Keskiviikko 16.1.2019

Hurja viesti Finnairin kapteenilta 1978: ”Meidät on...kaapattu”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.7.2010 11:26
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Helsinki-Vantaan lentoasema.

Faktakulma

–Finnairin Super Caravelle lähti Oulusta Helsinkiin 30.9.1978 kello 15.10.

–Puolen tunnin kuluttua Aarno Lamminparras pyysi päästä tutustumaan koneen ohjaamoon.

–Lentoemännän pyydettyä Lamminparrasta palaamaan paikalleen hän veti esiin pistoolin.

–Kaappaaja vaati Finnairilta 675000 markkaa.

–Matka kesti lopulta liki 18 tuntia, ja sen aikana kone sahasi väliä Oulu–Helsinki–Oulu–Helsinki–Amsterdam–Helsinki–Oulu.

–Ouluun lentokone laskeutui lopulta 1. lokakuuta kello 8.49.

–Lamminparras sai luvan olla vuorokauden perheensä parissa.

–1. lokakuuta kello 16.45 poliisin karhuryhmä ryntäsi sisälle taloon.

–9. huhtikuuta 1979 Lamminparras tuomittiin seitsemän vuoden ja yhden kuukauden vankeusrangaistukseen. Hänen katsottiin toimineen täyttä ymmärrystä vailla.

–Kaikki lunnasrahat saatiin takaisin.

–Lamminparras vapautui vankilasta 16. huhtikuuta 1982 ja muutti pian Ruotsiin.

–Vuonna 1983 poliisi haki hänet Suomeen kärsimään vankilatuomiota konkurssirikoksesta.

–Vapauduttuaan 1985 Lamminparras palasi takaisin Ruotsiin.

Helsinki-Vantaan lennonjohdolla piti olla 30. syyskuuta 1978 aivan tavallinen lauantai. Tavallinen se olikin siihen asti, kunnes iltapäivällä hieman ennen neljää kuului kapteeni Tauno Rajakankaan hätkähdyttävä viesti:

"Meidät on ... kaapattu. Tällä hetkellä HK:n yläpuolella ja säilytämme FL 120:tä."

Hieman aiemmin Finnairin kone Oulusta Helsinkiin oli ollut valmistautumassa laskuun. Ohjaamoon tutustumassa ollut liikemies Aarno Lamminparras oli kuitenkin tempaissut povitaskustaan pistoolin ja poistanut varmistimen.

Toimittaja Lauri Puintila on kirjoittanut seikkaperäisen kirjan Kaappari Lamminparras (WSOY), jossa hän kertoo Suomen ensimmäisestä konekaappauksesta. Mutta vähintään yhtä mielenkiintoinen on tarina siitä, mistä kirjoittaja sai kimmokkeen kirjan kirjoittamiseen.

Kirjan juuret ulottuvat syksyyn 2008, jolloin Vantaan Martinlaaksossa löydettiin kerrostalohuoneistosta muumioitunut ruumis. Väestötietojärjestelmän mukaan vuoden kuolleena asunnossa ollut mies oli 63-vuotias ja syntynyt Kemijärvellä.

Uutinen muumiosta julkaistiin monissa sanomalehdissä. Vuorokausi tämän jälkeen poliisiin otti yhteyttä mies, jonka mukaan Suomen ensimmäinen lentokonekaappari oli muumion serkku. Soittaja oli juuri tuo kaappari, Aarno Lamminparras.
Ruotsissa asuva Lamminparras (tosin hän on muuttanut nimensä) otti yhteyttä myös Ilta-Sanomien toimittajaan Lauri Puintilaan. He sopivat tapaavansa ruotsalaisella lentokentällä alkuvuonna 2009.

Lamminparras kertoi muuttaneensa Ruotsiin pian vankilasta vapautumisensa jälkeen 1980-luvun alussa. Muuton syynä oli paitsi työnhaku myös se, että hän koki Suomessa joutuneensa ihmisten silmätikuksi menneisyytensä takia.

Länsinaapurissa hän teki erilaisia hommia, kunnes perusti lopulta hyvin menestyneen siivousalan yrityksen. Sen hän myi viime vuonna ja ryhtyi eläkeläiseksi.

Suomen ensimmäisen konekaappauksen tekijä oli 36-vuotias oululainen liikemies, joka oli ajautunut talous- ja parisuhdeongelmiin. Hänen vientiyrityksensä oli tehnyt konkurssin vuonna 1976. Alkoholikin maistui liian kanssa.
Sitten koitti tuo kohtalokas lauantai 30. syyskuuta 1978.

Kaapatussa koneessa oli viisi miehistön jäsentä ja 43 matkustajaa, joiden joukossa senaikaiset julkkikset säveltäjä Aarno Raninen ja laulaja Monica Aspelund. Aspelund oli edustanut Suomea vuoden 1977 Euroviisuissa Ranisen kappaleella Lapponia.

Lamminparras vapautti panttivankinsa parissa erässä niin, että lopulta koneessa oli hänen lisäkseen kapteeni, perämies ja yksi lentoemäntä. Kaappauksen aikana Lamminparras uhkasi itsemurhalla.

Finnairille esitetty lunnasvaatimus oli huimaava, 675000 silloista markkaa (noin 360000 euroa). Siitä puoli miljoonaa Lamminparras vaati annettavaksi perheelleen, 100000 markkaa Kaunialan sotavammasairaalalle ja 75000 SOS-lapsikylälle.

Epäluuloinen kaappari halusi liikenneministeri Veikko Saarrolta kirjallisen sopimuksen lunnasrahoista. Lamminparras halusi takeet siitä, ettei rahoja otettaisi pois hänen perheeltään. Saarto antoikin tällaisen vakuutuksen Suomen valtion puolesta. Tämäkään ei riittänyt, vaan kaappaaja vaati sopimukseen vielä panttivankien ja lentoemännän allekirjoitukset.

Poliisikuulustelussa Lamminparras kertoi, että lentoemännän vaatiessa häntä poistumaan koneen ohjaamosta hänellä "naksahti päätös kaappauksesta."

Faktakulma

–Finnairin Super Caravelle lähti Oulusta Helsinkiin 30.9.1978 kello 15.10.

–Puolen tunnin kuluttua Aarno Lamminparras pyysi päästä tutustumaan koneen ohjaamoon.

–Lentoemännän pyydettyä Lamminparrasta palaamaan paikalleen hän veti esiin pistoolin.

–Kaappaaja vaati Finnairilta 675000 markkaa.

–Matka kesti lopulta liki 18 tuntia, ja sen aikana kone sahasi väliä Oulu–Helsinki–Oulu–Helsinki–Amsterdam–Helsinki–Oulu.

–Ouluun lentokone laskeutui lopulta 1. lokakuuta kello 8.49.

–Lamminparras sai luvan olla vuorokauden perheensä parissa.

–1. lokakuuta kello 16.45 poliisin karhuryhmä ryntäsi sisälle taloon.

–9. huhtikuuta 1979 Lamminparras tuomittiin seitsemän vuoden ja yhden kuukauden vankeusrangaistukseen. Hänen katsottiin toimineen täyttä ymmärrystä vailla.

–Kaikki lunnasrahat saatiin takaisin.

–Lamminparras vapautui vankilasta 16. huhtikuuta 1982 ja muutti pian Ruotsiin.

–Vuonna 1983 poliisi haki hänet Suomeen kärsimään vankilatuomiota konkurssirikoksesta.

–Vapauduttuaan 1985 Lamminparras palasi takaisin Ruotsiin.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit