Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Työllisyysasteessa yhä parantamisen varaa – nyt kannattaa panostaa erityisesti nuoriin

Kaupallinen yhteistyö

Julkaistu 29.06.2022
Kirjoittaja Säästöpankki

Suomessa työikäinen väestö on vähentymässä ja samaan aikaan runsaasti hyvinvointipalveluita tarvitsevan vanhusväestön määrä on nopeasti kasvamassa. Verotulot uhkaavat siis pienentyä samaan aikaan, kun valtion menoissa on kasvupainetta. Tätä yhtälöä pyritään kuromaan umpeen lisäämällä työllisten määrää Suomessa. Se on ollut jo useamman hallituksen tavoitelistalla.

Työllisyysasteen kehitys onkin ollut erittäin hyvää. Työllisyysasteella tarkoitetaan 15–64-vuotiaiden työllisten osuutta tästä ikäryhmästä. Suomen työllisyysaste on noussut lähes 74 %:iin, kun se 2010-luvun alkuvuosina pyöri noin 67–68 %:ssa. Suomen työllisyysaste on Euroopan keskiarvoa korkeammalla, mutta muista Pohjoismaista jäädään. Parantamisen varaakin siis vielä löytyy.

Yksi tapa lisätä työllisiä on saada Suomeen osaavaa työvoimaa ulkomailta. Jos mediassa kerrotut tarinat rekrytointiprosessien jäykkyyksistä ja vaikeuksista pitävät paikkansa, tekemistä selvästi vielä riittää. Mutta asiaan on myös tartuttu ja hallitus pyrkii helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa. Toivottavasti tässä onnistutaan.

Ulkomaisen työvoiman kasvattamisen lisäksi panostuksia kannattaa laittaa myös kotoiseen työvoimaan.

Varttuneiden työllisyys on kohentunut ja työnantajien asenteet parantuneet

55–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut kohisten jo pitkän aikaa. Kun laman jäljiltä 90-luvun alussa vain reilut 30 % tästä ikäryhmästä oli työllisiä, on luku nyt lähes 70 %! Huikean iso muutos on siis tapahtunut.

Ihmisten mielissä on vielä paljon mielikuvia ikäsyrjinnästä. Itselläkin viisikymppiset lähenee kovaa vauhtia ja valitettavan usein törmää ikäisissäni naisissa pelkoon, että viisikymppisenä ei enää töitä löydy. Ikäsyrjintää epäilemättä edelleen tapahtuu, mutta asenteet ovat onneksi kehittyneet parempaan suuntaan.

Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan työnantajien asenne vanhempia työntekijöitä kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi. Vuonna 2021 70 % työantajista oli sitä mieltä, että työskentely heidän työpaikallaan onnistuu 65-vuotiaaksi asti. Vuonna 2004 näin ajatteli vain puolet työnantajista.

Myös varttuneempien työntekijöiden työhalut ovat kasvussa. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksen mukaan 64 % eläkeläisistä haluaisi tehdä töitä vielä eläkkeelläkin ja näiden osuus on noussut tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Suotavaa olisi, tämä työhaluisten ihmisten joukko saataisiin mukaan työmarkkinoille.

Nuorten tilanne sen sijaan huolestuttaa

Nuorissa on tulevaisuus – ehkä klisee, mutta niin totta. Nuoret olisi hyvä saada työn syrjään kiinni viimeistään opintojen päättymisen jälkeen ja lisäksi heidät pitäisi saada pysymään työmarkkinoilla. Jos varttuneemman väen osalta kehitys on ollut myönteistä, nuorten osalta on nähtävissä huolestuttavia kehityskulkuja siinä, mitä työelämässä jaksamiseen tulee.

Nuorilla, erityisesti nuorilla naisilla, mielenterveyden häiriöt aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä ja ne ovat olleet selvässä kasvussa viime vuosina. Esimerkiksi kunta-alalla alle 30-vuotiailla työntekijöillä on jo enemmän sairauspoissaoloja kuin yli 50-vuotiailla työntekijöillä. Siinä, missä varttuneempien työntekijöiden sairauspoissaolot ovat olleet laskussa jo pitkään, nuorilla sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.

Nuorilla tuntuu olevan myös huolia työelämässä jaksamisen suhteen.  Vasta julkaistussa TAT:n tulevaisuusraportissa on tutkittu yläkouluikäisten, lukiolaisten ja ammattikoululaisten näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä. Näistä nuorista jopa 32 % pelkää, että työelämä on heille liian raskasta. Luku on myös ollut kasvussa viime vuodet.

Mistä tämä huoli kumpuaa ja miksi nuorten mielenterveyshäiriöt ovat kasvussa? Itse en osaa tähän valitettavasti vastata. Mutta suuntaus on kuitenkin huolestuttava – erityisesti nuorten itsensä kannalta, mutta myös Suomen työelämän ja hyvinvointivaltion rahoituksen näkökulmasta.

Varttuneemman väestön osalta on saatu myönteistä kehitystä aikaan, ja sitä positiivista kehitystä on hyvä jatkaa. Mutta nyt kannattaisi panostaa erityisesti nuoriin ja heidän työhyvinvointiinsa.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Säästöpankkiryhmä

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.