Sunnuntai 17.2.2019

Älytön veroetu Suomessa: ”Hys-hys-salaista”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.9.2010 11:37
  • Yleishyödylliset yhdistykset hyödyntävät surutta säätiölain porsaanreikää. Raportin mukaan Suomessa pidetään yleishyödyllisinä jopa yhteisöjä, joiden toiminta on puhdasta elinkeinotoimintaa.

Faktakulma

–Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevia salassapitosäännöksiä tulisi muuttaa. Nykyisin verottajan on pidettävä salassa jopa tieto siitä, mitä yhteisöjä se on pitänyt yleishyödyllisinä ja siten yhteiskunnan tarjoamien veroetujen piirissä.

–Viraston mukaan tuloverolakia täsmentämällä on tarpeen säätää, mitä pidetään riittävänä yhteiskunnallisena vastineena yhteiskunnan verotukina menettämille verotuloille. Nykyisellään tuloverolain yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevat säännökset ovat yleisluonteiset ja tulkinnanvaraiset.

–Säätiölain uudistaminen on parhaillaan harkittavana oikeusministeriössä. Tarkastusviraston mielestä säätiölaki tulisi uudistaa kokonaisuudessaan. Säätiölaista tulisi myös poistaa liiketoimintaa koskevat rajoitukset, sillä nykytilanteessa monet säätiöt harjoittavat jo joka tapauksessa laajasti liiketoimintaa.

Säätiöt nauttivat yleishyödyllisen yhteisön asemansa turvin verohelpotuksista mutta harjoittavat liiketoimintaa kuin yritykset - näin Suomessa.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vääristyneeseen tilanteeseen on tultava muutos.

VTV julkisti torstaina raportin, jonka mukaan säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen tuloverotusta koskeva sääntely on tarkistettava ja säätiölaki uudistettava.

Tällä hetkellä Patentti- ja rekisterihallituksen johtama valvonta ja säädökset ovat niin "rajoittuneita", ettei säätiöiden toimintaa edes voi lain mukaan pitää kyseenalaisena.

-Ne toimivat nykyisten säädösten mukaan, kertoo VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Kirsti Sälli Uudelle Suomelle.

Suomessa on noin 2 900 säätiötä, joista 90 prosentissa toiminta on joko kokonaan tai osittain verovapaata.

VTV:n raportin mukaan "yleishyödyllisinä on käytännössä pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa".

Sällin mukaan erikoisinta ja kiusallisinta tilanteessa on se, että tieto tällaisista tahoista on "hys-hys-salaista".

”Se verohyöty siellä vaan pyörii”

-Verottaja ei kerro, keitä nämä säätiöt ja yhdistykset ovat, hän ihmettelee.

Et siis voi antaa esimerkkejä siitä, mitkä säätiöt pyörittävät liiketoimintaa verohelpotusten avittamana?

Sälli ei saa sanaa suustaan naurultaan.

-En, hän lopulta kiteyttää epäuskonsa.

Yleishyödyllisten yhteisöjen saaman tuloverolain mukaisen veroedun suuruusluokaksi on arvioitu 1990-luvun puolivälistä alkaen 100 miljoonaa euroa vuodessa. Uudempaa tietoa ei ole verottajalta saatu.

VTV:n mukaan todellinen luku on selvästi suurempi.

-Saimme verottajalta tämän tarkastuksen yhteydessä viiden suurimman säätiön vuodessa yhteensä saaman veroedun määrän. Yhteensä ne hyötyivät keskimäärin 35 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo Sälli.

-Jos jo viiden suurimman säätiön etu on näin suuri, niin voi sanoa, että tuo 15 vuotta vanha arvio on selvästi alimitoitettu.

Viiden suurimman säätiön saaman veroedun vertailu niiden jakamaan yleishyödylliseen apuun paljasti toisenkin mielenkiintoisen seikan. Apua jaettiin täsmälleen veroedun verran, vuodessa 35 miljoonaa euroa.

-Se verohyöty siellä siis vaan pyörii, naurahtaa Sälli.

