Perjantai 18.1.2019

Wikipediako vapaa tietosanakirja? ”Jokseenkin naurettavaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.4.2013 13:14
  • Kuva: Wikipedia screen cap
    Kuva
    Wikipedia on puolustustanut vapaata tiedonlevitystä internetissä osallistumalla muun muassa USA:n lainsäädäntöhankkeita vastustaneeseen mielenilmaukseen.
|

Kanadalaisen psykologian professorin ja englanninkielisen Wikipedian aktiivien välille on syttynyt kiivas sanasota siitä, kuka todella saa muokata vapaana tietosanakirjana itseään mainostavaa Wikipediaa.

Maan suurimpiin kuuluva National Post –lehti kertoo torontolaisen yliopiston professorin Steve Joordensin antaneen noin 1 900 oppilaalleen vapaaehtoisen tehtävän täydentää Wikipedian psykologiaan liittyvää tietoa.

Opiskelijat ryhtyivät toimiin ja pian joukkovoimin oli syntynyt yli 900 muokkausta Wikipedian psykologiaa käsitteleviin artikkeleihin. Wikipedian aktiivieditoijat suuttuivat professorin tehtävään ja pian osa vaati koko Toronton yliopiston sulkemista Wikipedian ulkopuolelle.

Joordens huomasi myös, että itse asiassa englanninkielistä Wikipediaa aktiivisesti ylläpitävä joukko käyttäjiä olikin itse asiassa vain tuhatkunta ihmistä. Joordensin ennakkoluulo siitä, että Wikipedian aktiivit olisivat toivottaneet uudet käyttäjät tervetulleiksi palveluun, osoittautui vääräksi.

National Post –lehti kuvailee Joordensin ympärille syntynyttä keskustelua ”jokseenkin naurettavaksi” professoria lainaten.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Otto Gustafsson

Ei pelkästään englanninkielinen, vaan myös Suomen ja Ruotsin Wikipediakin on jo vuosia ollut tietyn ydinryhmän hallussa, joilla on aikaa olla 24/7 koneen äärellä ja saada riittävä määrä muokkauksia täyteen, jotta pääsevät ylläpitäjiksi. Näiden päätöksiä ei tavallinen muokkaaja voi estää millään, koska koko rinki pitää keskenään yhtä.

Suomen presidentinvaalien aikaan seurasin mitä tietoa Pekka Haaviston puolisosta Nexar Antonio Floresista löytyy. Yllättäen ei juuri mitään, vaikka turhemmistakin ihmisistä on vaikka miten pitkiä sepustuksia. Googlailin hetken, kun totesin että tietoa löytyy paljon muualta ja ajattelin, että aloitan artikkelin teon henkilöstä, koska finaaliin pääseen presidenttiehdokkaan homopuoliso on selvästi historiallinen asia. Yllätys, henkilöstä ei voi tehdä artikkelia, koska ylläpito on sen estänyt. Tietoa ei voinut myöskään lisätä Pekka Haaviston artikkelin yhteyteen, koska se oli suojattu muiden kuin ylläpitäjien muutoksilta.

Googlailin hieman ja aiheesta oli muuallakin keskustelua. Sivun historiatietoja lukemalla pystyi näkemään, että samaa tietoa oli yrittänyt lisätä moni muu jo useita kertoja ja ylläpito oli antanut toisesta yrityskerrasta eripituisia käyttöestoja "häirinnän" perusteella.

Googlella löydetyn Kauppalehden (tai jonkun muun talousmedian) keskustelualueella oli todettu tämä sama asia. Siellä epäiltiin, että vihreiden saunaillassa on päätetty, ettei tietoa Pekka Haaviston homoseksuaalisuudesta saa päästää julki Wikipedian tai muiden lähteiden kautta, jotta se ei vaikuta äänestystulokseen ennen kuin vaalit ovat ohi. Olin vastaamassa tuohon keskusteluun huomanneeni saman, kun viestin kirjoituksen jälkeen järjestelmä totesi, ettei keskusteluketjua ole enää olemassa, johon yritän vastata.

