Keskiviikko 16.1.2019

Tämä elokuva sai suomalaisilta 380 000 € – katsojia vuodessa 575

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.1.2011 11:26

Faktakulma

Broidit-elokuva tuli ensi-iltaan 10. lokakuuta 2003. Vuoden 2003 aikana sen kävi teatterissa katsomassa 575 ihmistä, kertovat Suomen elokuvasäätiön tilastot.

Vain 575 ihmistä kävi katsomassa elokuvateattereissa Broidit-elokuvaa, joka sai valtion tukirahaa huimat 380 000 euroa vuonna 2003, paljastavat Suomen elokuvasäätiön tilastot. Lipputuloina viidellä kopiolla pyörinyt Broidit tuotti noin 3500 euroa.

Katsojamenestys ei ole keskeinen peruste elokuvasäätiön tukijärjestelmässä, mutta arvioidulla levitystasolla on silti vaikutusta tukirahan määrään.

Säätiön hallintojohtaja Niina Otva toteaa Uudelle Suomelle, että elokuvan lopullista katsojamäärää ei voida tietää tukea myönnettäessä. Tuotantotukea hakevan elokuvan tekijöiden tulee kuitenkin esittää arvio katsojatavoitteesta markkinointi- ja levityssuunnitelmassaan.

–Emme tietenkään tiedä lopullista totuutta silloin kun tuemme elokuvaa, sanoo Otva.

Lokakuussa 2003 ensi-iltaan tulleen Broidit-elokuvan nosti tänään esiin Helsingin Sanomat, jonka mukaan Esa Illin ohjaus on katsojamenestykseen suhteutettuna tämän vuosituhannen ylivoimaisesti tuetuin kotimainen näytelmäelokuva.

HS:n laskelman mukaan elokuvasäätiö tuki 991 eurolla jokaisen Broidit-elokuvan nähneen teatterikäyntiä. Broidien SES-tuki oli yhteensä 383638 euroa, mistä Uusi Suomi laski 575 katsojalla tueksi noin 667 euroa per katsoja.

Otva ei suoralta kädeltä osaa sanoa, kumpi laskelma on oikea.

Eikö 380 000 euron tuki 575 katsojan iloksi kuitenkin ole hieman kohtuutonta?

–Siihen en ota kantaa, sanoo Otva.

–Pitää huomioida, että elokuvateatterilevityksen lisäksi katsojia tulee muualtakin.

Otvalla ei heti ollut tietoa siitä, paljonko Broidien tuottajat arvioivat elokuvan katsojamääräksi tukea hakiessaan. Näin ollen Otva ei halua myöskään kommentoida kysymystä siitä, oliko elokuvan katsojamäärä säätiölle pettymys. Poikkeustapaus Broidit joka tapauksessa on – seuraavaksi tuetuin elokuva sai HS:n mukaan tukea 278 euroa teatterikatsojaa kohden.

–Mutta ylimalkaan me tuemme kaikenlaisia elokuvia. Myös kassamagneetteja, mutta sen lisäksi taiteellisilta arvoiltaan tärkeitä elokuvia, Otva sanoo.

Suomen Elokuvasäätiö saa varansa suurimmaksi osaksi valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta.

Oletko nähnyt Broidit-elokuvan? Vastaa Uuden Suomen kyselyyn täällä.

Faktakulma

Broidit-elokuva tuli ensi-iltaan 10. lokakuuta 2003. Vuoden 2003 aikana sen kävi teatterissa katsomassa 575 ihmistä, kertovat Suomen elokuvasäätiön tilastot.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

ollisaarinen

Kokeellinen mutta myös "tavalliselle" katsojalle avautuva työ joka sai Kiinassa festivaalipalkinnon ilmeisesti loistavan kuvauksensa vuoksi. Televisiossa valo ei aivan yhtä hyvin näy mutta valkokankaalta kokemus oli huima.

Ehkä tuota kustannusta sopii verrata vain muutamaan näytäntöön jäävään teatterinäytelmään, jonka katsojakohtainen tuki ylittää huimasti teatterin vuotuisen tuen/katsoja.

leoaho

Tampereen toimipiste tulee mitä pikimmin lopettaa!!!!! Ihan omalla kiusallani katsoin neljä osaa jostain Kevät-jutusta joka oli niin huonosti, 1)käsikirjoitettu, 2) henkilöohjattu,
3)leikattu, jne.
Skeidaa, meillä päin sanotaan.

kyy

Ensinnäkin uutisessa on vääriä väittämiä, esim, Elokuvasäätiön tuki ei ole vero- eli valtion tukirahaa.

Toiseksi, Hesarin alkuperäisessäkin artikkelissa käsitellään vain elokuvien teatterilevitystä joka muodostaa minimaalisen osan kaikista katsojista: televisio, DVD, ulkomaat, festivaalit ym.

Uutisointi on samaa tasoa kuin jos Nokian uusinta kännykkää myytäisiin jossain kaupassa ensimmäisenä myyntipäivänä vaikkapa 100 kappaletta ja tämä esitettäisiin katastrofina kun lasketaan koko tuotannon kaikki kustannukset. Siis miljoonia euroja kännykkää kohti! Miksei tällaisesta kirjoiteta ISOJA OTSIKOITA!

Tulee mieleen joko jonkinlainen tarkoituksellinen hyökkäys kotimaista elokuvaa vastaan tai sitten moraalittomuus ja täydellinen välinpitämättömyys raflaavan ja osin valheellisenkin artikkelin seurauksista. Eikä auta selittää että kun Hesarikin teki saman niin me voidaan kans tehä perässä.

Pääasia näköjään, että juttu herättää huomiota vaikka pohjaltaan keksaistu onkin. Häpeällistä toimituspolitiikkaa, niin Hesarilta kuin US:ltakin.

US-Puheenvuorossa näkyy olevan oiva kirjoitus aiheesta ammattilaiselta:
http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59640-median-totuus-ja-raha

tha

Siis kyllähän elokuvasäätiö saa fyrkat juuri niinkuin tuossa sanotaan. Kyllä se nyt valtion rahaa on, verovaroista ei käsittääkseni puhuttu mitään.

Ja mitä tulee tuohon kännykkävertaukseen, niin miten niin "ensimmäisenä päivänä"? Kyllä tässä oli kyse ihan koko myyntiajasta.

kyy

Vertaus oli sikäli osuva, että elokuvateatterilevitys muodostaa yleensä kymmenesosan, ehkä tässä tapauksessa jopa tuhannesosan katsojamäärästä, jota ei tietenkään jutussa vaivauduttu kertomaan, jotta kaltaisesi voisi pitää väärät käsityksensä.

Elokuvasäätiön raha on kokonaan Veikkaus Oyn peleistä saatavaa tuloa. Se ei ole valtion rahaa.

foinikkialainen

Kuka näistä tuista on jakovastuussa? Onhan meillä näitä asiantuntijoita pilvin pimein, aina taiteentohtorista ja arvo-presidentistämme lähtien. Paljollakohan Hella W:tä tuettiin? Kuka näitä valitsee ja millä perustein? Ja kukahan se on nimittänyt ko. vastaavan tuenjakajan? Mitkä ovat vaatimukset henkilölle, joka tekee päätöksen rahan määrästä? Jaettiinko tukia myös animaatioon, joka kertoi Uralin perhosesta? Jos jaettiin, niin sit tää rupee aukenemaan.

TV-pappa

järjestettynä yhden elokuvamiehen muisteluille. Ja soittaakin sinne sai, mutta soittiko muut kuin korkeintaan tuttavat, kun en jaksanut kuunnella kokonaan. Päätöinään oli työskennellyt Speden Uuno-elokuvien äänittäjänä, ja sitten ohjannut vissiin parhaiten tunnettuna Lampaansyöjät ja nyt myöhemmin Andy-fiktiodokkarin ja Alpo Rusin Stasi-taistelun. Joku elämäntyöpalkinto vain nyt sitten on fiksattuna. Kuulemma varastossa on aikoinaan lähes valmiiksi asti tehty jokin poliittinen tekele, jota ei koskaan ennen ole työstetty loppuun asti. Ei tainnut olla kaupallisia menestymismahdollisuuksia. Mutta eipä hätää. Tämä Yleisradiomme, kaikkien kulttuurikohkaajien ja TEOSTOn tosiystävä, tuleekin kustantamaan tämänkin tekeleen loppuun asti nautittavaksemme. YLE Teema 65 000 katsojaa, noin villinä arvauksena. Voipa olla jopa yläkanttiin. Löysässä on raha, varsinkin jos joku muu maksaa.

TV-pappa

Satuin kuulemaan joskus reilu viikko sitten, kun mainostettiin Radion sinfoniaorkesterin seuraavassa konsertissaan esittävän Beethovenin Pastoraalisinfonian. Onhan se hienoa mennä käskynkkää näyttäytymään Finlandia-talolle, muun paremman väen joukkoon. Mutta me muut, eli senkin kulttuuritoimen päämaksajat, olisimme olleet varsin tyydytettyjä kuullellessamme Radio Ykkösen ohjelmistosta vain sen Herbert von Karajanin johtaman New Yorkin Filharmoonikkojen version. Pelkällä Teosto-maksulla laadukkaalta CD-levyltä. Eivät kai ne Betoveenin piirtelemät isä- ja äitinuotit niin kovin paljoa paremmilta kuulosta, jos ne soitetaan suorana lähetyksenä Helsingistä. Jotenkin kun tuntuu, että tässä kansa maksaa jostakin, jota se ei edes tiedä. Kuinkahan monta kuulijaa näillä RSO:nkin konserteilla on radioiden ääressä. Ja säästää kuulemma pitäisi rajulla kädellä, tai muuten eivät nyt sovitut lupamaksukorotukset riitä alkuunkaan. Ei sitten kellenkään satu juolahtamaan, että kun tv-kanaviakin karsittaisiin vähemmäksi, yksittäisille ohjelmillekin tulisi enemmän katsojia, eikä niitä uusintojakaan tarvita. Mutta ei kun ei. Tv-palvelujakin kaupataan kanavien lukumäärällä, ohjelmien kiinnostavuudesta ei kukaan enää välitä.