Monimutkaiseksi yleishyödyllisten yhdistysten liiketoiminnan tarkastelun tekee Sällin mukaan se, että kaikki liiketoiminta ei automaattisesti ole pahasta säätiöillekään.

-Sellaistakin elinkeinotoimintaa on, joka liittyy säätiön alkuperäiseen toimintaan.

Faktakulma

–Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevia salassapitosäännöksiä tulisi muuttaa. Nykyisin verottajan on pidettävä salassa jopa tieto siitä, mitä yhteisöjä se on pitänyt yleishyödyllisinä ja siten yhteiskunnan tarjoamien veroetujen piirissä.

–Viraston mukaan tuloverolakia täsmentämällä on tarpeen säätää, mitä pidetään riittävänä yhteiskunnallisena vastineena yhteiskunnan verotukina menettämille verotuloille. Nykyisellään tuloverolain yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevat säännökset ovat yleisluonteiset ja tulkinnanvaraiset.

–Säätiölain uudistaminen on parhaillaan harkittavana oikeusministeriössä. Tarkastusviraston mielestä säätiölaki tulisi uudistaa kokonaisuudessaan. Säätiölaista tulisi myös poistaa liiketoimintaa koskevat rajoitukset, sillä nykytilanteessa monet säätiöt harjoittavat jo joka tapauksessa laajasti liiketoimintaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

timoh

RKP:n voitelu- ja suhmurointikoneisto pyörii puhtaasti ruotsinsuomalaisten säätiöiden rahoituksella. Ei voi kenellekkään itsenäisesti ajattelevalle ihmiselle tulla yllätyksenä että myös valtiovarainministeriön/verolain pykälät on tältä osin rasvattu sopivan liukkaiksi. Mikään ei muutu jos samat "ryhmäkuri" -naamat äänestetään taas eduskuntaan.

salakankee

Olviin on myös mätetty hillittömästi yhteiskunnan rahaa, milläs se "köyhä säätiö" muuten olis hehtaarihallejaan rakentanut

"Säätiö on myös Olvi Oyj:n pääomistaja ja se pitää hallussaan 52 prosenttia yrityksen äänivallasta.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja on laamanni Erkki Sonninen ja muina jäseninä hallituksessa on esimerkiksi piispa Wille Riekkinen." Wikipedia

Olvi-säätiön omat sivut ilmoittavat omistuksen olevan vain 15 %, eikä äänivallasta mitään mainintaa!

jussi vaarala

mutta ei naurata niitä hoitamttomissa makuuhaavoissa elämäänsä tuskaisina piehtaroivia ja lääkkeillä tukkoon pumpatuilla vanhuksilla joilta sikasäätiöt vie asianmukaisen hoidon ja elämänlaadun

eliittiä naurattaa vaan - kaikki - paitsi sitten kun alkaa oikeusarvon jyrä painamaan jo takaapäin takinliepeitä ja sitä rataa

vanhasen aikahan on jo tullut - siitä se lähtee

Judgement Day

Mutta näyttää ilmeiseltä, että PRH ei ole ryhtynyt säätiöiden valvonnassa ainakaan nyt esillä olleissa tapauksissa näihin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin, vaan on luottanut sokeasti yksinomaan siihen, mitä tilantarkastuskertomuksissa on kerrottu.

http://jyrkivirolainen.blogspot.com/search/label/s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6t

Mitä hemmetin viranomaisvalvontaa tuo tuollainen on? Virkamiehet seuraavat vain lehtiä, josko sieltä ilmenisi jotain "uutta!"

PRH näyttää asettautuneen valvonnassa lähinnä postikonttorin asemaan, eli se on vastanottanut kiltisti tilintarkastajien lähettämät paperit ja pannut ne mappeihin. Siinä näyttää olleen PRH:n suorittaman "valvonnan" ydin.