Sanoisin, että Wikipedia on Vapaan tietosanakirjan sijasta Vallattu tietosanakirja. Kokeilkaapa harjoituksen vuoksi etsiä sieltä joku vähänkin tunnettu sosialisti, josta EI OLE artikkelia.

Jarkko Hietala

Näin se menee kyllä kaikissa muissakin ihmisten kansoittamissa organisaatioissa ja on aina mennyt. Ainoastaan organisaatioita luotaessa ne ovat vapaita ja niiden pääsee vapaasti tai helposti mukaan, mutta aina tietyn pisteen saavutettuaan organisaatiot laitostuvat ja valta ja edut keskittyvät ensin mukaan tulleille.

Ihan samalla tavalla ovat kehittyneet kaikki uskonnot, kaikki valtiot, kaikki yritykset, yhdistykset ja työmarkkinat ja niin edespäin. Myöhemmin mukaan tulleiden eteen luodaan aina tavalla tai toisella muureja enemmän kuin mikä oli tilanne organisaatiota luotaessa.

Lopulta kun laitostuminen on edennyt tarpeeksi pitkälle, seurauksena on kaikille yhä useammille elämän osa-alueille ulottuva ylisäätely ja kaiken kehityksen pysähtyminen ja talouskasvun loppuminen.

Psykologiaa saa tehdä vain psykologit, lääketiedettä lääkärit, uskontoja levittää vain papit ja niin edespäin. Samalla unohdetaan se tosiasiat siitä, että psykologit, joille formaalilla koulutuksella on ulkoistettu monopoli psykologiaan eivät keksineet yhtäkään teoriaa joita he noudattavat ja joiden käyttöön heille on jaettu monopoli sama pätee muihinkin laitostumalla suljettuihin ammattiryhmiin.

Ei psykologiaa, sillä psykologin viralla tehdä tai lääketiedettä lääkärin viralla tai uskontoa papin viralla. Jos tehtäisiin, ei kenenkään tarvitsisi tehdä mitään. Sama pätee muuhunkin laitostumiseen, mutta nostin nämä esimerkeiksi.

Viimeistään homma kyykkää siinä vaiheessa kun laitostuminen ja ylisäätely viedään niin loppuun asti, että ulkopuolelle jätettyjen ihmisten riippumatta kyvyistä ei enää kannata tehdä mitään.

Matias Gerlich

Wikipedian eräät Neuvostoliiton ja Suomen viime sotaa käsittelevät kirjoitukset on laadittu aivan liian paljon stalinistista Suuren Isänmaallisen Sodan legendaa noudattaviksi. Kriittinen uusi eteenkin 1990-luvulla paljastunut aineisto jätetään syrjään. Muutenkin kaikenlainen äärivasemmistolainen historiantulkinta saa siellä hyvin jalansijaa.

Markku Ollikainen

Ilmeisesti ns. tavallista kansaa muilutetaan vihervasemmistolaiseen suuntaan tällä "vapaalla tiedolla". Tällä systeemillä iso veli valvoo ja yhteiskunta kehittyy haluttuun suuntaan. Vallankumousta voi siis tehdä näinkin. Tämä selittää paljon suomalaistakin nykykeskustelua.

Kiitos infosta, että osaa varoa Wikipedian osatotuuksia ja "tosiasioita"!

Otto Gustafsson

Wikipedian painotukset kertovat hyvin sen tekijäkunnasta. Vasemmistoliiton toimittajan ja kahden saman puolueen kunnallispoliitikon julkaisema kirja "Äärioikeisto Suomessa" ( http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4rioikeisto_Suomessa_%28kirja%29 ) oli etusivun uutislaatikossa ainakin toista viikkoa, koska sen julkistamistilaisuudessa joku järjestysmiestä leikkinyt anarkisti oli saanut paikalliselta uusnatsilta tikkejä vaatineen haavan puukosta. Tämä oli otsikoitu: "Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuudessa Jyväskylän kaupunginkirjastossa tapahtui väkivaltainen hyökkäys. (30.1.)" [Otsikko on copy-paste sivun historiatiedoista].

