Keskiviikko 20.2.2019

Hometalofirman selitys ihmetyttää: ”Miksi käyttävät myrkkyä?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.8.2010 20:57
  • Kuva: Finndomo
    Kuva
    Asumisterveysliiton asiantuntija ihmettelee, miksi uusissa taloissa joudutaan käyttämään homeenestoaineiden kaltaisia myrkkyjä. Kuvassa Finndomon valmistalo.

Homekohun keskiöön joutunut talotehdas Finndomo vakuutteli tänään käyttämänsä, kritisoidun alapohjan kuivausmenetelmän turvallisuutta ja tehokkuutta. Asumisterveysliitto AsTe ry:n sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö epäilee yhtiön selitystä - liittoon tulevista valituksista voi päätellä muuta.

-Ei vakuuta ollenkaan, sanoo Rämö Uudelle Suomelle.

Finndomon asiantuntijana toimineen Aalto-yliopiston tekniikan tohtori Jarek Kurnitskin mukaan pakettitaloissa ongelmia aiheuttanut koneellinen alapohjan kuivaus on parempi ratkaisu kuin perinteinen ilmanvaihto, vaikka homeongelmien ei olekaan voitu osoittaa vähentyneen menetelmän käytön myötä.

-Se on hänen mielipiteensä. Mutta miksi sitten uusissa rakennuksissa pitää käyttää hometorjuntaan Boracolia, kun kuivain ei ole käytännössä toiminut? ihmettelee Rämö.

Boracol on homeenestoaine, jota talotehtaat Rämön mukaan käyttävät koneellisen kuivauksen jättämän kosteuden aiheuttaman homeen tuhoamiseen. Jälkiä on Rämön mukaan paikkailtu tällä tavoin kaikissa kohteissa, joista liitolle on tullut valituksia alapohjan kosteusongelmiin liittyen.

-Jos aineen ominaisuuksiin kuuluu mikrobien tappaminen, niin miten turvallista se voi olla tällaiselle isommalle mikrobille, ihmiselle?

”Jos korjataan, niin pitäisi korjata niin ettei tarvitse käyttää supermyrkkyjä”

-Jos korjataan, niin pitäisi korjata kerralla kuntoon ja sillä tavalla, ettei tarvitse käyttää supermyrkkyjä, sanoo Rämö.

Rämön mukaan AsTe ry:lle on Aamulehden aloittaman kohun jälkeen tullut päivittäin kymmenisen yhteydenottoa Finndomon ja muiden yhtiöiden talopakettien homeongelmista. Yhteensä valituksia on siis kymmenittäin.

-Niitä tippuu kuin bingohallissa numeroita, Rämö kuvaa.

Rämön mukaan kyseessä ei ole ihmisten ylireagointi, vaan homeongelmat ovat taloissa todellisia ja usein hyvin suuria. Hän toivoo, että asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) puuttuisi rakennusalan virheisiin sanktiokäytännöllä, kuten Vapaavuori on lähiaikoina vihjaissutkin. Tällä hetkellä myyjän velvollisuus on lähinnä korjata havaittu virhe.

Rämön ja ympäristöministeriön Hometalkoot-projektin päällikön Juhani Pirisen mukaan Finndomon ja Älvsby-yhtiön käyttämä koneellinen kuivausmenetelmä on rakennusmääräysten vastainen. Finndomoa tukeneen dosentti Kurnitskin mukaan rakennusmääräykset eivät kuitenkaan kerro yksiselitteisesti, millä menetelmällä pohja pitäisi kuivata.

Rämön mukaan AsTe ry:n ja viranomaisten tulkinta johtuu siitä, että määräyksissä ei puhuta "mekaanisista vempaimista" mitään - koneellinen kuivaus ei siis oikeastaan ole edes vaihtoehto pohjarakenteen kuivaamiseen.

