Keskiviikko 19.6.2019

Professori: ”Miksei Guggenheim-näyttelyitä voisi pitää Kiasmassa?”

Luotu: 
3.10.2016 09:07
  • Kuva: Guggenheim
    Kuva
    Guggenheim-suunnittelukisan voittaja.
|

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen ehdottaa Puheenvuoro-blogissaan, että Guggenheim-museon voisi tulla Helsinkiin Kiasman yhteyteen.

– Olen itse suhtautunut kriittisesti Guggenheimin julkiseen rahoitukseen Helsingissä. Silti horjun. Guggenheimiin liittyvien varaumien vuoksi olisi hyvä tietää, onko Kiasma ollut veronmaksajille kannattava investointi. Museon sisältö on kuta kuinkin samanlainen Guggenheimin sisällön kanssa. Miksi Guggenheimin näyttelyitä ei voisi pitää Kiasmassa vuorotellen muiden näyttelyiden kanssa? Kanniainen kysyy.

Lue lisää Puheenvuorosta: Voisiko Guggenheim-näyttelyt pitää Kiasmassa?

Kanniainen huomauttaa, että tällä toimintatavalla lisenssimaksu olisi alhaisempi.

– Mahdollisen myönteisen kokemuksen valossa Guggenheim-hankkeen voisi jopa ottaa uudelleen arvioitavaksi – mutta toisenlaisen rakennuksen pohjalta, Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun voittajarakennukseen kriittisesti suhtautuva Kanniainen kirjoittaa.

Guggenheim-hanke oli viimeksi esillä hallituksen ensi vuoden budjetin yhteydessä, kun elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kertoi ajavansa hanketta.

Lue lisää: Timo Soini linjaa: ”Guggenheimille ei tule rahaa – toivottavasti tuli nyt selväksi!”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Mononen

Professori Kanniaisen ehdotus on johdonmukainen: jos kerran on tarkoitus asettaa näytteille taidetta, miksipä siihen ei sopisi varta vasten tähän tarkoitukseen suunniteltu moderni rakennus. Ei kai arkkitehtuuri sentään ole itsetarkoitus?

Jos tarkoitus on sen sijaan pääasiassa lypsää loputtomasti verovarojamme, on hyvin ymmärrettävää, ellei tämä kelpaa Guggenheim-säätiölle.

Lauri Gröhn

Taidemuseot eivät kilpaile keskenään. Asia on päinvastoin. Mitä useampia museoita, sitä enemmän kävijöitä kussakin. Malagassa avattiin juuri kaksi uutta merkittävää museota nykytaiteen museon lisäksi: Pompidou-museo ja venäläisen taiteen museo.

New Yorkin Guggenheim vetää vuosittain yli miljoonaa kävijää, Bilbaossa (350000 asukasta) hieman vaille. Joku toisaalla laskeskelee lapsellisesti päiväkävijöiden määrää Helsingissä ja toteaa ajatuksen kannattomaksi. Guggenheim ottaa riskin pienentämällä lisenssimaksuja vuosilta, joissa kävijäennusteet ei toteudu.

Guggenheim maksaa noin puolet siitä mitä Stadionin korjaus ja yksityisten rahoittajien osuus selviää piakkoin arkitehtuurikilpailun jälkeen, jolloin päätösten aika.

Useimmat kriitikot eivät ymmärrä mitään investoinneista ja kaupungille ja valtiolle syntyvistä välillisistä tuloista.

Aluksi lähes kaikki bilbaolaiset vastustustivat Guggenheimin tuloa kaupunkiin, nyt ei juuri kukaan. Ilman Guggenheimia Bilbao ei olisi noussut kukoistukseen.

Guggenheim on investointi. Se maksaa itsensä nopeasti epäsuorina tuottoina ja tuottaa ikuisesti.

"Museo on kerryttänyt Espanjan bruttokansantuotetta yli 3 miljardia euroa ja verotuloja 500 miljoonaa. Runsaassa kolmessa vuodessa museoon investointi maksoi itsensä."

"Guggenheim-säätiön ohjauksessa Bilbaoon on hankittu oma pysyvä kokoelma, jo yli 120 teosta, mukana muun muassa Andy Warholin, Mark Rothkon ja Anselm Kieferin töitä. Ja samaan aikaan myös nimekkäiden espanjalaisten taiteilijoiden teoksia." Yle uutiset

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/189223-guggenheim-bilbao

Populistista ja harhaista roskaa tulvii mediaan monelta taholta. Tuollaista vaalikarjaa poliitikkojen on helppo vedättää väärillä asioilla ...

Matti Auer

Täysin oikeassa olet. Valitettavasti nykyinen hallitus ei ymmärrä taiteista yhtikäs mitään, joten taidemuseota ei tule nyt. Luovat ihmiset saavat inspiraatiota ja elämän eliksiiriä mielikuvitusta herättävästä taiteesta. Itse sain heti erittäin positiivisen inspiksen näkemällä juuri Bilbaon Guggenheim-museossa ulkona seisovasta lukki-teoksesta.

Hannu Mononen

Bilbao on paljon hehkutettu poikkeustapaus, mutta kuinkas kävikään Berliinin Guggenheimille? Nostiko sekin sijaintikaupunkinsa kukoistukseen?

Uskonvaraiseen visiointiin ja unelmointiin on jokaisella oikeus, mutta tällöin on kyllä uneksijoilla syytä rahoittaa haaveensa omalla kustannuksellaan eikä veronmaksajien varoin. Näinä päivinä pankeista saa auliisti lainaa riittäviä vakuuksia vastaan, joten hankkeen ajajien olisi syytä allekirjoittaa tarvittavalle lainapääomalle omavelkainen takaussitoumus. Tämä ratkaisu varmaankin tyydyttäisi kaikkia osapuolia, ellei professori Kanniaisen vielä parempi ehdotus kelpaa.

Maisa Moijanen

Helsingissä sijaitsevat julkiset museot vaikuttavat saavan kansainvälisiä taiteen kärkinimiä tänne ilman Guggenheimiakin. Mainittakoon vain viimeaikaiset HAMin Kusama Yayoi ja Ai WeiWei, Kiasmassa Choi Jeong Hwa, Ernesto Neto, Robert Mapplethorne ja Taidehallin Niki de Saint Phalle tai Ateneumin Henry Moore. Miksi tämän lisäksi verovaroin pitäisi rahoittaa ulkomaisen museon toimintaa Helsingissä. Yksityisin varoin rahoitettuna - tervetuloa!

Ilkka Korkalainen

Guggenheim on amerikkalaisten yksityinen bisnes ja amerikkalaiset haluavat suomalaisten rahoittavat heidän bisneksensä. Jos amerikkalaiset haluavat pyörittää bisneksiään niin heidän täytyy hoitaa rahoitus itse. Kiasmassa ei täyty tämän bisneksen taloudelliset puitteet vaikka taiteellinen puoli siellä hoituisi varmasti aivan mainiosti.