Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Millaisen kuvan työelämästä luot jälkikasvullesi?

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 22.06.2021
Kirjoittaja Säästöpankkiryhmä

Taloudellisen käyttäytymisen ja asenteiden mallit opitaan usein jo kotona. Siksipä olen itsekin työssäni muistutellut ihmisiä siitä, että on tärkeää puhua raha-asioista kotona ja myös miettiä, mihin sävyyn asioista puhuu. Sen sijaan vähemmälle huomiolle omassa ajattelussani on jäänyt se, että yhtä lailla asenteet työelämää kohtaan varmasti tarttuvat kotoa.

Havahduin pohtimaan tätä asiaa, kun luin tuoretta TAT:n Nuorten tulevaisuusraporttia. Siinä kartoitettiin yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammatillisten opiskelijoiden näkemyksiä tulevasta työelämästä. Tutkimuksen mukaan 56 % nuorista odottaa innolla työelämään pääsyä. Tutkimuksen esittelijä tuntui pitävän lukua korkeana, mutta omiin korviini se kalskahti aika pieneltä määrältä. Lähes puolet nuorista ei siis odota innolla työelämää.

Samaisen tutkimuksen mukaan vanhemmat ovat koulun jälkeen toiseksi tärkein taho, josta nuoret kokevat saavansa työelämää koskevat tiedot. Tämä havahdutti miettimään, että millaisen mielikuvan itse mahdan työelämästä välittää jälkikasvulleni.

Niinpä päätinkin kysyä yläkouluun siirtyvältä tyttäreltäni hänen ajatuksiaan. Työelämään pääsyä hän kuulemma jo odottaa, vaikka matkaa toki työikäisyyteen vielä on jokunen vuosi. Kun kysyin, millaista hän uskoo työelämän olevan, oli vastaus ”aamulla täytyy herätä sika-aikaisin ja sitten on koko päivän väsynyt ja täytyy juoda kahvia, että pysyy hereillä”.

Auts, nyt tuli pieni omatunnon pistos. Minulla on ollut tapana (etenkin ennen etätöitä) herätä aikaisin töihin ja kieltämättä olen ehkä tehnyt aamuheräämisistäni numeron. Toisaalta tyttäreni mielikuva ei ole ihan tuulesta temmattu tai minun voivottelujeni tulos, sillä tuoreen työolobarometrin mukaan kroonista väsymystä ”aina tai usein” kokee 8 % vastaajista ja ”joskus” lähes 40 % palkansaajista. Aika moni siis.

Etätyö avasi tietotyöläisten työnpaikan ovet lapsille uudella tavalla

Korona-ajan mahdollistama etätyö on kirkastanut itselleni sen, että aiemmat työelämään liittyvät voivotteluni eivät itse asiassa liittyneet työn sisältöön vaan logistiseen hässäkkään. Kehyskunnassa asuvana työmatkoihin kului aikaa ja junaan oli aina kiire (ja juna sitten puolestaan usein myöhässä). Työelämäni on aiemmin näyttäytynyt lapsilleni varmasti kiireenä. Sen sijaan työpaikalla koettu työn tekemisen ilo ja palkitsevuus ovat jääneet heiltä piiloon, enkä itsekään ole niistä pahemmin muistanut kertoa.

Koronan mahdollistama etätyö on kuitenkin muuttanut tätä kuvaa. Nyt kun logistinen hässäkkä on jäänyt pois, arki tuntuu tosi kivalta ja sunnuntaimelankolia on kadonnut kokonaan. Kun olen tehnyt töitä kotona, ovat lapseni saaneet ehkä selkeämmän kuvan, mitä oikeasti teen työkseni. Joskus se näyttäytyy heille ovessa olevana lappuna ”Pääsy kielletty – äidillä esitys käynnissä”. Joskus he ovat tulleet selkäni taakse kysymään, että mitä toi käppyrä esittää. Kiinnostus vastauksiani kohtaan ei ole ollut suuren suurta, mutta ainakin he tietävät nyt, mitä asioita työssäni käsittelen.

Veikkaisin, että monella muullakin tietotyötä tekevällä tilanne on sama. Tietotyö ei ole lapsille niin konkreettista, kuin monet läsnäoloa vaativat työt. Etäaika on kuitenkin tuonut työmme lähemmäs myös lastemme arkea. Tämä onkin ollut ainutlaatuinen mahdollisuus luoda heille ihan uudenlainen kuva työstä. Itse havahduin tähän turhan myöhään.

Meidän aikuisten kannattaisi muistaa, että tapa, jolla puhumme työelämästä, luo lapsillemme mielikuvia. Niinpä kannatta muistaa puhua oman työn hyvistä puolista. Enkä nyt tarkoita, että pitäisi luoda mitään kiiltokuvamielikuvaa, vaan realistinen kuva työelämän hyvistä ja huonoista puolista – ehkä tosin niitä hyviä voisi vähän ylikorostaa myönteisen työelämäkuvan luomiseksi.

Ollaanhan fiksuja kesätyöläisten kanssa

Kesätyöläiset ovat jälleen saapuneet työpaikoille. Viime kesänä kesätyöntekijöiden määrä romahti koronakriisin myötä, mutta onneksi tänä kesänä kesätyöpaikkojen määrä on lisääntynyt. Monelle nuorelle kesätyö on ensimmäinen kokemus todellisesta työelämästä ja sen luoma kuva voi vaikuttaa nuorten asenteisiin ja tulevaisuudensuunnitelmiin paljonkin. Muistetaanhan tämä, kun me aikuiset kohtaamme näitä nuoria – niin kollegoina kuin asiakkaina.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Säästöpankkiryhmä

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.