkaan ole länsimaissa niitä pedofilian pesiä, vaikka mediasta sen kuvan äkkiseltään saisikin. Tutkijat ovat täysin yksimielisiä (toki aina jostakin joku änkyräkin löytyy) siitä, ettei myöskään selibaatti liity pedofiliaan millään tavoin. Ei siis mitenkään, vaikka yksinkertainen ajatusleikki suhteutettuna omiin tarpeisiin johtaisikin helposti sellaiseen päätelmään.

Kirkkokuntien vastakkainasettelu pelaa puhtaasti ateistien pussiin. Siitä tässä valitettavasti on kyse. Hyvää siinä on se, että edes kirkot puuttuvat tuohon inhottavaan ongelmaan, jota ihmisten yhteisöissä esiintyy.

hmt

Minua ihmetyttää, miksi jatkuvasti jää huomaamatta, että suurin osa pedofiliasta tapahtuu kodin seinien sisäpuolella, isän, äidin, isäpuolen tms toimesta.

Eikö olisi aivan yhtä oikein vaatia, että lapsi ei pääse synnytyslaitokselta kotiin, ennen kuin kodin muut asukit ja satunnaisvieraat olisi luokiteltu turvallisiksi?

Vakavammin sanottuna: On erinomaista, että vihdoin tästä ongelmasta puhutaan. Miksi kuitenkin edelleenkään ei uskalleta tarttua lasten hyväksikäytön ongelmaan siellä, missä sitä ylivoimaisesti eniten tapahtuu? Onko kaapeissa liikaa luurankoja? Liian läheisiä ihmisiä kyseessä, uhreina tai tekijöinä?

Helppo on irrottautua vastuusta ja sanoa, että instituutioissa on ongelma. Ei se niin ole. Ongelma on joissakin ihmisissä, ja sitten myös meissä muissa, jotka emme tee riittävästi ehkäistäksemme ja lopettaaksemme tätä rikollista toimintaa heti alkuunsa. Onko yhteiskunnastamme lopullisesti kadonnut yleinen moraali ja lähimmäisistä välittäminen?

Milwo

Auktoriteetti ja hierarkiat eivät esiinny ainoastaan uskonnollisissa instituutioissa, vaan väistämättä aivan kaikessa sosiaalisessa elämässä. Uskonnollisuus ei sinänsä mahdollista mitään erityisen ongelmallista auktoriteettia, koska ihmisethän voivat uskoa sokeasti myös täysin maallisiinkin asioihin (raha, ideologia, yms tms).

Harmillista, että media ahdistelee nimenomaan kirkkoa näillä pedofiliatapauksilla. Aivan kuin lapsiin sekaantumista ei tapahtuisi muualla kuin kirkon suojissa ja uskovien keskellä.

HalfNelson

"Harmillista, että media ahdistelee nimenomaan kirkkoa näillä pedofiliatapauksilla. Aivan kuin lapsiin sekaantumista ei tapahtuisi muualla kuin kirkon suojissa ja uskovien keskellä."

Epäilemättä harmillista. Siksihän koko asia haluttaisiinkin pitää piilossa. Edelleen.