Finndomo-kohu nousi, kun Hämeenlinnan asuntomessujen kahdesta talosta löytyi hometta. Finndomon mukaan kyseisissä taloissa käytetty, kritisoitu kuivausratkaisu löytyy noin 400 valmistalosta.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

mattimayranpaa

Lähes kaikki olemme rakentamisen "asiaa tuntevia". Oma tuntemukseni turvaa luonnolliseen alapohjan tuulettamiseen "kissan reikien" kautta.

Miksi koneellinen tuuletus (kuivaus) kondenssivesi-viemäreineen vaikeasti valvottavassa ja tarpeettoman korkeassa tilassa "pahvisen" (kuvassa) rossipohjan alla?

Olen nähnyt satavuotiaita hirsitaloja Siperiassakin ja talvien pakkasten varalle niissä oli maapenkalla eristetty ulkoseinien perustus!

Suosittelen talosuunnittelijoille Siperian matkaa!

Alppisirkka

Kyseinen Hannele Rämö on itseoppinut "asiantuntija" ja hän sekä hänen edustamansa järjestö toimivat hyvin kevyellä tietopohjalla. Erinomaisena esimerkkinä kyseisen homeenestoaineen nimeäminen supermyrkyksi (käytetty vuosikymmeniä Suomessa ja on ehkä yleisimmin käytetty suoja-aine. Toinen loistava oivallus on suositus ettei alapohjaa tuuletettaisi koneellisesti... Hän myös kyseenalaistaa Jarek Kurnitskin, joka on maailmanlaajuisesti yksi arvostetuimmista alan tutkijoista. Hän on mm. yksi vuonna 2009 julkaistun WHO:n sisäilmaa koskevan ohjekirjan kirjoittajista. Ohje keskittyy pääasiallisesti kosteuden hallintaan ja homeiden ehkäisyyn.

PetSu

Hannele Rämö osti itse hometalon. Hänestä tuli asiantuntija, kun taisteli maksajiksi kaikki kauppaan osallistuneet muut tahot, kuin hän. Näin kerrotaan toisaalla netissä.

Ostajallahan ei Suomessa ole usean lainoppineekaan mielestä mitään vastuuta kaupan kohteena olevasta kiinteistöstä, vaan myyjä joutuu antamaan takuun jopa 100 vuotiaasta asunnosta. Joten, pitäkäähän huoli, että myytte tarvittaessa asunnon asiantuntijan kautta tai teette kauppakirjan kuten itse tein. Ostaja on tietoinen.... ->
Loputon luettelo mitä vikoja saattaa ilmetä 10 vuodessa.

Ostaja on tietoinen, että kiinteistön vesi/viemäri saattaa ruostua ja vuotaa...jne. Jos ostaja ei hyäksy kauppakirjaa, niin lisätkää seuraava: Kiinteistö myydään purettavaksi. Näin säästyy monelta harmilta.

Jos kauppa peruuntuu, niin antaa olla. Moni ymmärtää, että myyjä ei ole varmasti edes tiedä myyntikohteensa kuntoa. Eikä sitä tiedä taatusti edes tarkastaja, purkamatta koko asuntoa/kiinteistöä.

Olen itse ollut rakentamassa useita omakotitaloja, eikä yhdenkään kohdalla ole tarvinnut riidellä mistään myynnin jälkeen.

Homettahan siellä on luultavasti ollut, mutta kukaan meistä (5 perheenjäsentä) eivät ole ikinä sairastuneet mihinkään kosteudesta ja homeesta aiheutuvaan.

Olen lukenut asuntojen homeista kertovia tutkimuksia ja saanut tietää, että vain minimaalinen pieni osa niistä tuhansista erilaisista migrobeista voi aiheuttaa ihmiselle ongelmia.

Tietenkin on selvää, jos asunto alkaa mädäntyä asunto saattaa muuttua asumiskelvottomaksi teknisesti. Silloin on kyse rakennusvirheestä. Kuinkahan ne rintamamiestalot osattiinkaan rakentaa niin hyvin? Uskomatonta ja 50-60 vuotta sitten.

Haluaisin tietää mikä koulutus on kelläkin tähän asiaan. Asun nytkin meren päällä(alla on vene) ja kosteusmittari näyttää ulkona 89%. Pitäsikö huolestua tai hakeutua sairaalahoitoon?
Suolainen Välimeri ei todellakaan ole tehnyt vuosikymmenten aikana minkäänlaisia ongelmia.

Suomalainen umpirakennus saattaa olla ongelma, mutta silloinkin vain, jos ja kun itiöt ovat allergiaa tai joitain hengityselisairauksia aiheuttavia. Pelkkä home ei ole kaikille vaarallista. Hometta jopa syödään.

Jäitä hattuun ja pyytäsin asiantunjoiden lausuntoja, eikä pelkästään niiden joilla on jäänyt ostohetkellä kohde tarkistamatta. Ostaja on velvollinen tarkistamaan kohteen kunnon ....

Pekka Nikkola

Kosteusvauriossa homeet eivät todellakaan ole ongelma, vaan bakteerit.

Kosteusvauriohomeet eivät ole vielä koskaan aiheuttanut oikein diagnosoitua allergiaa. Ulkoilman homeet kuten Alternaria ja Cladosporium voivat aiheuttaa kyllä homeallergian. Silloin ei ole tietenkään kyse kosteusvauriosta.

Valitettavasti vain kosteusvauriossa kasvavat ennen pitkää runsaina gram-positiiset bakteerit. Kun ne itiöivät, niin niistä vapautuu mureiinia ja yhdessä aktinobakteereiden ("sädesieni") ja Bacillus bakteereiden tuottamien myrkyllisten aineenvaihduntatuotteiden (ei saa sekoittaa ns. voc eli haihtuviin orgaanisiin yhdisteihin) aiheutuu keuhkojen perille pysyvä tulehdus, koska elimistömme ei pysty poistamaan noita bakteereiden tuottamia myrkkyjä.

Htalk

"Dosentti, tekniikan tohtori Jarek Kurnitski Aalto-yliopistosta vakuuttelee, että pakettitaloissa ongelmia aiheuttanut koneellinen alapohjan kuivaus on tehokkaampi ratkaisu kuin perinteinen, painovoimainen ilmanvaihto."

Lähde:
http://www.uusisuomi.fi/raha/99550-hometalofirman-vastaisku-%E2%80%9Dnam...

Miten tehokas professori Jarek Kurnitskin ylistämä ratkaisu on talon elinkaaren ajan, kun Finndomon asuntomessujen mallitalot homehtuivat VTT:n mukaan jo 2008 lyhytaikaisen asumattomuuden ja rakennusaikaisen jään takia? Tehokkuus vs. käytännöllisyys?

Pitäisikö alapohjaratkaisuja arvioida myös sen perusteella miten ne käytännössä ovat toimineet ja miten herkkiä ne ovat alapohjan tarkkailu- ja rakennusvirheille vai jonkun tehokkuuden perusteella mitä sillä sitten professoritasoisesti tarkoitetaankaan...

Jos maapohja ja alapohjan rakenteet eristetään 100% ja huolehditaan kondenssi-veden poistamisesta koneellisesti niin ratkaisu näyttää paperilla tehokkaalta.

Toisaalta luomalla em. rakenne alapohjaan luodaan samalla myös kuivaimesta 100% riippuvainen ratkaisu joka ei siedä homehtumatta kosteutta kuten oikein tuulettuva alapohja. Jo pelkkien "kissaluukkujen unohtaminen auki saattaa VTT:n mukaan aiheuttaa alapohjan homehtumisen. Ja tämä on professorin mukaan oikealla tavalla tehokas ratkaisu.

Finndomon toimitusjohtajan puolustus:

Ansaitsemme kiitoksen, ei haukkuja

http://www.taloussanomat.fi/rakentaminen/2010/08/19/kohurakentaja-ansait...

Pekka Nikkola

Boracol sisältää booria, joka saa aikaiseksi sen, että kosteusvauriossa kasvavat bakteerit alkavat tuottamaan professori Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmien löytämiä super-myrkkyjä. On menty siis ojasta allikkoon, kun on alettu tappamaan homekasvustoa.

Kosteusvauriossa kasvaa myös ennenpitkää runsaasti myös gram-positiivisia bakteereita, jotka sisältävät ulkokuorellaan mureiinia. Mureiinia vapautuu erityisesti silloin, kun aloitetaan kuivaus ja bakteeri muuttuu itiöksi. Tällöin keuhkoihin lentänyt mureiini yhdessä kehossa jo olevien bakteerimyrkkyjen kanssa aiheuttaa tulehduksen keuhkojen perifeerisissä osissa.

On saatu jopa selville, että jo pelkkä mureiinikin aiheuttaa mm. rintasyöpää. Pelkästään kosteusvaurion vuoksi kuolleita viimeisten 35 vuoden aikana on varmasti yli 100 000.

Terveysviranomaiset STM ja THL ovat salanneet asian 1990-luvun alusta alkaen, jolloin kosteusvaurion vaarat selvisi.

Pekka Nikkola

1) Aluksi pitää ymmärtää, että homeet tai niiden itiöt tai homekasvustosta irronneet partikkelit tai homemyrkyt eivät sairastuta kosteusvauriossa ketään.

2) Kosteusvauriossa on aina ensin homekasvustoa.

3) Jonkin ajan kuluttua, kun kosteus lisääntyy, niin alkavat kasvamaan aktinobakteerit (kansanomaisesti sanottuna ”sädesienet”) ja lähinnä ns. gram-positiiviset bakteerit.

Pitää siis pystyä erottamaan home ja bakteeri.

4) Bakteerit käyttävät ravinnokseen homekasvustoa. Ne erittävät solun ulkopuolelle entsyymejä, jotka hajottavat homekasvuston sopivaan muotoon jolloin bakteerit voivat käyttää niitä ravinnokseen.

5) Aktinobakteerit alkavat tuottaa erittäin pahoja solumyrkkyjä, jos ne joutuvat kosketuksiin rakennusmateriaaleista peräisin olevan boorin kanssa. Booria on esim. lasivillassa ja homeenestoaineissa sekä pyykinpesuaineissa.

6) Muodostuneet solumyrkyt aerolisoituvat ja lentävät keuhkoihin, jossa ne tuhoavat niitä tuhoamaan tulleita valkosoluja. Kun valkosolu poksahtaa rikki, niin myrkyt vapautuvat uudelleen elimistöön. Kehomme ei pysty niitä poistamaan.

7) Tilannetta pahentaa se, että kun aloitetaan kosteusvaurion kuivaus, niin gram-positiiviset bakteerit alkavat itiöimään ja sisäilmaan vapautuu peptidoglykaania eli mureiinia. Yhdessä mureiini solumyrkkyjen kanssa aiheuttaa pysyvän tulehduksen keuhkoissa. Se on erilainen tulehdus kuin esim. homepölykeuhko, koska valkosoluja on vain äärimmäisen vähän verrattuna esim. homepölykeuhkon määrään.

Timo Raunio

Nimimerkki Alppisirkka valehtelee raskaasti edellä olevassa kirjoituksessaan. Alkaen jo väitteistä Hannele Rämön koulutuksen suhteen: hänhän on koulutukseltaan rakennusmestari, ja suorittanut sen jälkeen useampiakin yliopistollisia kursseja nimenomaan sisäilmakysymyksiin ym. asumisterveyteen liittyvissä asioissa. Määritelmä "itseoppinut asiantuntija" sopii siis erittäin huonosti tähän tapaukseen.

Alppisirkan muita väitteitä voisi kommentoida seuraavasti:

- Se, että jotain tiettyä homeenestomyrkkyä on käytetty Suomessa jo vuosikymmeniä, ei mitenkään torju sitä että kyseessä olisi supermyrkky. Asbestiakin käytettiin Suomessa useita vuosikymmeniä, ja nyt sekin luokitellaan erittäin haitalliseksi aineeksi.

