Lauantai 19.1.2019

Asuntofiasko: ”65 kertaa luvattu, ei koskaan tehty”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.11.2010 09:48
Päivitetty: 
11.11.2010 10:05
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Aso-asunnot eivät ole asukkaiden mieleen.

Faktakulma

Asumisoikeusasunnot

- Asukas maksaa asumisoikeusmaksua ensin 15-30 % hankintahinnasta.
- Alkumaksun jälkeen asukas maksaa käyttövastiketta asunnosta.
- Vastikkeen suuruus perustuu omakustannusperiaatteeseen eikä sen saa ylittää vastaavantasoisista huoneistoista paikkakunnalla perittävien vuokrien tasoa.
- Mallin tarkoitus on, että vastike käytetään kiinteistöjen rakennus- ja huoltokustannuksiin.
- Asukkaiden mukaan järjestelmä on käytännössä kallis vuokrasuhde.
- Vuonna 2002 asukasyhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan jopa joka kolmas asukas on vakavasti harkinnut aso-asunnosta lähtemistä.

Kymmenet tuhannet asumisoikeusasukkaat ovat joutuneet jättämään kotinsa vasten tahtoaan. Syy muuttoon on ollut raha: todelliset kuukausikustannukset ovat nousseet kolmasosan kalliimmiksi kuin mitä alun perin on luvattu.

Tätä mieltä on Suomen Asumisoikeusasukkaat. Yhdistyksen puheenjohtaja Eric Hällström kuvailee nykyistä järjestelmää fiaskoksi, josta pitää päästä eroon.

- Olisi pitänyt jo aiemmin toteuttaa se, mikä 65 kertaa luvattiin, eli skandinaavinen asumisoikeusjärjestelmä, Hällström kritisoi.

Lupaus annettiin 1990-luvulla asumisoikeuslain perusteluissa, joiden mukaan piti luoda malli, jossa asumisoikeusasukkaat ovat jossain vuokralaisen ja omistajan välillä.

Eduskunnan ympäristövaliokunta käsittelee parhaillaan asumisoikeuslain muutosehdotusta, joka Hällströmin mukaan sisältää lähinnä kosmeettisia muutoksia.

- Tämä ei riitä. Koko laki pitäisi saunoa uudelleen.

Saunomisella asukkaat tarkoittavat sitä, että koko laki puretaan ja säädetään uudestaan. Toinen vaihtoehto on se, että koko järjestelmästä hankkiudutaan eroon.

Useiden kymmenien tuhansien pakkomuuttajien luku perustuu yhdistyksen tekemään kyselytutkimukseen vuonna 2002. Tuolloin 32 % asukkaista kertoi vakavasti harkinneensa aso-asunnosta luopumista. Hällströmin laskelmissa tavallinen vaihtuvuus asunnoissa on vuosittain noin 15 %. Kun aso-asujia on Suomessa noin 80 000 henkeä, vuosittain reilusti yli 10 000 henkeä lähtisi vapaaehtoisesti ja toinen mokoma väkipakolla.

- Rakennuttajilla on tarkat luvut, mutta he eivät tietenkään niitä mielellään kerro, Hällström sanoo.

Firmat määräävät, eivät asukkaat

Asukkaiden kannalta suurin fiasko on ollut ulkopuolisten asuntoyhtiöiden ylivalta asukkaisiin. Alun perin asumisoikeusasumisen periaate oli se, että osakeyhtiön asukkaat voivat vaikuttaa asumansa taloyhtiön asioihin samalla tavoin kuin asunto-osakeyhtiön omistaja.

- Käytännössä meillä on maksatettu osinkoja ja muiden asumisoikeuskiinteistöjen rakennuskustannuksia, Hällström.

Asukkaiden mukaan nyt heille on väärillä perusteilla sälytetty taloudellinen vastuu päätöksistä, jotka tehdään ulkopuolisen rakennuttajayhtiön johdossa.

Nyt asukkaat vaativat hallitukselta lakimuutosta, joka toisi takaisin luvatun asukasdemokratiapykälän.

- Se poistettiin rakentajayhtiöiden toivomuksesta alkuperäisestä laista, Hällström sanoo.

Hällströmin kanta on, että vain asukkaat itse ovat riittävän motivoituneita suojaamaan asukkaita ylihinnoittelulta.

Aso-rakentajien edustaja vastaa syytöksiin täällä.

