Tiistai 23.10.2018
Mainos
Mainos
Tämän sivun sisältö on tuotettu yhteistyössä mainostajan kanssa.

Hypo on
Suomen ainoa
asumiseen
erikoistunut
luottolaitos.

Koti, iso sijoitus – ja kulutuskohde

Luotu: 
23.8.2016 11:30

 

 

Oma koti on monelle suomalaiselle elämän suurin sijoitus. Vaikka asunto-osake on asumista varten, sen arvon odotetaan kasvavan samalla tavoin kuin muidenkin osakkeiden.

– Kyllä se meissä suomalaisissa syvällä istuu, että asuntojen hintakehitys on positiivista. Nyt on ehkä tullut hieman pilviä taivaalle ja sijainnin merkitys korostuu entisestään, oli kyse sitten oman kodin ostamisesta tai sijoitusasunnosta, sanoo Hypon rahoituspäällikkö Pekka Nuutinen.

Asuntojen arvokehitys on eriytynyt ja kiihkeintä se on suurissa kaupungeissa, vaikka niissäkin asuntojen hinnoissa on suuria eroja. Liikenneratkaisuilla merkittävä vaikutus hintoihin, ja päätös Länsimetrosta nosti asuntojen arvoa Lauttasaaresta Espooseen heti.

– Mutta kiinteistönvälittäjiltä olen kuullut sellaisesta ongelmasta, että Espooseen on muodostunut taskuja, joissa asuntoja ei oikein saa kaupaksi tai vuokralle, kun jatkoyhteydet metrolta ovat sen verran heikot, Nuutinen kertoo.

Koti on suomalaisille paitsi sijoitus myös merkittävä kulutuskohde. Sen laitteisiin ja sisustamiseen kotitaloudet käyttivät Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 keskimäärin lähes 1 700 euroa. Suurituloisimmalla viidenneksellä kodin sisutustukseen kului yli 3 000 euroa. Kotiin panostetaan kaikkiaan selvästi enemmän rahaa kuin vaatteisiin.

Kulutustottumuksia ja asuntomessuilla erilaisia asuntoihanteita tutkinut markkinoinnin professori Outi Uusitalo Jyväskylän yliopistosta kertoo, että yksilöllisestä sisustuksesta on tullut lähestulkoon velvollisuus, normi.

– Kodin on heijastettava omia arvostuksia ja omaa makua. Sitten muut maut ovat täysin vääriä. Jos jossakin messukodissa oli oranssi seinä, niin siitä tuli hirveä haloo, että ”miksi täällä on oranssi seinä, koska minä en pidä oranssista seinästä”. Oma arvo ja maku ovat aina vahvasti taustalla omissa valinnoissa, Uusitalo kertoo.

Hypon rahoituspäällikkö tunnistaa ilmiön heti, kun hän vertaa asunnon ostamista omaksi kodiksi tai sijoitusasunnoksi. Sijoittaja käyttää laskinta siinä missä kodinostaja tekee päätöksiä enemmän tunteella.

– Sen huomaa, että jos sijoittaja hankkii asunnon vuokrattavaksi, niin siinä monesti perustaso on riittävä. Mutta kun ostaa omaa kotia, ratkaisuja mietitään monta kertaa erilailla ja tasoakin pyritään nostamaan, Nuutinen arvioi.

Vaikka koteihin haetaan yksilöllisyyttä, se näkyy Uusitalon mukaan ennen kaikkea pintaratkaisuissa ja huonekaluvalinnoissa, kun halutaan vaikka tietynlainen tai tietyn merkkinen tavara.

– Etenkin kun katsoo asumisen historiaa Suomessa, niin standardisointi on niin voimakkaasti taustalla, että räätälöidyt ratkaisut ovat aika pintapuolisia ja tehdään lopulta samaan muottiin. Sellaista ihan oikeaa muunneltavuutta ei ole, hän pohtii.

Tällaisia muotista poikkeavia tilaratkaisuja saatetaan jopa vierastaa. Uusitalo kertoo, että asuntomessuilla esimerkiksi suuria ikkunoita oli kummasteltu ja alettu pohtia, kuinka vaikea ne olisi pestä.

– Hämmästeltiin, pystyykö siivota ja juurikin esteettiset seikat sivuutettiin lähes täysin ja niiden arvo. En tiedä, mistä tämä puhetapa on tullut, professori kummastelee.

Poikkeavia ratkaisuja oudoksutaan Nuutisen mukaan myös asuntomarkkinoilla. Itselleen unelmiensa keittiön rempannut voi ostotarjouksesta nähdä, että toinen on nähnyt sen kohdalla remontin.

– Kyllä tällaisiakin varmasti on, että tehdään sellaista, joka ei myy. Sitten joudutaan tekemään korjausinvestointeja. Se varmaan näkyy hinnassakin. Kyllä tätä tapahtuu ihan selkeästi, Nuutinen toteaa.