On selvää, että kun säätiöt ja niiden hallitukset sekä säätiöiden tilintarkastajat ovat todenneet joskus 20-30 sitten, miten lepsua PRH:n valvonta todellisuudessa on, jotkut niistä ovat ryhtyneet keksimään keinoja säätiön tarkoituksen ja sääntöjen kiertämiseksi ja säätiön varojen antamiseksi juuri esimerkiksi poliittista toiminta varten. PRH:n valvonnan lepsuus on siis itse asiassa avannut säätiöille tien poliittisen toiminnan tukemiseen silloinkin, kun se ei olisi ollut sääntöjen mukaan luvallista.

Judgement Day

PRH:lla on siis valvontaansa varten annettu laissa suorastaan "hirmuinen" määrä erilaisia keinoja. Nyt on vain kysymys siitä, onko PRH turvautunut näihin keinoihin ja jos ei ole, niin minkä vuoksi? Minkä vuoksi jotkut säätiöt ovat vastoin sääntöjään voineet pitkän ajan kuluessa kenenkään estämättä luovuttaa varojaan poliittiseen tarkoituksen?

Matti Vanhanen ja KRPn vaalirahoitustutkinta
http://www.youtube.com/watch?v=sGuBiaNhd_w

Vanhanen ja vaalirahakohu.
http://www.youtube.com/watch?v=bRJxbz8Vp0A&feature=related

I_K_L

provinssihan on ihan sekaisin. Ketkuilua koko touhu, masentaa...mutta vaalit tulossa ja kaikki edustajat vaihtoon. Tämän jälkeen päästään lepsun ja juonittelevan virkakunnan vaihtoon. Ja siitä sitten suhmuroinnin syvänteisiin...Saadaan provinssi jälleen selkärankaiseksi ja lopulta eroon kumirankaisesta EU:sta.

jokapaikankommentoija

Ei säätiöiden nimiä kaukaa tarvitse etsiä:
http://www.cupore.fi/documents/saatiot_suomessa.pdf

10 suurinta:
• Svenska Kulturfonden
• Suomen Kulttuurirahasto
• Suomen Taideakatemia – Finlands Konstakademi
• Stiftelsen för Åbo Akademi
• Tampereen Vuokratalosäätiö
• Jenny ja Antti Wihurin rahasto
• Brita Maria Renlunds minne
• Turun Ylioppilaskyläsäätiö
• Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f.
• Emil Aaltosen Säätiö

ksr

Sama lähde kuin yllä. Tiedot varallisuudesta vuonna 2001.

1. Svenska Kulturfonden 831 877 000
2. Sigrid Juselius Stiftelse 637 000 000
3. Suomen Kulttuurirahasto 441 000 000
4. Stiftelsen för Åbo Akademi 220 005 000
5. Tampereen Vuokratalosäätiö, VTS-kodit 215 860 000
6. Jenny ja Antti Wihurin rahasto 142 000 000
7. Brita Maria Renlunds Minne 132 453 000
8. Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f. 124 662 000
9. Emil Aaltosen Säätiö 104 500 000
10. Föreningen Konstsamfundet r.f. 104 460 000
11. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö 88 679 000
12. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, KOAS 68 500 000
13. Liikesivistysrahaston kannatusyhdistys ry 60 848 000
14. Gösta Serlachius Konststiftelse, Gösta Serlachiuksen Taidesäätiö 51 570 000
15. Suomen naisten huoltosäätiö 51 272 000

Lähde: http://www.cupore.fi/documents/saatiot_suomessa.pdf

www.twitter.com EDUSKUNTAVAALIT

"Jos todella halutaan purkaa epätasa-arvoa, niin kaikki omaisuus pitäisi laittaa esimerkiksi Suomessa yritysten ja yksittäisten ihmisten nimiin. Eli kaikki säätiöt ja yhdistykset eivät voisi enää omistaa omaisuutta, kuten nyt voi. Ne eivät maksa yleensä mitään veroja tuloistaan ja kuitenkin toimivat hyvin usein kuin voittoa tuottavat yritykset, peittäen toimintansa jonkun "yleishyödyllisen" asian taakse. Kaikki suuret omaisuusmassat on yleensä peitetty jollain säätiöllä. Siksi esimerkiksi Rothschildit ja muut vastaavat eivät ole ikinä mukana vaurauslistoilla."