Sunnuntai 18.11.2018

Risto Räppääjä ja polkupyörävaras

To, 02/11/2010 - 13:09 -- admin
  • Kuva: Jolle Onnismaa
    Kuva
    Severi Heikkilä ja Lauramaija Luoto

Kevättalvinen keltainen tulppaanipuska keittiön pöydällä saattaa olla perheelle yllättävämpi kuin uusi ”Risto Räppääjä” –elokuva. Värit ovat samat ja kyllähän elokuvakin piristää, joskaan ei tosiaankaan järisyttävästi yllätä.

Mari Rantasilan ohjaama parin vuoden takainen ensimmäinen ”Räppääjä” oli varsinainen jymymenestys. Vantaan Kartanonkosken asuinalueen uusklassillinen ja herttainen elinpiiri loi merkillisen viehättävät puitteet Räppääjän räppäyksille.

Kartanonkoskelta Rantasila lähtee nytkin liikkeelle. Naapurin pölvästi poikamiessetä Lennart Limberg (Martti Suosalo) on sangen epäuskottavasti kyennyt askartelemaan Räppääjälle (Severi Heikkilä) upean pyörän lohdutukseksi, koskapa on aikeissa lähteä Rauha Räppääjän (Annu Valonen) kanssa junamatkalle.

Pyörä varastetaan ja pianpa ollaankin sitten samassa junassa koko konkkaronkka: Lennart ja Rauha, Risto ja Nelli (Lauramaija Luoto), merkilliset intialaiset napatanssijat ja pyörä tietysti. Ja Elvi-täti (Ulla Tapaninen) kaahaa sivuvaunullisella prätkällään hoitolapsiaan takaa.

Junamatka suo mahdollisuuksia mykän elokuvan perinteestä ammentavalle tilannekomiikalle, mutta ei nyt jotenkin hirvittävästi naurata. Ei tämä mikään Buster Keatonin ”Kenraali” ole, vaikka Iiro Rantala musiikissaan värisyttelee pianotremoloitaan sen suuntaisesti, niin, ehkäpä enemmänkin dramaattisesti kuin huvittavasti.

Mykän elokuvan tyyliset ”gagit” pitäisi kai tehdä vähän suurisuuntaisemmin kuin meikäläisten ”menestysfirmojenkaan” rahkeet näyttävät riittävät.

Ristolle ja Nellille tulee peltojen keskellä kummallisen aikuismainen välirikko, jota paikkaamaan saapuvat ambulanssikuskit, jotka näyttävät rock-yhtye ZZ-topista karanneilta partasuilta. He vievät lapset omituiseen sairaalaan, jossa taas Eppu-yhtyeen Syrjän veljekset esittävät musiikkinumeroita aivan naurettaviin, värikkäisiin merirosvoasuihin pukeutuneina.

Tyylitellään siis isolla paletilla värikylläisesti. Mutta onko tuo tyylittely niin hysteeristä ja absurdia, ettei se oikein avaudu lapsillekaan?

Nopolan sisarukset, Räppääjä –kirjasarjan luojat, ovat olleet itse käsikirjoittamassa tätä juttua, mutta katsojalle tulee välillä semmoinen tunne, ettei tämän elokuvan maailma enää oikein ole ”nopolamainenkaan”.

”Risto Räppääjä ja polkupyörävarkaan” lehdistönäytöksessä oli muutama luokallinen kansakouluikäisiä lapsia. Ihmeen hiljaisia ja naureskelemattomia olivat mukulat. Saattaa tosin olla niin, että he vähän pelästyivät lavalle ennen elokuvaa noussutta tuottaja Lasse Saarista, joka ehkä turhan ankarasti kielsi lapsia metelöimästä kehottaen toki vapaasti nauramaan ja itkemään. Mutta tuossa iässä metelöinnin ja noiden muiden tunneilmaisujen suhde on veteen piirretty.

Tekisi mieli antaa elokuvalle komediana vain kaksi tähteä, mutta sen vakava puoli eli polkupyörävarkauden ratkaisu on juridisesti, eettisesti ja kasvatuksellisesti ajatellen niin kypsä, että tulee yksi tähti lisää.

filmtrailer:3492

Tähdet: 
3
Ensi-ilta: 
Ensi-ilta: 12.2.
Ikäraja: 
Sallittu
Genre: 
Lastenelokuva
Ohjaus: 
Mari Rantasila
Käsikirjoitus: 
Sinikka ja Tiina Nopola
Pääosissa: 
Severi Heikkilä, Lauramaija Luoto, Annu Valonen, Martti Suosalo, Ulla Tapaninen
Muut asiasanat: