Päivi Laitila
Motiva, Johtaja, Energiatehokkuus

Vähähiilisyyttä ei saavuteta ilman energiatehokkuusinvestointeja

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 10.12.2020
Kirjoittaja Motiva

Suomen tavoite olla ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ripeitä toimia.

Yksi keskeinen osa työtä on energiatehokkuuden parantaminen, sillä 80 prosenttia ilmastonmuutoksesta on seurausta energian tuotannosta ja kulutuksesta. ”Energiatehokkuus etusijalle” onkin periaate, jota koko EU:ssa täytyy ja kannattaa noudattaa.

Tavoitteita ei saavuteta ilman investointeja. Kuluneena vuonna yli kymmenen toimialan työstämissä vähähiilisyystiekartoissa investoinnit vähähiilisyyteen ja tehokkaisiin energiaratkaisuihin näyttelevät suurta roolia. On arvioitu, että pelkästään energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen lähelle nollaa tulee edellyttämään arviolta vähintään 20 miljardin euron edestä investointeja puhtaaseen energiantuotantoon kaudella 2020–2050. Lisäksi vastaavia investointeja tarvitaan energiaverkkoihin ja -järjestelmiin sekä uudistuviin prosesseihin energiaintensiivisessä teollisuudessa.

Suomen kannattaa ehdottomasti hyödyntää täysimääräisesti EU:n rahoitusmekanismeja.

Rahaa on jaossa myös EU-tasolla

Keväällä valmistuneen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian tavoitteena on vähentää rakennuskantamme päästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tähän tarvitaan monia toimia, joista rakennusten korjaaminen on keskeinen toimenpide. Korjaaminen vaatii investointeja.

EU:n vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) tähtää ilmastoneutraaliin Eurooppaan vuonna 2050. Osana ohjelmaa EU komissio julkaisi lokakuussa Renovation wave -aloitteen, jonka tavoitteena on peruskorjata 35 miljoona rakennusta Euroopassa vuoteen 2030 mennessä.

EU:n elpymissuunnitelmassa (Recovery and Resilience plan) puhutaan vielä paljon suuremmista summista, tarkemmin ottaen 1 800 biljoonasta eurosta. Näistä varoista liki kolmasosa suunnataan ilmastonmuutoksen hillintään, ja siten myös vahvasti energiaan ja energiatehokkuuteen. Suomi on tässäkin asiassa vähähiilisyyden edelläkävijä, sillä Suomessa vähintään 50 prosenttia ohjelmasta kohdistetaan vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittamiseksi innovatiivisiin ratkaisuihin ja uuteen teknologiaan.

Rahoituksen äärelle on löydettävä

Energian, energiatehokkuuden ja investointien aihepiirissä tapahtuu nyt hengästyttävän paljon. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti juuri hankkeen kestävän kehityksen liiketoiminnan mahdollisuuksista ja rahoituksen haasteista. Euroopan komissio puolestaan avasi EU:n Innovaatiorahaston haun mm. innovatiivisille puhtaan teknologian käyttöönottoa edistäville hankkeille.

Suomen kannattaa ehdottomasti hyödyntää täysimääräisesti näitä ja monia muita EU:n rahoitusmekanismeja.

Hyvätkin tuet ja rahoitusmekanismit menevät hukkaan, jos niitä ei löydetä ja käytetä. Motivan ja EU komission järjestämässä Sustainable Energy Investment -foorumissa kävi ilmi, että energiaan liittyvät rahoitusmekanismit ovat hajallaan, ja niistä on vaikea löytää tietoa.

Sidosryhmien väliselle vuoropuhelulle on tarvetta. Samoin tiedolle eri toimijoille suunnatuista energiatehokkuuden rahoitusmahdollisuuksista. Myös rahoitukseen liittyvä koulutus ja osaamisen kasvattaminen ovat tarpeen. Lisäksi kaivataan esimerkkejä erilaisista rahoitusinstrumenteista ja rahoittajista. Tietoja tarvitsevat niin kuluttajat, kunnat sekä kaupungit, kuin pienet ja suuret yrityksetkin.

Kannusteet ja tieto purevat

Kuluttajien valmius ja mahdollisuus tehdä isoja investointeja vaihtelee. Päätöksentekoa helpottaa melkoisesti, jos investoinnin vauhdittamiseksi on saatavilla tietoa, ja tuen hakeminen on vaivatonta. Tämän on osoittanut mm. fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen tuki, jota on syyskuun alusta alkaen hakenut yli 7600 kotitaloutta.

Kannusteilla on tärkeä vipuvaikutus myös elinkeinoelämässä ja kunnissa. Energiatukea on vuodesta 2008 myönnetty yhteensä yli 4 200 hankkeelle reilusti yli 160 miljoonaa euroa, josta energiatehokkuusinvestointien osuus on yli 90%. Energiatehokkuussopimustoiminnassa on yli 30 000 energiatehokkuustoimenpiteellä vastaavalla aikajaksolla saavutettu lähes 23 terawattitunnin vuotuinen energiansäästövaikutus, joka vastaa yli puolen miljoonan keskivertosuomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Sekä kansallisilla että EU:n käynnistämillä investointi- ja uudistuskokonaisuuksilla tavoitellaan pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia. Tavoitteena on, että investoinnit ja uudistukset tukevat toisiaan ja syntyy suuria ja vaikuttavia kokonaisuuksia. Ilmastotavoitteiden kiristyessä julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksiin sekä hallintorajojen ylittämiseen rohkaistaan voimallisesti. Julkisella rahoituksella on tarkoitus vivuttaa ja saada mukaan mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta.

On kyseessä sitten isot tai pienet investoinnit, nyt tarvitaan rohkeutta ja viisautta tehdä fiksuja päätöksiä. Energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen tehdyt investoinnit poikivat korkoa monella saralla matkallamme kohti vähähiilistä Suomea. Yhteistyössä.

Lue lisää energiatehokkuuden rahoittamisesta.