Maanantai 21.8.2017

Koomikot kyllästyivät ”VR:n juniin ja runkkaamiseen” – Nyt tulee esim. piripää-Pehu

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.10.2013 16:55
  • Kuva: A-P Hakanen
    Kuva
    Joni Koivuniemi tekee lavalla energistä, kantaaottavaa komiikkaa.
  • Kuva: Toni Aurell
    Kuva
    Teemu Vesterinen käsittelee älykkäästi masennustaan ja pakkoruotsia.
  • Kuva: TAGE
    Kuva
    Anders Heleniuksen lakoninen tyyli sekoittaa jutustelua ja turhautunutta nojatuoliraivoa.
|

Suomalaisen stand up -komiikan tekniikkaharjoitukset on nyt tehty. Pitäisi olla pikku hiljaa jo hyvä. Näin täräyttää koomikkokollektiivi Paukutusjengin Teemu Vesterinen.

Paukutusjengi tekee tänä syksynä kiertueen yhteiskunnallisen komiikan kanssa Suomessa. Perjantaina Vesterisen, Joni Koivuniemen, Anders Heleniuksen ja Jukka Lindströmin nelikko esiintyy Helsingin Gloriassa.

- Suomiräppi on ollut olemassa vähän kauemmin kuin stand up Suomessa. Ensimmäisistä tyypeistä on tullut suomalaisia taiteilijoita, jotka tekevät suomalaista räppiä. Ei videoissa ole blingblingiä, vaan ne tyypit on metsässä puhumassa siitä, mitä ongelmia Suomessa on, Joni Koivuniemi vertaa.

- Meitsi ainakin haluaa tehdä Suomi-standupia.

Paukutusjengin kiertue osuu suomalaisen stand up –kulttuurin vaiheeseen, jossa lajin eri tyylit ovat eriytymässä ja koomikot genreytyvät. Evoluution on mahdollistanut se, että yleisö on kymmenessä vuodessa oppinut lajin säännöt.

- Haluamme löytää ne stand upin suurkuluttajat, jotka kaipaavat vaihtelua koomikoihin, jotka puhuvat VR:n junista ja runkkaamisesta lavalla, Lindström taustoittaa.

- Haastamme yleisön päivittämään mielikuvansa stand upista ja mitä siihen lajiin voi mahtua sisään.

Mistä Paukutusjengin huumorissa sitten on kyse?

Koivuniemi kysyy komiikan keinoin, miksi lapsia käytetään televisiossa viihteenä. Lindström puhuu laajemmin ihmisen vieraantumisesta arjesta. Vesterisen mieleenpainuvimmat teemat käsittelevät esimerkiksi masennusta ja pakkoruotsia.

 

Heleniuksen tämänhetkisen setin kohokohta on kertomus omituisesta kohtaamisesta, jossa hänelle tarjotaan seksiä Turun-junan työskentelyhytissä.

- Tarina tapahtui minulle vuosi sitten. Se jäi päähän ja ajattelin, että tämä pitää saada lavalle. Ensimmäisellä kerralla selostin tapahtuman, mutta se ei ollut hauska. Siitä tuli nymfomaanin sairauskertomus, Helenius kertoo rutiininsa luomisprosessista.

- Ryhdyin kaivamaan ja aloin puhua omista seksuaalisista epävarmuuksistani, jolloin jutusta tuli hauska.

Kyllä. Seksi ja seksuaalisuus ovat paitsi henkilökohtaisia myös yhteiskunnallisia aiheita. Mutta mitä tällä kertomuksella halutaan sanoa?

- Klovni sisälläni haluaa näyttäytyä ja sanoa, että on ok, jos on huono sängyssä, Helenius perustelee.

 

Klovnivertaus paljastaa nelikon tavoitteen ”yhteiskunnallisena komedialiikkeenä”.

Kukaan kollektiivista ei suoraan myönnä, että heidän tavoitteensa on vaikuttaa komiikallaan yhteiskuntaan. Kaikki kuitenkin toivovat lisäävänsä yleisön ymmärrystä ympäröivästä maailmasta.

- Emme ole lavalla olemassa jotain mieltä. Tarkoitus on, että katsoja voi peilata omia ajatuksiaan. Hauskuus syntyy siitä peilaamisesta, Jukka Lindström sanoo.

Lindström ottaa esimerkiksi lavaenergiallaan säkenöivän Joni Koivuniemen. Koivuniemen jutuissa seikkailevat pikkurikolliset, miehennälkäiset yh-äidit ja amfetamiinipäissään Facebookia päivittävä ”Pehu”.

- Jos joku keskiluokkainen rouva tulee katsomaan klubia, onhan se nyt mielenkiintoista nähdä Jonin kaltainen jätkä kertomassa piripää-Pehusta. Se on portti toiseen maailmaan, Lindström sanoo.

 

Yhteiskunnallisten teemojen puuttuminen suomalaisesta stand upista on vahva mielikuva, jota on vahvistanut lajin suurimpien nimien keskittyminen niin sanottuun feelgood-komiikkaan.

Hyvän mielen hassuttelu on valtavirtaa, koska helpoin yhteinen mielikuva löytyy usein arjesta. Yleisen mielikuvan mukaan yleisö kaipaa helppoa viihdettä. Tekeekö Paukutusjengi nyt viihteestä väkisellä taidetta?

- Miksi jengi pelkää taide-sanaa? Koen itseni totta kai taiteilijaksi. Luoja teki meidät omaksi kuvakseen eli luojaksi – ja meitsi luo, Joni Koivuniemi tyrmää kysymyksen.

- Katonrakentaja kokoaa katon tiilistä. Kun se palaa katsomaan seuraavana iltana, miten auringonlasku heijastuu siihen kattoon, se muuttuu taiteilijaksi. Se rakentaja välittää siitä ja antaa itsestään tunteen.

Näin puhuu stand up –koomikko, joka perjantaina jälleen vie katsojan apinaksi puuhun tarkkailemaan ihmiskunnan vähäjärkisyyttä ja heittelemään evoluution erottamaa serkkuaan kakkakikkareilla selkään.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli: