Keskiviikko 16.1.2019

Murjaaniksi saa kutsua, mutta vain Tiernapojissa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.12.2007 16:10
  • Kuva: Tiernasäätiö
    Kuva
    Kuva Tierna-kilpailusta Oulussa vuonna 2005.

Joulun alun Tiernapoikaperinne elää kukoistuskauttaan. Varsinkin oululaiset ovat ylpeitä perinteestä. Teknologiakeskuksena tunnettu Oulu mainostaa itseään nykyään myös tiernakaupunkina. Oulu viettää Tierna-aikaa tammikuiseen Nuuttiriehaan asti, kerrotaan Oulun tiernakaupunki.fi-sivustolla.

Oulussa vaikuttaa nykyisin kymmeniä Tiernapoikaryhmiä. Niiden suosio mitataan vuosittain järjestettävissä tiernapoikakilpailuissa.
Tiernasäätiö perustettiin Ouluun vuonna 2005 kehittämään ja ylläpitämään kaupungin vahvaa tiernaperinnettä. Säätiö toimii yhteistyössä muun muassa Oulun kaupunginteatterin kanssa.

Tiernatähdet tuikkivat kaupungin keskustassa. Joulukuun alusta lähtien kaupunginteatterin lämpiössä ikkunan edessä on iltaisin esitetty kolmen koululaisryhmän versioita laulunäytelmästä. Torinrannassa roihuavat tulet ja valopolku johdattaa Piispantalolle jouluseimeä katsomaan.

Tiernapoikaperinnettä voi myös pohtia suvaitsevaisuuden näkökulmasta. Onko perinteen vaaliminen rasistista, vai onko tällainen kysymyksenasettelu edes tarpeen?

– Yksittäisiä yleisölehtikirjoituksia Tiernapoikien rasistisuudesta on ilmaantunut aina silloin tällöin, kertoo Oulussa asuva kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola.

Mikkola muistaa, kuinka erästä Tiernapoika-esitystä oltiin viemässä Strasbourgiin ja Brysseliin, ja silloin syntyi keskustelua siitä, onko esitys liian rasistinen. Mikkolan mielestä keskustelu on aina hyväksi.

Toisaalta perinne kertoo historiasta, jota pitää ymmärtää. Kaisu Mikkola on asunut suomalaisten taiteilijoiden residenssissä Villa Karossa Beninissä. Sen yhteydessä on museo, joka esittelee suomalaisten Afrikka-käsityksiä. Museossa on esillä myös Tiernapoikatavaraa.

– Tiernapoikanelikon murjaani lie viitannut mauriin, miettii Mikkola. Kautta kristityn Euroopan vastaavissa perinteissä ja sen muunnelmissa on esiintynyt musta mies, murjaani.

Nykymuodossaan ryhmän muodostaa neljä hahmoa: Herodes, Murjaanien kuningas, Knihti ja Mänkki, joka pyörittää tähteä. Herodeksen tunnistaa punaisesta viitasta Murjaanien kuninkaan mustasta asusta ja mustatuista kasvoista. Knihdillä on sotilaan varusteet.

Wikipedian mukaan murjaani tarkoittaa Mauritaniasta kotoisin olevaa mustaihoista ihmistä. Aiemmin murjaaneilla kuulemma tarkoitettiin koko Luoteis-Afrikan mustia. Sana on maurilaista perua, ja se on kulkeutunut suomen kieleen ruotsin kautta keskiajan ranskasta, jossa se oli muodossa le murian. Nykyisin murjaania pidetään halventavana nimityksenä tummaihoisesta ihmisestä.

Oulun kaupunginteatterin tiedottaja Kaisu Innanen kertoo, että Tiernapoikien korrektiudesta ja rasismista on keskusteltu myös kirkon piirissä.

– Perinteen voima on tosin laimentanut negatiivissävytteistä rasismikeskustelua, täsmentää Innanen.

Tiernapoikaperinteen historia kumpuaa Raamatusta. Raamatun kertomusten perusteella keskiajalla syntyi legenda itäisten maiden kolmesta kuninkaasta. Kuninkaita palvottiin erityisesti Kölnissä, jossa kuninkaiden pyhäinjäännöksiä säilytetään kallisarvoisessa lippaassa.

Kansan pariin levinneeseen palvontaan liittyi ns. Kolmen kuninkaan laulanta, laulunäytelmä. Näytelmä muuntui latinasta kansankieliseksi. Levitessään maasta toiseen se samalla muutti muotoaan. Tähtipoikanäytelmä siirtyi Saksasta Tanskan kautta Ruotsiin 1600-luvulla ja ensimmäiset Suomesta löytyvät tiedot tähtilaulannasta ovat peräisin 1800-luvun alkupuolelta.

Kolmen kuninkaan laulanta on siis keskieurooppalainen perinne, joka on elänyt eri puolilla Suomea muun muassa Tapanin pojat ja Tähtipojat nimellä. Toimittaja Riitta Mäkelä Oulusta kertoo, että jopa kansallisrunoilija J.L. Runeberg on esiintynyt Tiernapoikana, mutta Tiernapojat sinänsä on oululaisperäinen nimitys.