Tällaiseen kiinnitti etusivulla väkisinkin huomion, koska kyseessä pitäisi olla tietosanakirja, joka osaa painottaa käsitteitä oikein. Uusia uutisia ei aivan kuka tahansa voi lisätä (tai ne poistetaan "merkityksettöminä" nopeasti), joten mitään (nykykielellä) jäätävämpää ei ilmeisesti tänä aikana tapahtunut...

Kirjasta tarkoitettu sivu rupesi jossain vaiheessa olemaan useamman liuskan pituinen ja se jaettiin kahdeksi, jossa kirjasta kerrottiin parilla lauseella, että tällainen on julkaistu ja merkittävä faktateos on. Toinen taas keskittyi selostamaan kirjastopuukotuksesta kuuden liuskan "tarkkana" tapahtumakuvauksena kopioituna eri tiedotusvälineistä jokainen mahdollinen detalji, olivat ne sitten oikein tai ei, kunhan vain lähde löytyi. (Olen joskus korjannut Wikipediassa ollutta väärää tietoa oikeaksi, mutta se on palautettu "lähteettömänä" takaisin siihen väärään muotoon, jona Helsingin Sanomat on sen aikanaan kirjoittanut. Aiheesta ei löydy netistä muuta, eli teini-ikäisille ylläpitäjille tällainen ei kelpaa. Ei edes sen jälkeen, kun kirjoittaa kommentteihin että tieto on Hesarissa väärin. Lähde pitää olla. Kyseessä on kuollut henkilö, josta on netissä vain asiavirheitä sisältävä negrologi, jonka kirjoittaja ei ole tuntenut henkilöä. Tämän jälkeen jätin Wikipedian päivitykset sikseen. Muut voivat lyödä päätään seinään jatkossa.)

Wikipedia ei yleensä salli merkityksettömistä aiheista erillistä aihetta. Erillisen aihesivun voisi vielä jotenkin ymmärtää jos tekijät olisivat saaneet tilaisuudessa puukosta, mutta tappelijat olivat ulkopuolella ollut anarkistijengi vastaan känniset uusnatsit, eikä "väkivaltaisessa hyökkäyksessä" loppujen lopuksi tapahtunut tikkejä vaatinutta haavaa pahempaa vammaa. Salissa ei edes tiedetty mitä ulkopuolella tapahtui. Esimerkiksi Ministeri Heikki Ritavuoren murhasta ei ole erillistä sivua, vaan tieto on tähän liittyvien henkilöiden yhteydessä. Jyväskylän kirjastopuukotus on siis tällä mittapuulla merkittävämpi poliittinen tapahtuma.

PS. Jos joku kiinnostui kirjasta, niin tästä voi tekijöiden itsensä julkaisemana lukea näytteen, millainen yhteiskunnallisesti merkittävä tietoteos on kyseessä (löytyi vahingossa kun selasin kirjan keskustelusivun loppuun tätä kirjoitusta varten). Ihmettelen, ettei kunnianloukkaussyytteitä ole vielä kirjasta nostettu, mutta ilmeisesti "äärioikesto" ei vedä herneitä nenään samaan tahtiin kuin äärivasemmisto?: http://aarioikeisto.files.wordpress.com/2013/02/c3a4c3a4rioikeisto-suome...

Alexius Manfelt

Kaikkin edellä kirjoitettu on tosiasiaa, se perustuu omiin kokemuksiini. Lisäksi hirveä ajojahti kohdistuu ns. valtaeliittiä uhkaavaan kirjoittajaan. Muista vai nimimerkki Ulrikan, joka sai estoja liukuhinalta, vaikka joutui vain puolustamaan omia, muita fiksumpia näkemyksiään.

Itselleni Wikipedia oli eräs vaihe toipumisessa, olinhan menettänyt kolmannen puhekeskukseni aivoinfarktissa, siellä sijaitseva äidinkieleni oli tuhoutunut ja sen kehittämiseen järkevällä tavalla käytin Wikipediaa.

