Johan Hamström
Osakesalkunhoitaja, Säästöpankki

Kaksi sanaa, jotka estävät katastrofaalisia lopputulemia: ”Olen väärässä.”

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 21.07.2021
Kirjoittaja Säästöpankkiryhmä

Irving Fisher oli todellinen monilahjakkuus, yksi aikansa tunnetuimmista kansantaloustieteilijöistä, mutta samalla myös menestynyt keksijä, yrittäjä ja sijoittaja. Hän loi itselleen merkittävän omaisuuden keksinnöillään ja osakesijoittamisella 1920-luvulla. Fisher tunnetaan kuitenkin tänä päivänä parhaiten lokakuun alussa vuonna 1929 antamastaan lausunnosta: ”osakemarkkina on saavuttanut pysyvästi korkean tason”. Lausunto annettiin pitkän nousukauden jälkeen, jolloin helposta rikastumisesta osakkeilla oli tullut kansan ykköspuheenaihe. Viikkoja myöhemmin alkoi pitkä ja syvä pörssilasku, joka johti 1930-luvun suureen lamaan. Tästä huolimatta Fisher ei suostunut muuttamaan mielipidettään. Kolmessa vuodessa valtaosa hänen omaisuudestaan oli poissa.

On vaikeaa myöntää olevansa väärässä. Se estää meitä menestymästä

Fisherin tuhoon johtanut käytös ei ole ainutlaatuista. Meillä kaikilla on taipumus uskotella itsellemme, että olemme näkemyksissämme oikeassa. Otamme avosylin vastaa tietoa ja mielipiteitä, jotka puoltavat omia näkökulmiamme ja vähättelemme niitä, jotka eivät ajattele samoin. Mitä voimakkaammin ja julkisemmin olemme mielipiteemme ilmaisseet, sitä vaikeampi niitä on muuttaa.

Toinen asia mitä sijoittamisessa yleensä unohtuu, on kysyä, mitä odotuksia tulevasta tämän päivän hinnat pitävät sisällään? Odotusten ymmärtäminen antaa osviittaa siitä, miten heikko lopputulemasta voi muodostua, jos olemme näkemyksissämme väärässä.

Tulevaisuus on epävarmaa ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Mahdollisuuksiamme menestyä sijoittajina heikentävät tarrautumisemme liikaa omiin vakiintuneisiin uskomuksiimme ja näkemyksiimme sekä heikko ymmärryksemme lähtökohdista, mihin niitä tulisi suhteuttaa.

Mitä John Maynard Keynes voi meille opettaa?

John Maynard Keynes tunnetaan tänä päivänä yhtenä aikamme suurimmista kansantaloustieteilijöistä. Mutta se ei ole syy siihen, miksi meidän pitäisi olla hänestä tässä yhteydessä kiinnostuneita. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hän toimi useita vuosikymmeniä erittäin menestyksekkäästi Cambridgen Kings Collegen varainhoitajana. Eikä menestys suinkaan johtunut vahvoista näkemyksistä markkinakäänteissä tai siitä, että hän olisi ollut erityisen usein oikeassa, pikemminkin päinvastoin.

Ensimmäisen maailmansodan aikana, toimiessaan Iso-Britannian hallituksen neuvonantajana, hän matkusti sodan runtelemaan Ranskaan ostamaan arvotaidetta polkuhinnoilla Britannian veronmaksajien rahoilla. Jälkeenpäin tämä osoittautui erittäin hyväksi kaupaksi. Taloustieteilijässä taisi piillä arvosijoittajan alku. Hän ymmärsi, että hintoihin oli leivottu synkkiä tulevaisuudenodotuksia. Vaikka hän olisi väärässä, niin lopputulema ei olisi katastrofaalinen.

Raha ei kuitenkaan viihtynyt kovinkaan kauan Keynesin taskuissa. Tarinan mukaan hän itse viihtyi hyvin Monte Carlon kasinolla, tienasi ja hävisi omaisuuden spekuloimalla valuutta- ja osakemarkkinoilla. 1920-luvulla hän yritti teorioillaan ennustaa taloussuhdanteiden käänteitä ja hyötyä niistä. Lopputulos ei ollut mairitteleva, kuten arvata saattaa, mutta ei kuitenkaan verrattavissa Fisherin kaltaiseen katastrofiin.

Kokemuksemme muokkaa meitä

Ajan myötä kokemukset muokkasivat Keynesin lähestymistapaa. Hän neuvoi välttämään talouden käänteiden ennustamista ja keskittymään hyvin johdettujen yritysten löytämiseen ja niiden osakkeiden hankkimiseen sekä lopettamaan yrityksen olla liian fiksu ajoitusten suhteen.

Osakesijoittaminen on todennäköisyyspohjainen toiminta, missä merkittävä osa meidän valinnoistamme tulee ajan myötä väistämättä osoittautumaan pettymyksiksi. Tulevaisuuden ennustaminen on epävarmaa. Matkan varrella tulee aina odottamattomia käänteitä, jotka muuttavat sijoituskohteidemme lentorataa. Tämän Keynes oli kokemustensa pohjalta todennäköisesti oivaltanut ja sisäistänyt.

Uskon, että jos haluaa menestyä sijoittajana, pitää pystyä muokkaamaan omia näkökulmiaan ja mielipiteitään tosiasioiden muuttuessa. Tämä vaatii sen, että olemme avoimia eriäville mielipiteille ja rehellisiä itsellemme.

Miten voi kehittyä paremmaksi mielipiteensä muuttajaksi?

Tähän ei taida löytyä yksinkertaista ihmelääkettä. Omilla valinnoillamme voimme kuitenkin askel kerrallaan kehittyä paremmiksi. Tiedostamalla, että suurella todennäköisyydellä olemme usein väärässä, on hyvä ensimmäinen askel.

Valitessani sijoituskohteita pyrin aina ensin ymmärtämään millaisia tulevaisuudennäkymiä vallitseva osakekurssi pitää sisällään ja millaisessa toimintaympäristössä ja millä todennäköisyydellä nämä voisi toteutua. Vasta tämän jälkeen yritän hahmottaa omaa näkemystäni.

Toisekseen yritän miettiä miksi ja mistä syistä oma näkemykseni voisi olla väärä. Pakotan itseni kuuntelemaan ja harkitsemaan niitä näkökulmia, jotka poikkeavat merkittävästi omistani.

En pyri siihen, että olisin aina oikeassa vaan siihen, että olisin ajan myötä vähemmän väärässä. Pienillä eroilla on loppupeleissä iso merkitys.

John Maynard Keynes: ”When the facts change, I change my mind. What do you do, sir?”

Lukusuositukseni: Michael Mauboussinin ja Alfred Rappaportin kirja ”Expectations Investing”.

Johan Hamström on Kauppatieteiden maisteri ja Säästöpankkien Varainhoidon osakesalkunhoitaja. Hamström menestyi parhaana suomalaisena Eurooppa-osakkeiden salkunhoitaja -sarjassa Citywire Nordic Awardseissa 2019. Hamströmin kynästä syntyy monipuolista pohdintaa sijoittamiseen, talouden hallintaan ja vaurastumiseen liittyen.

Säästöpankkiryhmä

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.

.