Keskiviikko 16.1.2019

Mies Remeksen takana

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.12.2007 17:05
  • Kuva: WSOY
    Kuva
    Ilkka Remes: 6/12

Kuka on Ilkka Remes? Näköhavaintoja miehestä on vähän, varmaa tietoa tuskin senkään vertaa. Erilaiset huhut yhdistävät kirjailijaa milloin Länsi-Suomeen, milloin Espanjaan. Usein kerrotaan myös varmana tietona, että Lahden Kuusysissä pelasi aikanaan Ilkka Remes -niminen puolustaja. Tarina ei kerro, kuinka hyvin.

Jos pelasikin, kyse on eri Remeksestä. Kirjailija Ilkka Remes on näet oikealta nimeltään Petri Pykälä, syntyisin Luumäeltä. Pykälä opiskeli kauppatieteitä Suomen Turussa ja luultavasti jotain elokuviin liittyvää Lontoon International Film Schoolissa.

Pykälä myös aloitti uransa elokuva-alalta. Hän työskenteli 1980-luvulla viidessäkin kotimaisessa elokuvatuotannossa joko järjestäjän apulaisena tai leikkaajana, yhdessä peräti tuottajana. Tuolloin vain Pykälänä tunnettu mies tuotti urheilun maailmaan sijoittuneen Tappavat sekunnit, joka keräsi elokuvateattereissa lähes sata katsojaa.

Tiettävästi tämän jälkeen Pykälä palasi Lontooseen, jossa tuotti videoita suomalaisille vientiyrityksille. Ja juuri Lontoossa Pykälä alkoi kirjoittaa Pääkallokehrääjää, vaihtoehtoiseen historiaan sijoittuvaa trilleriä Suomesta.

Kirja julkaistiin 1997 ja sai hyvän vastaanoton. Kriitikot kehuivat, mutta myynti oli kaukana tasosta, jonka trilleristi saavutti pari kirjaa myöhemmin. Sen verran kuitenkin, että kustantamo kiinnostui myös jatkosta. Ja jatkoa seurasikin. Joka vuosi. Kolmannen kirjan kohdalla myynti lähenteli jo Kalle Päätalon lukemia. Miljoonan myydyn teoksen raja paukahti pari vuotta sitten. Ja tahti vain kiihtyy.

Remeksen, tai siis Pykälän, ympärillä on alusta alkaen liikkunut huhuja enemmän kuin tietoja. Nimimerkin takana piileskelevä kirjailija tuntuu yhtä mystiseltä kuin kirjansakin. Asuinpaikaksi on huhumyllyissä tarjottu Porin ja Espanjan lisäksi ainakin Irlantia ja Belgiaa. Kirjailija pitää kertoman mukaan viestintätoimistoa Brysselissä muiden toimiensa ohella. ”Sillä on joku firma”, puhutaan myös kirjallisissa piireissä. Kukaan ei tosin tiedä, mitä se firma tekee.

Kirjoja, luultavasti. Luulisi ainakin, etteivät yhden ihmisen voimat juuri muuhun riitä, ainakaan Remeksen julkaisutahdilla: Pykälä pukkaa myyntilistat räjäyttävän trillerin vuodessa. Nyttemmin Remeksen nimissä ilmestyy myös nuortenkirja joka syksy. Kirjailijan oma, kouluikäinen poika on käsikirjoitusten tärkein kohderyhmä.

Siitäkin huhuillaan, että Remes olisikin kollektiivinimimerkki. Mene tiedä, luultavasti ei. Tuotteliaat kirjailijat kyllä pystyvät Remeksen julkaisutahtiin, ylikin. Ajatellaan vaikka Raija Orasta, Kaari Utriota, Stephen Kingiä tai Kalle Päätaloa – Agatha Christiestä nyt puhumattakaan. Englantilainen dekkarikuningatar ehti kirjoittaa lähes sata kirjaa uransa aikana. Tosin ne eivät olleet yhtä paksuja kuin Remeksen trillerit, eivätkä ne perustuneet samanlaisiin taustatutkimuksiin.

Remeksen ilmaantuminen kirjallisille markkinoille 1997 herätti alan piireissä hämmennystä. Trilleristi rikkoi ja rikkoo vakiintunutta suomalaista käsitystä siitä, millainen kirjailijan pitää olla. Raittiilta insinööriltä näyttävä Remes ei hakkaa halkoja eikä murahtele pahantuulisia viisauksia, hän karttelee julkisuutta, ammentaa surutta kansainvälisen viihdekirjallisuuden perinteestä ja sijoittaa suurpolitiikkaa käsittelevän kertomuksensa Suomeen, ikään kuin täällä voisi tapahtua jotain jännittävää. Näin ei ole ollut tapana tehdä.

Remes tekee paljon töitä. Kotisivuillaan kertomansa mukaan kirjailija kirjoittaa päivittäin, ellei sitten lue aineistoa tai tutki taustoja. Työpäivä alkaa kahdeksalta aamulla ja päättyy, kun on aika lopettaa. Jos vain malttaa. Luultavasti rakkaus tekemiseen on aitoa. Tuolla tahdilla ei muuten jaksaisi.

Kustantamosta kerrotaan, ettei julkisuuden karttelu ole myyntistrategia. Kirjailija ei halua julkisuutta. Mies Remeksen takana on ujo karjalaispoika, joka kirjoittaa sellaisia kirjoja, joita itse tykkää lukea, eikä halua pitää itsestään suurta meteliä. Mikäs siinä, kyllä niinkin saa tehdä. Miljoona lukijaa ei voi täysin erehtyäkään.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Kolari

6/12-kirjassa Remes kirjoitti karikatyyrin 60-lukulaisesta Suomen radikaalipresidentistä (mies), joka kovasti muistutti Erkki Tuomiojaa. Liekö kosto Tuomiojan Remestä ja Ruttokelloja ruotineista kotisivukommenteista, joiden mukaan Venäjän ja venäläisten demonisointi on olennainen osa Remeksen kirjailijakuvaa?

Kahkonen

Ruttokelloissahan kirjan "Tuomioja" pääsee presidentiksi sekaantumalla venäläisten rikollisten juoneen presidenttiehdokkaita vastaan. Tästä Tuomioja pahoitti mielensä ja kosti kotisivukommenteillaan. Mikä tietysti vain lisäsi kirjojen myyntiä.

Pojurekku

Sinänsä mielenkiintoista, että Petri Pykälä otti nimimerkikseen Remes, koska kaiketi kaikki Suomen Remekset lienevät sukua toisilleen. Remeksillä on myös sukuseura. Remeksen suvun useista sukuhaaroista on julkaistu sukututkimuksia.
Remes-nimimerkkiä on käyttänyt myös Reino Lehväslaiho, kun hän kirjoitti kirjan Rintamalotat.
Sen sijaan dekkaristi Matti Remes on aitoja Remeksiä. Eikä niillä aidoilla Remeksillä ole mitään sitä vastaan, että suvun nimi kelpaa bestselleristille. Yksi tunnetuimmista aidoista Remeksista on 30-luvun suurhiihtäjä ja Mannerheim ristin ritari numero 10 Olli Remes.
Nimimerkki Ilkka Remeksen julkaisutahti ja tarinoiden taustatutkimukset viittaavat siihen, että takana oli kirjoittajatiimi. Toisaalta sehän on tavallinen työtapa suuressa maailmassa.
Mutta miksi mies piilottelee eikä kirjoita omalla nimellään, siinäpä kysymys.

M Eiramaa - tutkija - KNFIJV

Ilkka Pykälällä on myös jäljittelijöitä. Onpa joku käyttänyt jopa provosoivia nimimerkkejä Hilkka Remes ja Ilpo Remes, sama kirjotttaja on julkaissut nettinovelleja myös nimellä Steissari. Tässä pari osittain karjalanpalautusteemaan liittyvää remesimitaatioyritystä:

http://kareliaforum.net/artikkelit.php?y=forum-artikkeli&dbs=novelli&id=1

http://kareliaforum.net/artikkelit.php?y=forum-artikkeli&dbs=novelli&id=3