Keskiviikko 16.1.2019

Helsingin uusi musiikkitalo ennennäkemättöminä kuvina

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.1.2008 15:48
  • Kuva: LPR- arkkitehdit
    Kuva
    Akustiikka on musiikkitalojen onnistumisen edellytys, ja vaikuttaa myös konserttisalien muotoon. Helsingin musiikkitalon akustinen asiantuntemus on haettu Japanista (Nagata Acoustics.inc:stä, Yasuhisa Toyota). Konserttisaliin mahtuu 1650 katsojaa ja yleisö istuu orkesterilavan ympärillä, Suomessa uusi ratkaisu.
  • Kuva: LPR- arkkitehdit
    Kuva
    Tapahtuma-aukio, jonne toivotaan kaupunkitapahtumia. Jo pitkään on haluttu, että Kaivopuiston ulkoilmakonsertit siirtyisivät luonnon kannalta vähemmän arkaan paikkaan. Tälle aukiolle näkee myös Eduskuntatalon portailta.
  • Kuva: LPR- arkkitehdit
    Kuva
    Pääsisäänkäynti on eduskuntataloa vastapäätä Mannerheimintien suunnasta. Kadun vilkas liikenne on aiheuttanut pulmia, ettei melu ulotu konsertti- ja harjoitustiloihin.
  • Kuva: LPR- arkkitehdit
    Kuva
    Musiikkitalo Töölönlahden suunnalta. Lasinen osa lämpiötä, Finlandia-talon suuntaan yläkerroksissa Sibelius-Akatemian opetus- ja hallintotiloja.

Mikkelissä, Lahdessa, Järvenpäässä, Kuopiossa ym. on akustiikaltaan onnistuneet, toimivat konserttitalot. Helsingissä on Finlandia-talo, joka ei enää riitä valtakunnallisten orkesterien ja Sibelius-Akatemian tarpeisiin.

Uuden musiikkitalon tarpeesta niin että se palvelisi sekä Radion sinfoniaorkesteria, Helsingin kaupunginorkesteria että Sibelius-Akatemiaa, oli pitkään yksimielisyys. Kilpailu pidettiin vuonna 2000, osallistujia oli ensimmäisessä vaiheessa 243, toisessa lähes 70. Nyt paikalla on monttu, joka odottaa täyttämistään.

Uusisuomi.fi julkaisee LPR-arkkitehtien havainnekuvat musiikkitalosta. Voit klikata kuvia ja näet ne suurempina. Kirjoita kommenttisi näkemästäsi. Julkisuudessa on esitetty lähinnä kilpailuaikaisia kuvia, nämä ovat voimassa olevia suunnittelukuvia.

LPR -arkkitehdit on turkulainen arkkitehtitoimisto, joka on erikoistunut vanhojen rakennusten entistämiseen ja tehnyt mm. Ateneumin, Helsingin yliopiston päärakennuksen ja kirjaston sekä Eduskuntatalon peruskorjauksen laajennuksineen ja Turussa muun muassa Engelin vanhan tähtitornin korjaussunnitelmat.

Musiikkitalon piirrustukset 6

Musiikkitaloon tulee viisi 150-300 –paikkaista salia, tässä teatterimusiikin sali.

Musiikkitalon piirrustukset 9

Kamarimusiikkisali. Musiikkitalossa tulee harjoittelemaan vakituisesti ainakin 2 isoa sinfoniaorkesteria, mutta tämä sali on suunniteltu kamarimusiikkikokoonpanoja varten.

Musiikkitalon piirrustukset 10

Portaikkoa Helsingin kaupunginorkesteritiloista.

Musiikkitalon piirrustukset 12

Lämpiötä. Puuosat lämpiössä ovat tammea.

Musiikkitalon piirrustukset 13

Lämpiötä. Lattia lämpiössä on luonnonkiveä.

Musiikkitalon piirrustukset 14

Musiikkitalon ravintola.

Musiikkitalon piirrustukset 15

Näkymä Radion Sinfoniaorkesterin tiloista.

Musiikkitalon piirrustukset 3

Musiikkitaloon tulee myös urkusali, toivon mukaan myös hyvät urut.

Musiikkitalon piirrustukset 5

Laulusali harjoittelua ja pienimuotoisia laulukonsertteja varten.

Musiikkitalon piirrustukset 4

Lasiseinäinen lämpiö avautuu Töölönlahden suuntaan ja valaistuna tulee näkymään kauas. Seinä on pistekiinnikkein ripustettu lasituksen varaan. Musiikkitalon rakennesuunnittelusta vastaavat Mikko Vahasen ja Matti Ollilan insinööritoimistot.

Musiikkitalon piirrustukset 2

Matkan varrella on ollut unohtua, että myös maamme musiikkikorkeakoulun Sibelius-Akatemian on tarkoitus saada tilat musiikkitalosta. Tässä Akatemian aulaa.