- Alapohjan koneellisen tuulettamisen kritisoimisessa ei ole mitään väärää. Päinvastoin, se että alapohja nimenomaisesti pitää tuulettaa koneellisesti, luo monia tarpeettomia riskitekijöitä. Rakennushan on aina sitä turvallisempi, mitä vähemmän siinä joudutaan turvautumaan koneellisiin ratkaisuihin (jotka voivat pettää milloin tahansa).

- Jarek Kurnitskin osaamisesta ei vielä tähän mennessä ole saatu kovin vakuuttavia näyttöjä. Se, että kirjoittaa jonkin kirjan, ei vielä paljon todista. Rakentamisen alalta on kirjoitettu paljonkin kirjoja - jopa sangen arvostettuina pidettyjen "asiantuntijoiden" toimesta - jotka sittemmin ovat osoittautuneet täysin virheellisiksi.

Eric

Alppisirkka:

"kyseinen Hannele Rämö on itseoppinut asiantuntija

Hän myös kyseenalaistaa Jarek Kurnitskin, joka on maailmanlaajuisesti yksi arvostetuimmista alan tutkijoista. Hän on mm. yksi vuonna 2009 julkaistun WHO:n sisäilmaa koskevan ohjekirjan kirjoittajista. Ohje keskittyy pääasiallisesti kosteuden hallintaan ja homeiden ehkäisyyn."

Jarek Kurnitski väittää siis että koneellinen kuivaus alapohjassa on hyvä ratkaisu.

Eli kun nyt on todettu, että muutaman vuoden ikäisissä koneellisesti kuivatuissa alapohjissa on homeongelmia, tämä toteamus on väärä, koska Jarek Kurnitski ei voi olla väärässä?

Teoreettisesti koneellinen kuivaus saattaa olla hyväkin juttu, mutta useissa tapauksissa, joissa koneellinen kuivaus on ollut, kuivauskone on ollut umpijäässä ja toimimaton. Miten se alapohja silloin kuivuu, kun kaikki muut tuuletusreijät on tukittu tämän kuivauskoneen työskentelyedellytysten takia?

MarkkuMatias

Tämä on taas esimerkki siitä, kuinka rakentamisessa uudet innovaatiot otetaan käyttöön, ilman että niitä perusteellisesti kokeiltaisiin. Liikaa luotetaan teoreettisiin tarkasteluihin ja suunnitelmiin. Testejä kyllä todennäköisesti tehdään rakennuksen jollakin osa-alueella, mutta kuinka monta koneellisen alapohjan kuivauskoesarjaa on tehty useamman vuoden koejaksoilla kokonaisilla taloilla ? Jotta voitaisiin olla varmoja toimivuudesta tulee kokeet tehdä 1:1 mittakaavassa todellisilla rakennuksilla ja todellisissa olosuhteissa. Eihän uutta lentokonetyyppiäkään pääsetetä markkinoille, ennen kuin sen kokonaisilla prototyypeillä on tehty useiden vuosien testisarjat.

No voihan tämän tapaussarjan liittää luokkaan ”testaukset kokonaisilla taloilla – ja ihmisillä”. Ja kehityskustannukset maksaa talonomistajat.

1960 –luvulla alkanut ”tasakattokokeilu” kesti n. 20 vuotta ja sen kokeilun viulut maksoi mm. sadat tuhannet omakotirakentajat ja tuhannet asunto-osakeyhtiöt. Kukahan mahtoi olla tässä kokeilussa alulle panija – liekkö ollut Otaniemen suunnassa ?

Harmillista on, että viranomaiset menevät jatkuvasti samaan koukkuun – laativat uusia rakennemääräyksiä, ennen kuin niiden vaikutuksia on perusteellisesti selvitetty.

Todellisuus on edelleen melko kaukana hyvistä ideoista, teorioista, simulaatioista ja piirustuslaudasta.

Tekniikan kehitystä ei voida nopeuttaa keinotekoisesti – ei edes kansainvälisissä ”jurnaaleissa” julkaistuilla kirjoituksilla tai lobbaamalla.

PetSu

Titteli muiden joukossa. Minun viimeksi rakentamani kohde ja vastaava rakennusmestari oli täydellinen fiasko.

Piirustuksista huolimatta tuo henkilö kaivatti montun metrin liian syväksi ja jokainen asiantuntija tietää mitä se maksaa.

Ketään ei saatu "roviolle" ja itseoppineena tunsin todellakin myötähäpeää selvitellessäni asiaa.

Siinä omakotitalossa on nyt kellarihuoneet ja autotalli 3.5-4.0 metriä korkeat. Ei auttanut neuvot, ei tieto.

Kuningas oli tullut tontille.

PetSu

Titteli muiden joukossa. Minun viimeksi rakentamani kohde ja vastaava rakennusmestari oli täydellinen fiasko.

Piirustuksista huolimatta tuo henkilö kaivatti montun metrin liian syväksi ja jokainen asiantuntija tietää mitä se maksaa.

Ketään ei saatu "roviolle" ja itseoppineena tunsin todellakin myötähäpeää selvitellessäni asiaa.

Siinä omakotitalossa on nyt kellarihuoneet ja autotalli 3.5-4.0 metriä korkeat. Ei auttanut neuvot, ei tieto.

Kuningas oli tullut tontille.

Alppisirkka

Ensinnäkin näitä mikrobikasvua ehkäiseviä/vähentäviä tuotteita on lukuisia markkinoilla ja niiden ensisijainen tehtävä on nimenomaisesti luoda homekasvulle mahdollisimman huonot olosuhteet. Samanaikaisesti kosteudelle alttiit rakenteet tulee pyrkiä parhaan tietämykseen mukaan suojaamaan ylimääräiseltä ilman kosteudelta. Teknisesti paras ratkaisu on OIKEIN tehty suojaus ja kosteuden poisto joko tilaan asennettavilla turvallisilla kosteudenpoistolaitteilla tai koneellisella ilmanvaihdolla/niiden yhdstelmällä. Jos nämä on tehty oikein ja huolellisesti, toisin kuin tässä tapauksessa ilmeisesti on tapahtunut, vaurioilta tulisi välttyä. Lähinnä siteeraasin tätä Hannele Rämön yliampuvaa esiintymistä, jota voidaan kuvata tyhjien tynnyreiden kolinaksi.

Pekka Nikkola

Boracol kyllä tappaa homeet, mutta antaa sen jälkeen kasvutilaa vaarallisille bakteereille.

Vasta bakteerivaihe aiheuttaa terveysvaaran. Bakteerit valmistavat ns. signaalimolekyylin (autoinducer-2), jonka välityksellä bakteerit keskustelevat ja perimä muuttuu sellaiseksi, että bakteeri alkaa tuottaa super-myrkkyjä. Signaalimolekyyliä ei synny, ellei ole booria saatavilla.

Tarvitaan siis booria, jotta näitä myrkkyjä syntyy. Yleisin boorilähde rakennuksessa om kastunut lasivilla. Lasivilla sisältää booraksia, jota on laitettu lasinvalmistuksen yhteydessä.

Eko- eli selluvilla ei myöskään saisi kastua, koska se sisältää booraksia.

Pyykinpesuaineisiin on lisätty booraksia vedenpehmentimeksi. Paha tilanne syntyy, jos pyykinpesuvesi pääsee kastelemaan esim. betonivalun vuotavan lattiakaivon ympäriltä. On varsin todennäköistä, että sinilevät ovat alkaneet tuottaa myrkkyä pyykinpesuaineiden boorin virrattua vesistöihimme.

Htalk

Aihe: Homeista viis, ongelmatalossa sairastuttaa toksiini

05.06.2009

Teksti: Mari Heikkilä, Tiede-lehti

Haastattelu: mikrobiologi, tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen

http://www.tiede.fi/artikkeli/1067/homeista_viis_ongelmatalossa_sairastu...

lainaus Tiedelehden artikkelista

Mikrobimäärä ei paljasta riskiä

Katto tilkitään. Se on vuotanut huomaamatta jo pitkään. Silikonisaumat ovat ajan myötä hapristuneet auringossa. Kosteutta on päässyt myös makuuhuoneen ja kylpyhuoneen seinän väliin. Väliseinän sisällä odottaa ikävä yllätys: kipsilevy ja väliseinän puuosat ovat kauttaaltaan ruskean ja valkoisen homeen peitossa.

