Keskiviikko 16.1.2019

Helsinki yllättyi – kaupungin tontille puuhataan patsasta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.8.2010 20:14
Päivitetty: 
23.8.2010 20:28
  • Kuva: Valtteri Varpela / Uusi Suomi
    Kuva
    Tähän muistomerkki voi nousta, näyttää Aulis Junes.

Faktakulma

Greenpeacen ”Itsekkyyden muistomerkki” on 2,7 metriä korkea kivipaasi, jossa lukee 129 lisäydinvoiman puolesta äänestäneen kansanedustajan nimet ja teksti: "He jättivät jälkipolville hengenvaarallisen perinnön".

Huvilaomistaja Aulis Junes paljasti viikonloppuna Uuden Suomen haastattelussa sopineensa ympäristöjärjestö Greenpeacen kanssa "Itsekkyyden muistomerkin" pystyttämisestä hänen talonsa tontille Helsingin Linnunlauluun. Juneksen tontin vuokraisännälle eli Helsingin kaupungille tieto tulee yllätyksenä, sanoo kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston päällikkö Juhani Tuuttila Uudelle Suomelle.

Tuuttilan ja rakennusvalvontaviraston hallintopäällikkö Juhani Nortomaan mukaan Junes tulee todennäköisesti tarvitsemaan 2,7-metriselle kivipaadelle rakennusvalvontaviraston luvan. Junes, joka omistaa huvilan mutta vuokraa tonttia kiinteistövirastolta, itse uskoi sunnuntaina, ettei vuokraisäntä puutu asiaan.

-Tämä on niin poikkeuksellista, että tontille tehtäisiin patsas. Kyllä puutarhoissa on erilaisia juttuja, mutta tuollainen iso patsas... yleensä ne ovat puutarhatonttuja tai vastaavia, hämmästelee juuri asiasta kuullut Tuuttila.

-En osaa sanoa suoralta kädeltä varmasti, koska asia riippuu vuokrasopimuksesta, mutta tuollainen iso rakennustoimenpide pitää yleensä ensin hyväksyttää meillä, Tuuttila jatkaa.

Rakennusvalvontaviraston Nortomaa vahvistaa, että muistomerkiltä tullaan todennäköisesti edellyttämään lupaa, mutta hän ei näe suuria esteitä luvan myöntämiselle. Virasto arvioi lupaa harkitessaan sitä, sopiiko patsas kaupunkikuvaan.

”Se, mitä patsaassa lukee, on toissijainen asia”

Itsekkyyden muistomerkkiin kaiverretaan lisäydinvoiman puolesta äänestäneiden kansanedustajien nimet ja teksti: "He jättivät jälkipolville hengenvaarallisen perinnön". Nortomaan ja Tuuttilan mukaan muistomerkin sanomalla tai teksteillä ei ole merkitystä lupaa myönnettäessä.

-Jos se huolella tehdään, niin sehän toisi piristystä Linnunlauluun. Ainakin siitä tulisi uudenlaisia ajatuksia, koska ymmärtääkseni se ei olisi varsinainen koriste, pohtii Nortomaa.

-Se, mitä patsaassa lukee, on toissijainen asia. Kaupunki katsoo sitä, sopiiko muistomerkki siihen paikkaan, tukee Tuuttila.

Nortomaa toivoo saavansa samaan neuvottelupöytään sekä tonttia hallinnoivan kiinteistöviraston että Juneksen ja Greenpeacen. Maanantaihin mennessä Greenpeace ei ollut lähestynyt kaupunkia lupa-asiassa.

-Mukavaa olisi, jos myös pystyttäjätaho olisi mukana pöydän ääressä.

Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta ei sunnuntaina suoraan myöntänyt Uudelle Suomelle Juneksen väitteen paikkansapitävyyttä. Myllyvirran mukaan muistomerkille selvitetään useita vaihtoehtoisia paikkoja.

Faktakulma

Greenpeacen ”Itsekkyyden muistomerkki” on 2,7 metriä korkea kivipaasi, jossa lukee 129 lisäydinvoiman puolesta äänestäneen kansanedustajan nimet ja teksti: "He jättivät jälkipolville hengenvaarallisen perinnön".

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuttu

Eikö suoraselkäinen kansanedustaja voi kieltää nimensä kirjoittamista moiseen rienapatsaaseen?

Tai jos ei, ja niin pääsee tapahtumaan, haastaa patsaantekijän käräjille kunnianloukkauksesta?

Kyseessähän on jopa objektiivisesti katsoen panettelu ja valhe.

tapio_o_neva

Korkkiruuvin tapaan suoraselkäinen kansanedustaja ei voi kieltää äänestyskartan julkaisemista, koska se on julkinen asiakirja.

On hyvä, että ennen vaaleja vaalirahoituksensa TVO:lta saaneet julkaistaan. Jokaisessa F1-kuljettajan haalarissakin on sponsoreiden nimet.

Tuttu

Asia olisikin kunnossa, jos Groanpiece julkaisisi patsaassa äänestyskartan ilman pejoratiivisia väitteitä.

(Muuten efekti on sama kuin jos patsaassa seisoisi: "Seuraavat kansanedustajat ovat kerettiläisiä: ...")

Aktiivi

Patsas kertoo jälkipolville kuinka kummallisia asenteita edelläkävijät kohtasivat aikanaan ja kuinka välinpitämättömästi suhtauttiin polttouhreihin eli satoihin pienhiukkaskuolemiin per vuosi uusiutuvan bioenergian aikakaudella muinoin.
Olisi säädettävä savupiippuvero!