Tiernakaupunki.fi –sivusto kertoo, että Oulun seudulla ensimmäinen maininta tiernapoikaesityksistä on vuodelta 1873. Tiernapoika-näytelmä otti nopeasti oman paikkansa oululaisten joulunvietossa. Köyhempien perheiden pojat muodostivat tiernapoikaryhmiä, jotka kiersivät talosta taloon esittämässä laulunäytelmäänsä palkkion toivossa. “Tiernalla kulkeminen” oli pojille suuri, vuosittain toistuva seikkailu.

Toiset ryhmät harjoittelivat ankarasti, osalle tärkeintä oli lähinnä suoriutua esityksestä, kunhan tiedossa vain oli runsaita palkkioita. Poikaryhmät tappelivat usein keskenään, etenkin jos vieras ryhmä oli eksynyt toisen ryhmän alueelle, kaupunki kun oli varsin tarkoin jaettu ryhmien kesken.

Tiernapoikaperinne Oulussa on Mikkolan mukaan poikien suusanallinen juttu, joka on jatkunut vuosikymmenestä toiseen erilaisine tulkintoineen. Oululaiset suvut ja perheet tuntevat Tiernapoika-esityksen hyvin ja ovat siirtäneet tietonsa ja taitonsa nuoremmalle polvelle. Esityksissä puhutaan Oulun murretta. Myös tytöt pääsevät nykyisin näyttämään kykyjään.

– Ylivaalimisen vaara on myös olemassa, muistuttaa Mikkola. Että jahnutetaan paikallaan. Vaaliminen voikin Mikkolan mukaan olla jopa negatiivista.

– Aito perinne elää, muuttuu ja kehittyy. Hyvä esitys saattaa mennä ihan pipariksi, jos sitä aletaan silotella, lisää Mikkola. Mutta jos pystyy tekemään hyvä muunnelman, niin hienoa. Mikkola viittaa kuopiolaisen tanssiteatteri Minimin liikemaailmaan sijoitettuun versioon Tiernapojista.

Paikat: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

tapioneva

Muistaakseni Miss Suomi ja Miss Skandinavia Ololade (Lola) Remilekun Odusoga (nykyinen Wallinkoski) sanoi, kun häntä puhuteltiin afrosuomalaiseksi afroamerikkalaisee tyyliin, ettei hän mikään afro ole, vaan mulatti.

Murjaaniksi moittiminen lienee euro-Suomessa riskialtista. Voi tulla epäilys kunnianloukkauksesta tai törkeästä kunnianluokkauksesta.

Laku-Pekka ja Neekerinpusu ovat jo joutuneet brittiläisen poliittisen korrektiuden uhriksi yksilöitä alistavana.
http://uk.youtube.com/watch?v=NyGzQXHFuNc

Brittien siirtomaapolitiikka Intiassa ja Afrikassa saattaa ansaitakin historian tuomion.

domino

Sanoille annetaan merkitys ja niiltä riistetään se vallankäytön edistämiseksi. Esim Neekeri on sana jota en pidä loukkaavana, nekru sen sijaan on loukkaava. Mutta ei kuitenkaan verrannollisesti loukkaavampi kuin esim "vitun läski" kontra "vitun nekru". Tarkoitettu loukkaamaan kuitenkin, toisinkuin neekeri. Neekeri on tarkoitettu kuvaamaan ihonväriä ja oli turhaa antaa sille negatiivinen kaiku. Koska ei se kuitenkaan ole sen kummenpaa jos erehtyy sanomaan Japanilaista Kiinalaiseksi maallikkona, jommankumman kohdatesssaan on syytä skarpata, mutta ei se heitäkään haittaa sen enempää, koska sitä ei esitetä loukkaamistarkoituksessa.

Jos taas Neekeri on yhdistetty orjakulttuuriin ja piirroksiin afrikkalaisista, niin voisi ajatella että sanan käyttö yleiskielessä ei ehkä olekaan niin korrektia. Kaikesta huolimatta jos Suomalainen sanoo neekeri hyvässä tahdossa, niin ei siinä ole mitään pahaa. "Saatanan neekeri" on ihan yhtä loukkaava kuin "saatanan SUomalainen".

Ja jos joku ei usko niin voi tulla maistamaan sormeani, onko se Laku-Pekkaa?

hannujuurmaa

Käsityseni mukaan suomalinen versijo tiernapojista on lyhennety oli kuulevinani radiosta, rasistisuus on jo raamatun ajoilta tuttu.

Mutta minusta on hiukan erikoista että joisakin koluissa on ollut puhetta joulujulan loptamisesta koska koulut oppilaat ovat monista eri kultuureista. Olen sitä mieltä että jos koulussa on kultuureta jotka eivät vietä joulua niin heille pitää pystyä järjestämään muuta juhlan ajaksi.