Usein kosteusvaurioissa kohistaan vain homeista ja aktinobakteereista, sädesienistä. Ei ihme, sillä ne muodostavat hurjan näköisen villamaisen kasvuston.

Tosiasiassa kosteus ruokkii myös tuhansia muita mikrobeja. Monet bakteerit kasvavat vaatimattoman näköisesti mutta saattavat olla pääsyitä oireisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Aino Nevalaisen ryhmä osoitti äskettäin, että kosteusvaurioissa viihtyy myös ameboja, alkueläimiä.

- Amebojen sisällä voi elää tautia aiheuttavia bakteereita, jotka eivät yksin pärjäisi rakennusmateriaalin pinnalla. Tämä saattaa selittää osan oireista, kertoo Nevalainen.

Mikrobien määrä tai lajikoostumus ei siis yksin paljasta kosteusvaurion aiheuttamaa terveysriskiä. Silti esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa mikrobimäärien mittaamiseen. Parempiakaan keinoja ei ole.

Yhteisvaikutus tulehduttaa

Salkinoja-Salosta tilanne harmittaa. On rakennuksia, joissa mikrobimäärät eivät ylitä ministeriön ohjearvoja mutta silti ihmiset oireilevat. Ja toisin päin.

Professorin mielestä pesäkemäärien ja lajien määrityksen voisi jo unohtaa. Pitäisi keskittyä toksiineihin.

- Ei sillä ole merkitystä, mikä mikrobi tai mitä sen dna:ta kosteusvauriosta löytyy. Ei dna ole myrkyllistä, eikä bakteeri tule alas seinältä ja pure.

Toksiinit ovat luultavasti keskeisin mutta eivät ainoa syy kosteusvaurioiden aiheuttamiin oireisiin.

- Solukokeissa pelkät toksiinit eivät aiheuttaneet tulehdusmuutoksia, mutta yhdessä bakteerien soluseinän osien kanssa ne aiheuttivat erittäin massiivisen tulehdusreaktion, kertoo immunotoksikologi, tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitoksesta.

Oireisiin johtaa usean tekijän yhteisvaikutus. Toksiinit avaavat elimistössä yhden lukon. Kun kosteusvauriosta irtoavat muut yhdisteet tai elimistössä jo aiemmin tapahtuneet muutokset avaavat toisen lukon, reaktio laukeaa.

Pekka Nikkola

- Solukokeissa pelkät toksiinit eivät aiheuttaneet tulehdusmuutoksia, mutta yhdessä bakteerien soluseinän osien kanssa ne aiheuttivat erittäin massiivisen tulehdusreaktion, kertoo immunotoksikologi, tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitoksesta.
LAINAUS PÄÄTTYY

TTL:kin ryhtyi vihdoin ja viimein (vuoden 2007 aikana) tutkimaan oikeata asiaa, kun yksi heidän työntekijöistään sairastui keuhkosyöpään (tupakoimaton) ja kuoli.

Alenius puhuu bakteereiden soluseinästä. Tarkemmin sanottuna on kyse mureiinista, jota on erityisen paljon ns. gram-positiivisissa bakteereissa.

On jo kauan tiedetty, että määrätyt tulehduksenvälittäjäaineet aiheuttavat syöpiä. Nimenomaan mureiini laukaisee noiden aineiden erittymisen.

Htalk

Kun kyse on viimekädessä kosteusvaurioihin liittyvistä terveyshaitoista...

Mikrobiologi, tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen

Sisäilmastoseminaarissa julkistettiin keskiviikkona merkittävä suomalainen tutkimustulos. Suomalainen tutkimusryhmä on ensimmäistä kertaa pystynyt löytämään terveysongelmia aiheuttavien rakennusten sisäilmasta myrkyllisiä aineita.