Musiikkitalon piirrustukset 7

Ala-aulaa ravintolan suuntaan.

Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana ja kuvateksti tulee näkyviin.

Suunnittelijat kertovat, että toimistossa on noin 20 hengen suunnittelijaryhmä musiikkitaloa tekemässä.

-Toistaiseksi meillä on riittänyt töitä kaikille, vaikka tämä välillä onkin ollut odottelua.

-Nämä tahtovat olla sitkeitä projekteja, ei me vielä hermostuta, kyllä me pidämme valmiutta yllä, LPR-arkkitehtien suunnittelijat lupaavat.

Musiikkitalon piirustuksia on nähtävissä Suomen Rakennustaiteen museossa Helsingissä Kasarminkatu 24 helmikuun 17. päivään asti.

-Suurimmat säästöt saadaan rakenteissa, esimerkiksi lasiseinissä saadaan isojakin säästöjä, jotka eivät vaikuta talon ulkonäköön kovin paljon, kertoo Laiho.

Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tonttu

Suurimmassa osassa kuvista on realistisesti pimeää kuten Suomessa useimmiten. Kuvia on mielenkiintoista katsoa, asia realisoituu, kiitos kun julkaisitte. Nythän suuri osa keskustelusta on käyty mielikuvien varassa. Kuvista näkee, etteivät ainakaan tilat rajoita, millaisia konsertteja järjestetään. Mutta toivottavasti RSO pääsee mukaan, minusta valtakunnan merkittävintä orkesteria pompotetaan, tiedän, että RSO tarvitsee kunnon harjoitustilat ja on kärsinyt vuosikausia, kun niitä ei ole. Kansallista kulttuuriahan RSO:kin on ja kovasti arvostettu kansainvälisesti.

Topi.

Olin muutama vuosi sitten vieraana Atlantan uuden tulevan musiikkitalon julkistamistilaisuudessa, jossa puhui Home Depot:n perustaja Arhur M. Blank. Tilaisuudessa puhuessaan Blank:n puheesta on mieleeni jäänyt yksi tärkeä viesti: "Konserttitalon rakentamisessa ei ole kyse pelkästään uuden konserttisalin saamisesta kaupungin paraatipaikalle, vaan siitä minkä jäljen tämä sukupolvi haluaa jättää jälkipolville. Konserttitalon suunnittelussa halutiiin lisäksi toteuttaa unelmia siitä mitä ihminen voi nykytekniikan avulla rakentaa."

Atlantan konserttisalia varten kerättiin rahaa vuosikymmeniä ja sen rakentamiseen / suunnittelemiseen alettiin vasta kuin rahaa oli riittävästi koossa. Vierailemalla Atlantan sinfonia orkesterin sivuilla saa hyvän käsityksen siitä minkälaisen konserttisalin he ovat rakentamassa. Mielestäni salin suunnittelussa on otettu rohkea askel ja valmistuessaan se tulee säväyttämään samalla tavoin kuin Los Angelesin konserttisali.
http://www.atlantasymphony.org/symphonycenter/default.aspx

Kun Atlantan konserttisalissa tulevaisuudessa alkaa konsertti niin suunnitelman mukaan Konserttirakennuksen siivet aukeavat. Aika mieletöntä mielestäni.

anttijto

Entäs Sydneyn oopperatalo. Tämän Helsingin talon konserttisalin muodot muistuttavat jossain määrin Sydneyn pääsalin struktuuria , mutta muuten talossa ei ole jälkeäkään siitä järisyttävästä vaikuttavuudesta, minkä Sydneyn monumentti antaa.Siinä olisi tavoitetta kulttuurinähtävyydelle kerrakseen, mutta miten lie rahkeiden kanssa.

kalevihotanen

Kiasmalla pilattiin hyvä aukio, joka korosti postitalon arkkitehtonista ilmettä ja antoi riittävästi tilaa Mennerheimin patsaalle, oltakoon miehestä mitä mieltä tahansa. Musiikkitalosta näyttää myös tulevan melkoinen maisemantuke, kuten tuli Kampin asemarakennelmasta ja Sanomatalosta. Miksi rakennusmassoja niin massiivisesti ydinkeskustaan? Vaivaako Helsingin kaavoittajia tyhjän paikan kammo?

vr

Kun Suomesta menee Ruotsiin, voi huomata, että rakentamiseen on käytetty enemmän rahaa ja laatu on korkeampi. Kun menee sitten Tanskaan, voi huomata, että rakennusten arkkitehtuuri on hienostuneempaa ja mittasuhteen paremmat. Jos menee Saksaan tai Norjaan (osin koskee myös Baltiaa ja Venäjää), voi huomata, että rahaa käytetään rakentamiseen ja se halutaan myös näyttää. Suomi eroaa joukosta siinä, että rahaa ei haluta käyttää rakentamiseen ja vaikka käytettäisiin ei ainakaan haluta näyttää sitä; arkkitehtuurin ei haluta olevan huomiotaherättävää ja mieluummin se saa olla vähän ankeaakin. Tämä on varmasti jotain perustavanlaatuisen syvällisellä tavalla suomalaisuutta edustavaa, mutta en ihan vielä ole oppinut sitä ymmärtämään.

Turre

Kerrankin olisi ollut mahdollista palauttaa Suomi arkkitehtuurin kartalle näyttävällä ja kansainvälisesti kiinnostavalla rakennuksella, mutta ei. Jälleen uusi lasilaatikko muiden lasilaatikoiden viereen. Yhteistyökumppanien rahalla tuokin olisi hoitunut, mutta kun tässä maassa tehdään mieluummin rumaa ja huonoa julkisella rahalla kuin hienoa ja laadukasta yritysrahalla...

jippu

Se mikä tässä uudessa keskustarakentamisessa on niin masentavaa on sen täydellinen ennustettavuus ja muoti-ilmiöiden seuraaminen. Sitten kun tähän päälle tulee tosiasia että Musiikkitalon takia uhrattiin makasiinit joista olisi saanut todella hienon kokonaisuuden kun vain olisi ollut vähän mielikuvitusta (esimerkiksi keskustakirjasto!). Ja tosiaan kun nämä kaikki (kiasma, eduskunnan lisärakennus, sanomatalo, tulevat konttoritalot) sitten pannaan yhteen niin itku tulee. Oletteko huomanneet mikä on yhteistä kahdelle Helsingin pilatulle paikalle (Katajanokan ranta ja Töölönlahden ranta)? Alvar Aalto! Kummassakin hän on pannut liikkeelle prosessin ...

harrikivi

Täyttä moottoritienvarsipääkonttorilootaestetiikkaa.
Kohta perästä tulloo toinen kilpailu jolla siivotaan uudelleen lootakasan frisyyri.
Pärjää mainiosti Kallion virastotalon vastakappaleena.
Krynderiarkkitehdit heittää laskulla ja takuu lakkaa kun perävalot lakkaa näkymästä.
Kuluu samaan onnettomien rohkeuden puutteesta kärsivien
uudisrakennusten suureen joukkoon kuin esim. Sanomatalo (pikkulintujen surmanloukku), Nokian (parkkitalot), Elielin aukion (Soviet) hotelli, Kansallisooppera ( sairaalakylpylä) ja liian moni muu.
Tästä maasta arkkitehtoninen lahjakkuus, kunnianhimo ja ammattiylpeys loistaa iloisesti poissaolollaan.

vieras

Hei!
Missäs kuoro esiintyy konserttisalissa? Monissa teoksissa on suuri kuoro, tuohon kuvaan en osaa sitä sijoittaa oikein mihinkään kohtaan.
Kuoro tarvitsee hyvät seisoma ja istumapaikat samoin pukuhuoneet sekä lämpiötilat. Kuoron koko voinee olla 30-150 henkilöä. Asia on ehdottomasti huomioitava!

Tuomas

Sisältä näyttää mukavalta, ulkoa tympeältä. Helsingin uudemmasta arkkitehtuurista puheenollen muuten Kampin keskus on minusta oikein onnistunut. Joskin se aukio siinä edessä on turhan iso ja autio, siihen olisi saanut lyödä jonkin ison taideteoksen keskelle pystyyn -- nythän siellä laidalla on sellainen säälittävä metallihäkkyrä, varmaan jonkun näkövammaisen taiteilijan tekemä.

Wat

Mielestäni on suorastaan käsittämätöntä, että kaupungin parhaalle tontille rakennetaan veronmaksajien rahoilla (ja tottakai heiltä kysymättä) sadan miljoonan talonrumilus, joka pääosin palvelee vain pienen ryhmän tarpeita. Minun silmissäni ei näitä Helsingin nykyisen "modernin" rakennustyylin helmiä, kuten Kiasmaa, Viikin ekoaluetta, Malmin Novaa tai Holiday In -laatikkoa saa näyttämään kauniilta tai arvostettavalta, ei sitten millään. Ennemminkin tuntuu siltä, että säästösyistä uutta ja halvempaa suosivat rahoittajat myyvät rumaa "kansainvälisen modernismin" nimellä. Kyllä uutta ja toimivaa voisi tehdä kauniistikin ja kaupungin vanhempien rakennuksien linjaa kunnioittaen. Miksi musiikkitaloa ympäröivästä puistostakin pitää tehdä noin tylsän ja muovisen näköinen? Eikö olisi parempi jättää vastaavat projektit yksityisen sektorin tarjoamiksi ja rahoittamiksi, jolloin vapaa kilpailu ehkä johtaisi siihen, että sekä talon ulkonäkö että sen käyttötarkoitus palvelisi kansaa kannattavasti. Miksi klassisen musiikin ja "akateemisen taiteen" suojelu pitää toteuttaa sosialisesti veronmaksajien rahoilla?