Mutta valtavat riidat ja esim. juuri Ulrikan syrjiminen saivat minut jättämään Wikipedia. Tuskin minulla olisi ollut sille edes kovin paljoa annettavaakaan.

Kimmo Virtanen

Korjataan muutamia suomenkielisen Wikipedian rakenteeseen liittyneitä asiavirheitä. Jos epäilette sanaani, niin Alexius Manfelt voi varmaankin vahvistaa ne.

Suomenkielisessä Wikipediassa päätöksenteko toimii siten, että päätökset tapahtuvat joko suoraan keskustelemalla tai viime kädessä äänestämällä. Äänestyksissä kaikki joilla on yli 100 muokkausta ovat äänioikeutettuja ja tuon määrän saa kasaan helposti viikossa. Ylläpitäjäksi suomenkielisessä Wikipediassa puolestaan pääsee siten, että ylläpitäjyyttä kannattaa yläpitäjyysäänestyksessä 75% äänestäjistä eli lähes kaikkien äänestäneiden pitää kannattaa käyttäjän ylläpitäjyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjän on täytynyt toimia varsin siivosti ja sopuisasti jotta hän pääsisi ylläpitäjäksi. Kuitenkin sen jälkeen jos ylläpitäjäksi on päässyt, niin käyttäjän pitää aika pahasti tumpeloida menettääkseen ylläpitäjyytensä. Koko suomenkielisen Wikipedian historian aikana ainoastaan yksi käyttäjä on yhteisön toimesta menettänyt ylläpitäjänoikeutensa ja muut ylläpitäjyydestä luopumiset ovat tapahtuneet joko käyttäjän passiivisuuden takia tai käyttäjien omasta pyynnöstä.

Ylläpitäjien ero tavallisiin käyttäjiin liittyy siihen, että heillä on a.) oikeus suojata artikkeleita, b.) estää käyttäjiä, c.) poistaa sivuja ja liuta teknisempiä oikeuksia kuten säätää spämmifiltteriä ja muokata järjestelmäviestejä (css-tyylisivut, javascriptit, sivuston tekstit jne). Ylivoimaisesti suurin osa ylläpitäjien työstä liittyy sotkemisen estämiseen. Esimerkiksi Pekka Haavisto oli suojattuna presidentinvaalien aikana siten ettei artikkelia voineet muokata kuin sisäänkirjautuneet muokkaajat joiden käyttäjätunnuksen ikä oli vähintään pari päivää. Artikkeli oli suojattuna, koska siihen tungettiin toistuvasti tämän tyyppistä tekstiä: "...hän on myös tunnustautunut avoimesti homoseksuaaliksi, eli rööri roopeksi....". Selvää sotkemista lukuun ottamatta ylläpitäjillä ei kuitenkaan ole sen kummemmin valtaa Wikipedian sisältöön tai päätöksiin kuin muillakaan käyttäjillä ja hyvin pitkälti se karma tai auktoriteetti joka yksittäisellä ylläpitäjällä mahdollisesti on tulee hyvin pitkälti hänen henkilökohtaisesta toiminnastaan Wikipediassa. Samalla tavalla kuitenkin muilla pitkäaikaisilla käyttäjillä on heidän toiminnastaan tullutta uskottavuutta takanaan riippumatta siitä ovatko he ylläpitäjiä vai ei.

Mitä tulee sisällön kirjoittamiseen, niin näkökannasta riippumatta niin sitä ei voi painottaa liikaa, että tue lisäämäsi tieto luotettavalla lähteellä. AINA. Siitä voidaan olla montaa mieltä onko lähteiden arvostus suomenkielisessä Wikipediassa täysin käsittämättömisä mitoissa, mutta noin homma kuitenkin toimii. Toinen seikka mikä pitää muistaa on, että kerro yhteenvedossa miksi muokkauksen teit ja mitä yritit tehdä. Noilla kahdella seikalla pääsee ohi 99%:sta kaikista mahdollisista ongelmista.

-- Zache