Piski Uskii

-niin kovin paljoa paremmilta kuulosta, jos ne soitetaan suorana lähetyksenä Helsingistä."
TV -papalta ihan tervettä kritiikkiä!

Konserttiäänen manipulointi jyystettynä monien "reikien" ja rätisevän päätelaitteen kautta radionkuulijalle "taiteellisena nautintona" on pelkkä väärinymmärrys.
Kuten sanoit, -"Pelkällä Teosto-maksulla laadukkaalta CD-levyltä." -tämä homma olisi ihan yhtä hyvin hoidettavissa!

Suora rahallinen tuki eli "sponsorointi" alan eliitin pippaloihin ei liene Ylelle niin kovin vierasta. Perusteltu syy ylimitoittuneiden taiteilijapalkkioiden tukemiselle löytynee enemmän oman intressipiirin ruokkimisesta kuin aito huoli tavallisen radionkuuntelijan taidenautinnosta.

lassesaarinen

Broidien tuki elokuvasäätiöstä oli 353.638 euroa ja katsojamäärä 621 katsojaa eli tuki oli 615 euroa per katsoja, mikä tietenkin oli liikaa. Lisäksi elokuvasäätiö myönsi elokuvan levittäjälle 30.000 euroa elokuvan markkinointiin ja levitykseen eli uskoa katsojien saamiseksi oli sekä elokuvasäätiössä että levitysyhtiössä. Lisäksi Broidit on näytetty televisiossa 2005 ja 2008, jolloin muutama satatuhatta katsojaa on nähnyt elokuvan.
Jos laskettaisiin esimerkiksi kaikkien 2000-luvun elokuvien katsojamäärät ja tuet niin huomattaisiin, että elokuvasäätiön jakamat veikkausvoittovarat ovat jopa per elokuvateatterikatsoja aika pieniä. Jos taas muistettaisiin, että monista muista esittävän taitten muodoista poiketen elokuvaa voi näyttää yleisölle ikuisesti ja laskettaisiin elokuvien miljoonat tv-katsojat mukaan niin elokuvasäätiön tuki per katsoja olisi joitakin senttejä.

TSV

Osoitus junttilan toiminnasta. Siellä on ihmisiä jakamassa rahaa ilman tulosvastuuta.

Pari vaihtoehtoa, joko rahoitetaan paljon pieniä projekteja TAI keskitetään rahat muutamaan suureen. Taidetta ja kulttuuria pitää tukea mutta eikö tämä ole jo käsittämätöntä, elokuvat ovat todella kaupallinen ala joten ei sinne tarvita valtion tukemalla mitään ylimääräistä mitä kukaan muu kuin filmiopiskelija käy katsomassa.

lassesaarinen

Viime vuonna kotimaisella elokuvalla oli kolmeenkymmeneen vuoteen suurin yleisö elokuvateattereissa eli yli 2 miljoonaa katsojaa, mikä merkitsi 27 % osuutta kaikista elokuvissakävijöistä. Kyllä siis elokuvasäätiö on tukenut todellakin muuta kuin vähien katsojien taidetta.
Lisäksi pitää muistaa, että elokuva on kallis kulttuurimuoto: kolmenkymmenen viime vuoden aikana on tainnut olla kaksi kotimaista elokuvaa, jotka ovat tienanneet valmistuskulunsa teatterin lipputuloilla. Jos Suomessa halutaan tehdä oman kielistä elokuvaa niin sitä on valitettavasti tuettava.

järkevästi ajatellen

siten että sitä saisi vain kohtuullisen määrän .
Esim.elokuvantekemiseen ei saisi antaa yli 10000€ ilman ettei tekijät anna sille täyttä turvaavaa vakuutta joka myös käytettäisiin jos ei lippu ja muita myynti tuloja tulisi riittävästi jotta voisivat maksaa tuon yli menevän tuen takaisin.
Kyllä kaikki asialliset ja hyvät elokuvat silti tehtäisiin.

Samoin musiikkia on turha tukea .

space

Yhden ihmisen koulutukseen uhrataan Suomessa vuosia ja huimia summia rahaa. Jos tämä ihminen taantuu aikuisiässä kotona istuvaksi tuilla eläväksi työttömäksi piraatiksi tai alkoholistiksi tai sun muuksi, niin kenen on syy? Pitäisikö silloin valtiota tai virkamiestä kurittaa siitä että se antoi rahaa tämänkin yksilön koulutukseen? Pitäisikö se vain hyväksyä että kaikki hankkeet eivät aina onnistu?