Tiistai 18.6.2019

Herlin Bonniereille: ”Mitä tapahtuu Waltarille ja Linnalle?”

Luotu: 
29.4.2011 16:04
Päivitetty: 
29.4.2011 16:03
  • Kuva: WSOY
    Kuva
    Mika Waltari kirjoitti esimerkiksi kirjan Sinuhe egyptiläinen. Arkistokuvassa hän ripustaa Otto Mäkilän maalausta kotinsa seinälle.

Kustannusyhtiöiden Teos ja Uusi Suomi omistaja Niklas Herlin toivottaa tervetulleeksi uutisen Sanoman ja Bonnierin WSOY-kaupasta. Herlin arvioi kaupan olevan "luonteva".

- En jaksa pelätä Bonnierin kulttuurisukua. He ovat olleet Suomessa läsnä pitkään, eikä heistä ole maallemme haittaa ollut, hyötyä kylläkin, Niklas Herlin kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossaan.  

- Kaunokirjallisuus ei oikein istu nykyaikaisen pörssiyhtiön muottiin.

Sanoma myi kaunokirjallisuuden kustannuksen Bonnierille, sillä pörssiyhtiön "on näytettävä tulosta koko ajan, suorastaan liian usein, neljän kuukauden välein". Herlin arvioi, että kaunokirjallisuuden kustantaminen ei istu kunnolla tähän tavoitteeseen.

- Otan esimerkiksi WSOY:n kirjailijan Jari Tervon. - - Nyt Tervo on hyvä bisnes, mutta onko pörssiyhtiön tulostavoitteilla aikaa odottaa 15-20 vuotta sitä, että yhdestä kirjailijasta saattaa kasvaa hyvä bisnes? Ei ole. Tuotekehitysprosessi on liian pitkä, Herlin kirjoittaa.

Kustannusalaa tuntevan Herlinin ainoa huoli kaupassa on vanhojen klassikoiden asema muuttuvassa kirjallisuusmaailmassa.

-  WSOY:n niin sanotun backlistin kohtalo vähän mietityttää. Listalta löytyy "aika" paljon suomalaisen kirjallisuuden merkkipaaluja, tunnetuimpia lienevät Mika Waltari ja Väinö Linna. Koska "Tuntematon sotilas" ja "Sinuhe egyptiläinen" ovat ladattavissa lukulaitteeseen? Päättävätkö ruotsalaiset asiasta?

Lue Niklas Herlinin koko kirjoitus Puheenvuorossa.

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

keskikiukkuinenmies

Minusta Albert Bonnier Förlag on erittäin kunnianarvoisa ja historiakas kustantamo - huomattavasti vanhempi kuin WSOY.
Kustantamo on myös Ruotsin suurin eli profiililtaan hyvinkin paljon WSOYn kaltainen.

Toki Bonnier Groupiin kuuluu köykäisempiäkin yhtiöitä mutta pörssinoteerattomana perheyhtiönä sillä on etunsa - ihan joka kvartaalia ei tarvitse katsoa vaan suvun omistuksen pitkäjänteistä kehittymistä.

Epäilemättä synergiaa syntyy kun käännöskirjojen oikeudet voidaan ostaa useampaan maahan ja uskoisin että suomalaisten wsoy-tallin kirjalijoiden markkinoinnissa Bonnierin agenttitoiminta on tehokkaampaa. Onhan Ruotsi onnistunut tuotteistamaan "höttö"dekkarinsa hyvinkin myyväksi brändiksi.

salakankee

hyvä kirja on yleensä helppolukuinen. Vaikeat kirjat on tarkoitettu kirjallisuuden tutkijoille ja kriitikoille.
Esko Valtaoja on oivallinen esimerkki siitä, kuinka vaikeat asiat voi tehdä "helpoiksi" kun sen osaa.
Kun ihminen rakentaa päässään sellaisen lauseen, ettei siitä ota selvää enää erkkikään, sellaista yleensä kehutaan.
Minä en kehu. Olen valtatojalainen ja oletan, että fiksuus mitataan siellä, kuka osaa sanoa sanottavansa selvästi ja ymmärrettävästi. Viestintä on ymmärrystä.