Tutkimuslöydös on tiettävästi ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Tulos vihjaa, että ongelmatalojen oirehdinta saattaa homeitiöiden sijaan johtua rakennuksissa pesivistä solumyrkyistä. Tämä selittäisi tilanteet, joissa oireilu jatkuu, vaikka homeitiöitä ei huoneilmasta löydetä poikkeavaa määrää.

Tutkijat ovat tienneet rakennusmyrkkyjen vaarallisuudesta pitkään. Epäselvää on kuitenkin ollut, voivatko myrkyt siirtyä rakenteista hengitysilmaan ja sitä kautta ihmisiin.

Lähde yllä olevaan HS :

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vahvoja+solumyrkkyj%C3%A4+l%C3%B6ytyi...

Pekka Nikkola

nuo bakteerimyrkyt saavat aikaiseksi:
http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/sem2009/kosteusvauriomikrobei...

Kovin on vähän valkosoluja keuhkojen huuhtelunesteessä (20 miljoonaa/l).

Vaikka valkosoluja on vähän, niin kyseessä on krooninen tulehdus eli allerginen alveoliitti keuhkoissa.

Valitettavaa on se, että nuo tulokset saatiin selville jo n. 1997-98, mutta STM kielsi niiden julkistamisen silloin.

Alppisirkka

Pekka Nikkola vastaa ansioituneesti ja varmasti uskottavasti haittoihin, jotka syntyvät kosteusvauriokohteissa. Pahimmillaan mikrobivocit ovat hermomyrkkyihin verrattavisssa olevia kaasumaisia epäpuhtauksia, joilla voi olla fataaleja seuraumuksia. Nyt tässä kuitenkin sekoitetaan ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja ongelmien hoito jälkikäteen. Oikeaoppiset toimenpiteet tähtäävätkin ensisijaisesti siihen, ettei kosteus-/homevauriota synny. Mikrobikasvun ehkäisy hoidetaan parhaiten kosteuden hallinnalla. Se tosiasia, että valmistalot ovat ilmiselvästi epäonnistuneet omissa ratkaisuissaan, on heidän virheensä ja siitä heitä rangaistakoon. Tämä ei kuitenkaan pätevöitä tutkijoita ja lääkäreitä rakennusten ilmanvaihtoon liittyvissä ratkaisuissa LVI-alan insinööritietouden yläpuolelle.

Pekka Nikkola

Toki bakteerit päästävät myös haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli mvocceja. Ne kuitenkin vain korkeintaan ärsyttävät. Ehkä tunnetuin bakteerin erittämä voc-yhdiste on maakellarimaisen hajun aiheuttava geosmiini. Tuo haju paljastaa, että kosteusvauriossa kasvaa Streptomyces-bakteereita.

Streptomycesin tuottama solumyrkky on nimeltään valinomysiini. Valinomysiini ei ole ns. vocci, vaan raskaampi yhdiste, jota kutsutaan nimelllä depsipeptidi.

Jos ei ole maakellarimaista hajua ja silti oireillaan, niin silloin solumyrkkyä (kereulidi) tuottaa melko varmaan Bacillus-bakteeri.

Näitä Mirja S.S:n löytämiä myrkkyjä eivät valkosolut pysty tuhoamaan, vaan nämä myrkyt tuhoavat niitä tuhoamaan tulleet valkosolut. Nuo myrkyt ovat ikuisesti altistuneen elimistössä.

Niin nuo valmistalojen ryömintätilat olisi pitänyt kuivata ennen aukkojen sulkemista tai rakentaa perustukset kuivaan ympäristöön. Joka ainut noista valmistaloista on rakennettu erilaiseen ympäristöön. On tainnut rakennuksen valvojan ammattitaito pettää. Mutta jos valmistaja on käyttänyt boracolia, niin se on jo paha virhe. Miksi laittaa homeenestoainetta, jos kerran pitää rakentaa kuivaan paikkaan? Ei kuivat paikat mitään boracolia tarvitse.