Torstai 23.5.2019

Loiri-elokuva: ”Liikutuin totaalisesti”

Luotu: 
21.8.2010 11:00
  • Kuva: Warner Music Finland
    Kuva
    Vesa-Matti Loiri.

Tätäkö elämä on? Loppukohtauksessa seppä Ilmarinen tuskailee elämän annin niukkuutta. Ilmarisen hämmennystä ja tuskaa ilmentää nuori Vesa-Matti Loiri liki 30 vuoden takaisessa draamasarjassa Rauta-aika. Kohtaus päättää dokumenttielokuvan, jossa Loiri vihdoin avaa omaa minäänsä ja tappaa samalla paineet elämänsä paljastamisesta.

Hämmentynyt, kiitollinen, mutta hieman minua myös hävettää, sanoo Loiri pitkän elokuvan mittaisen dokumentin ensi-illan jälkeen. Inarin keskustaajaman Ivalon pienessä elokuvateatteri Aslakissa esitetty dokumentti on herkistänyt taiteilijan. Tunteet ovat pinnassa kyyneleitä myöten.

–Liikutuin totaalisesti. Mutta eikö ole vain hyvä, että tunteita näytetään?, hän kysyy. Oma mieli Mika Kaurismäen ohjaamasta dokumentista on niin hyvä, ettei teokseen kuulemma jäänyt mitään muutettavaa, eikä siitä jäänyt myöskään mitään oleellista pois.

Hämmentynyt, kiitollinen, mutta hieman häpeissään. Nämä kolme luonnehdintaa Loiri toistaa useamman kerran. Kiitollinen Loiri on paljolti siksi, että elämäkerta saatiin vihdoin aikaan. Paineet sen tekemiseksi ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta taiteilija on aiemmin kieltäytynyt tarjouksista. Keskeinen torjunnan syy on ollut se, että julkinen avautuminen usein loukkaa muita.

–Olin vakaasti päättänyt, ettei minusta tehdä kirjaa. Tai jos sen joku kirjoittaisi, se olisin minä itse. Mikan ohjaamaan dokumenttiin oli kuitenkin lopulta helppo suostua. Pääsin kerralla irti elämäkertapaineesta. Eikä tämä loukkaa ketään.

Hämmentynyt Loiri on saamastaan huomiosta. Hänestä itsestään on tehty dokumenttielokuva.

–Dokumentin tekemistä sävytti rauhan ja kiireettömyyden tunne. Sain olla oma itseni. Otoksissa en ole pelkkä puhuva pää, jota ennalta kovin pelkäsin.

Elokuvassa Loirin elämänvaiheita on liimattu paketeiksi, joissa arkistosta kaivetut aarteet sidotaan taiteilijan ja hänen lähipiirinsä kertomaan. Entinen vaimo kertoo Veskusta, ja pian rinnalla on kuva avioeroa puuhaavasta Turhapurosta. Vakava tuotanto ympäröi Loirin surua, kun hän Inarin mökillään puhuu auto-onnettomuudessa kuolleesta pojastaan.

Loirin roolihahmot ovat osa hänen arkipersoonaansa. Niitä on vaikea täysin irrottaa toisistaan jo siksi, että Turhapuro ja monet muut hahmot ovat pitkälti hänen itsensä kehittämiä. Loiri tosin vakuuttaa, ettei hän kotielämässään ihan täysi Uunokaan tainnut olla. Julkisuus ui kaikkialla liiveihin. Yökerhossa Loiri toppuuttelee vahvasti humaltunutta miestä, joka veisi laulajan keikalle kotiinsa. Mutta viiden tonnin (markka-aikaa) palkkio muuttaa mielen, ja humalikon yöpaidassa ja papiljoteissa herätetty vaimo kuulee kotiteatterissa suosikkiaan.

–Vähän hävettää, että minusta on tehty dokumentti. Kai se on huonoa itsetuntoa.

Enemmänkin Loiri tuntuu olevan kuitenkin häpeissään fyysisestä olemuksestaan, ja sen hän myös tunnustaa avoimesti.

Valkokankaalla kaatuilee nuori, hoikka ja notkea mies, joka nousee kerta toisensa jälkeen ketterästi ylös. Inarissa istuu paljon iäkkäämpi, tukevampi ja hieman väsyneen oloinen mies, jolle kävely tuottaa tuskaa. Ääni kumpuaa syvältä ja savukkeita syttyy miltei ketjussa. Mutta suunta käy parempaan, Loiri vakuuttaa.

Syksyllä edessä on levyn teko ja loppuvuodesta pitkä kiertue.

Jaa artikkeli:

Kommentit

makemäki

En haluaisi sanoa yhtään pahaa sanaa Loirista, joka on huippuluokan näyttelijä ja tunteikas taiteilija. Mutta tämä elokuva- sen nimeksi pitää panna "Loiri ennen ja nyt". Ja se pitää esittää varoittavana esimerkkinä kaikille nuorille ihmisisille Suomessa.

kauppias

No, taas nousee moralistit, etusormi pystyssä varoittamaan miten huonosti Taiteilija on elänyt. Itse dokumenttia- siis tämän jutun aihetta, ei kukaan ole nähnyt.

Oikea taiteilija elää kokonaisvaltaisesti ja usein siihemn liittyy fyysisiä/psyykkisiä lieveilmiöitä.

Mutta hän elää ja on elänyt!!

Loirille kiitos ja kumarrus menneistä ja tulevista.
Samoin onnittelut (näin etukäteen) ilmeisen onnistuneen dokumentin ohjaajalle Mika Kaurismäelle.