Lassi Kallio
Varainhoidon salkunhoitaja, Säästöpankki

Maailmantalous on monimutkainen järjestelmä – mitä kaikkea paikalliselta vaikuttava konflikti voi saada aikaan?

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 21.07.2022
Kirjoittaja Säästöpankki

Yhdysvaltalainen meteorologi Edward Lorenz esitti vuonna 1972 retorisen kysymyksen ”Voiko perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasiin?”. Lausunnon myötä perhosvaikutuksena tunnettu efekti tuli laajemmin tunnetuksi. Sen voidaan ajatella olevan monimutkaisessa järjestelmässä oleva ominaisuus, jonka ansiosta pienet muutokset alkutilanteessa tai välivaiheissa saavat aikaan suuria muutoksia systeemissä. Venäjän presidentti Vladimir Putin lähetti 24. helmikuuta liikkeelle luodin, jolla oli perhosen siivet.

Amazonilla siipiään räpäyttävän perhosen tavoin tuolla luodilla on kauaskantoisia seurauksia, joista kaikki eivät ole ilmeisiä. Kahden valtion välinen ja yhden maan alueella sodittava sota ei vaikuta ainoastaan niiden asukkaiden ja lähialueiden elämään. Vaikutukset tuntuvat ja tulevat tuntumaan kaikkialla maailmassa. Aloitetaan ilmeisimmistä vaikutuksista.

Uudistuuko eurooppalainen talousmalli?

Todennäköisesti ilmeisin vaikutus on eurooppalaisen talousmallin uudistuminen. Euroopan talous on nojannut pitkälti edulliseen ja helposti saatavilla olevaan venäläiseen energiaan. Hyökkäyssodan alkamisen myötä seurauksena on ollut kiireellinen tarve ja halu irtautua tästä. Ilman energiaa Euroopan talous ei pyöri ja korvaava energia on hankittava muualta. Hiljalleen käynnissä ollut vihreä siirtymä tulee kiihtymään pakotettuna. Maapallo kiittää tästä, mutta se tuntuu eurooppalaisen kuluttajan lompakossa.

Toisen maailman sodan jälkeen Euroopassa on ajateltu taloudellisen integraation estävän valtioiden välisen sotimisen. Venäjä todisti tämän oletuksen vääräksi. Euroopan puolustusmenot tulevat jatkossa kasvamaan. Tämä tarkoittaa hyödykekysynnän pysyvän korkeana. Osa maailman maista hyötyy korkeista hyödykehinnoista, toiset kärsivät. Kuluttaja maksaa kaikkialla korkeampaa hintaa. Näin ollen on vaikeaa olettaa vihreää siirtymää ja puolustusmenojen kasvua rahoitettavan veronkorotuksin. Ne on tehtävä budjettivajeita kasvattamalla.

Hyökkäämällä suvereenin valtion alueelle Venäjä muutti kylmän sodan jälkeisen ajan pelin säännöt. Länsimaiden yhtenäisyys Ukrainan tukena on ollut huimaa. Koronapandemia oli valmistanut poliitikot nopeiden päätösten tekemiseen. Venäjä kohtasikin nopeasti ennen näkemättömän kovat pakotteet. Näistä pakotteista seuraakin se ei niin ilmeinen vaikutus.

Miten käy länsimaisten valtionlainojen?

Yhtenä pakotekeinona länsimaiset keskuspankit ovat jäädyttäneet Venäjän valuuttavarannot. Kehittyvien markkinoiden keskuspankit ovat osaltaan vuosien ajan rahoittaneet länsimaista kuluttamista sijoittamalla valuuttavarantoaan länsimaiden valtionlainoihin. Osin estääkseen valuuttaansa vahvistumasta, mutta enemmissä määrin niiden tuoman turvan takia. Valtionlainat ovat tarpeen tullen helposti muutettavissa paikalliseksi valuutaksi. Näin, jos pääset niihin käsiksi. Pakotteiden myötä kehittyville maille ja niiden kansalaisille on tullut selväksi, että tämä turvallisuusoptio on voimassa vain, jos pelaat heidän säännöillään. Kehittyvät maat ja niiden kansalaiset varmasti miettivät tällä hetkellä vaihtoehtojaan ja länsimaiden valtionlainojen kysyntä tulee laskemaan.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Länsimaiden keskuspankit ovat vuosia yrittäneet saada inflaatiota liikkeelle monin keinoin siinä onnistumatta. Mitä siihen vaadittiin, oli kooltaan mitättömän pieni virus ja täysin perusteetta aloitettu hyökkäyssota. Maailmantalous on äärimäisen monimutkainen järjestelmä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Amazonilla siipiään räpäyttävän perhosen tavoin paikalliselta vaikuttava konflikti on saanut liikkeelle seismisiä muutoksia. Länsimaiden keskuspankit ovat uuden tilanteen edessä. Inflaatio pitäisi saada kuriin hidastamatta talouskasvua liikaa. Haastavan tehtävästä tekee se, ettei inflaatio ole täysin keskuspankkien toimien kontrollissa. Kaikki yllä kirjoitettu saa minut uskomaan, että inflaatio on tullut jäädäkseen ja negatiivisten korkojen aika on ohi.

Lassi Kallio on Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitaja, joka vastaa yhdistelmärahastoista ja ulkoisista rahastovalinnoista. Kun hän ei ole salkunhoitotyössä, on hän usein kentän laidalla valmentamassa juniorijalkapalloilijoita.

Säästöpankkiryhmä

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.