Sunnuntai 20.1.2019

Urho Kekkoselle patsas Viroon

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.10.2009 18:39
  • Kuva

Presidentti Urho Kaleva Kekkonen saa patsaan Tallinnaan. Kaupunki ilmoitti tänään, että se aikoo nimetä matkustajasataman A-terminaalin edessä olevan aukion Helsinki-aukioksi ja pystyttää sinne UKK:n patsaan.

Pormestari Edgar Savisaar perusteli hanketta Kekkosen historiallisella merkityksellä. Hänen mukaansa juuri Kekkonen avasi Euroopan ovet Virolle.

– Presidentti Kekkonen vieraili Virossa vuonna 1964, minkä seurauksena laivayhteys Helsingin ja Tallinnan välille avattiin, Savisaar muistutti.

Henkilöt: 
Paikat: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

peku/hki

Loistavaa!

Virolaiset vihdoin tunnustavat Suomen/suomalaisten ja jopa Kekkosen merkityksen. Suomi oli (ja on paljolti edelleen) Viron ikkuna länteen. Tätä on Viron eliitin ollut vaikea tunnustaa ja on oltu välillä hyvinkin ylimielisiä Suomea kohtaan. Suomen televisio, suomalaisten kantamat lehdet, kirjat (ja tavarat) pitivät virolaiset tietoisina maailman tapahtumista. Viron itsenäistymisen aikoina suomalaisten materiaalinen apu oli ratkaisevaa ja taitaa Suomi auttaa virolaisia nytkin lamasta ulos. Puhutaan Kekkosesta mitä tahansa, on uskomatonta, kuinka suuri yhden vierailun merkitys oli kotivirolaisille pitkien stalinismin vuosien jälkeen. Laivalinjasta ja televisiosta alkoi pitkä kehitys NL:n hajoamiseen ja Viron taasitsenäistymiseen.

Canuck

Miten on mahdollista että presidentti joka häpeällisesti kohteli Viron pakolaisista muodostettua kuoroa, saa nyt sitten patsaan? Kuoron piti esiintyä televisiossa 60-luvulla, mutta presidentin kansliasta saapunut viesti vain muutamaa minuttia ennen esiintymistä kielsi Torontosta Suomeen tulleen kuoron esiintymisen.

Äänestäjä

Kyseessä on Viron populistisimman poliitikon Edgar Savisaaren nuoleskelu juuri kunnallisvaalien kynnyksellä. Mikä muu selittäisi sen, että juuri nyt asia on keksitty. Vaalit pidetään sunnuntaina.

Kaikki järkevät Tallinnassa asuvat tietävät millainen populistipuolue Keskerakond on. Rahaa tuhlataan näyttäviin pr-kampanjoihin, kaupungin mainosplakaatteihin, jopa kansalaisille jaettaviin perunasäkkeihin.

Edgar Savisaarta ja Keskerakondia en äänestä koskaan.

Kaija Kuopila

Toki Urkki käytti sisällissodassa liiankin kovia otteita kommunisteihin, mutta.... Samoin varmaan monet mediatahot pidettiin vaiennettuina, tosin sitä sensuuria, mikä Suomessa nyt on, ei Urkin sensuurikaan täytä. Teollisuus pauhasi, vienti veti, sosilaisteillakin oli varaa järjestellä juonitteluverkostonsa. Yhden tyhmimmistä teoistaan Urkki teki antaessaan janasijan taistolaisille, kuten Kaisa Korhonen kumppaneineen kulttuuripuolella, senjälkeen olemmekin eläneet myös kulttuurisesti pysähtyneisyyden aikaa. Venäläiset ja virolaiset naureskelevat Suomen nykyistÄa "hyvinvointia". Usein olen kuullut kerrottavan, ettÄa kun joskus 70 luvullakin vaikkapa vatteita tuli Suomesta, ne otettiin vastaan, kuin Pariisista. Nyt helsingissÄa asuvat venäläistuttuni kÄy vaateostoksilla vaikkapa Italiassa. No kehitettiinhän meille sentään mahtava byrokratia sosiaalidemokraattien kaudella ja pientä kuisketta kuuluu esim kansanedustajien mahdoillisesta lahjonnasta. Taidan muuttaa Viroon !! Ihanaa, että Urkki saa patsaan edes Viroon.

toinen euromies

Presidentti Kekkonen oli ensimmäinen länsimainen valtionpäämies, joka teki virallisen vierailun Viron neuvostotasavaltaan. Se tapahtui vuonna 1964.

Vierailun tuloksena Viron liikenneyhteydet länsimaihin avattiin ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen, kun Tallinnan ja Helsingin välille avattiin laivayhteys vuonna 1965. Presidentti Kekkosen vierailun tuloksena 40 vuotta jäissä olleet kulttuuriyhteydet ja urheiluyhteydet solmittiin uudelleen. Esko Kivikoski ja Hardi Tiidus kilpailivat Suomen ja Viron neuvostoasavallan televisioiden yhteislähetyksissä (tietokilpailut), ja Suomen ja Viron väliset yleisurheilumaaottelut käynnistettiin uudelleen.

Kiteytettynä: Kekkosen Viron-vierailu vuonna 1964 aloitti maiden suhteissa uuden aikakauden, ja Neuvosto-Viron hidas avautuminen länteen käynnistyi. Suomalais-virolaiset kulttuurisuhteet elpyivät, ja aiemmin suljettu maa avautui läntiselle turismille.