Faktakulma

Asumisoikeusasunnot

- Asukas maksaa asumisoikeusmaksua ensin 15-30 % hankintahinnasta.
- Alkumaksun jälkeen asukas maksaa käyttövastiketta asunnosta.
- Vastikkeen suuruus perustuu omakustannusperiaatteeseen eikä sen saa ylittää vastaavantasoisista huoneistoista paikkakunnalla perittävien vuokrien tasoa.
- Mallin tarkoitus on, että vastike käytetään kiinteistöjen rakennus- ja huoltokustannuksiin.
- Asukkaiden mukaan järjestelmä on käytännössä kallis vuokrasuhde.
- Vuonna 2002 asukasyhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan jopa joka kolmas asukas on vakavasti harkinnut aso-asunnosta lähtemistä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ulmo

Muistan hyvin reilun kymmenen vuotta sitten tapahtuneen aivan identtisen tapauksen, jossa yhteiskunnan rahat valuivat yksityisiin taskuihin. Sabluuna on kaikin puolin samanlainen osin jopa samoja henkilöitä myöden.

http://yle.fi/mot/260499/kasis.htm

Pidän yhteiskuntamme toiminnan kannalta erittäin vakavana ongelmana tällaisien toistuvien korruption ja taloudellisten väärinkäytösten sarjaa. Minusta tällaisten poliitikkojen käsisssä olevien säätiöiden ja yhtiörakenteiden toistuvat väärinkäytökset pitää kerralla perusteellisesti perata. Niiden toiminta pitää saada täysin läpinäkyväksi.

Minkäänlaista salaamista tai piilottelua ei voida enää pitää hyväksyttänä, jos Suomi aikoo pitää jatkossa itseään länsimaisena demokratiana.

r.laine

juurihan uutisoitiin,että kovanrahan kerrostaloasutojen
vastikkeet ovat nousseet 25% viidessä vuodessa.
vuokra- yms. asukkaat olettavat yleensä, että kustannusten
nousu ei koske heitä.
kaikki asumiskustannukset nousevat huikeaa vauhtia.
kohta täytynee siirtyä telttailuun tai muuttaa viroon.

olrik

Omaan vuosien kokemuksen aso-asumisesta.Ko.asumismuodon hyvyyden tai huonouden kukin asuja määrittelee itse,omin tavoittein ja kriteerein.Minulle aso sopii hyvin.Parannettavaa on kuitenkin osallistumisessa taloyhtiön asioihin ,mm.yhtiön rahoitusvastikkeiden perusteiden syntyyn ja lainoitusasioiden päivitykseen.Niistä emme saa tietoja juuri lainkaan.Vuokravastikkeen vuosikorotukset napsahtavat säntillisesti,alennuksista ei ole havaintoja,mekanismi toimii yhteen suuntaan.Hiljaisesti haudattuja asioita ovat mm. asiakkaiden 2 kk takuuvuokrat,joille ei ole maksettu sentinkään korkoja.Yhtiö kuittaa ne silmää räpäyttämättä todeten:" laki ei määrää koronmaksua".Piste.Kyseessä kaiketi muutamat miljoonat,korkoineen.Mitähän niillä muuten tehdäänkään ? Kohtelun oletan olevan muillakin asoilla samaa tasoa,asukkaita pidetään tiedotuksellisesti pimeässä ja kohdellaan lähinnä maksajan ,ei asujan ja osa-omistajan,roolissa.Asumisen tason kehittyminen jätetään asukaskokousten varaan.Asukkaat eivät halua niihin osallistua,koska eivät tunne tilannettaan tasavertaiseksi ja aidoksi yhteistyölle.Kokoukset eivät tunne sähköistä osallistumista juurikaan.Lisäksi asoilla on ryhdyttä keinottelemaan,päivänvaloon törkeydet tullevat aikanaan,mutta sakaalit ovat jo apajilla.Ne "kiinteistökehittäjät" siis.Olisi viranomaisilla ja medialla tutkittavaa asojen parissa.Alkuperäinen ,skandinaavinen aso-periaate saatiin Suomessa pilattua jo het lähdössä,yhdistyspohjaisia asoja kun ei paljoa perustettu.Ne pelittänevät paremmin ?

Ulmo

Aran rooli asiassa mahdollistaa sen, että ihmiset luottavat näihin ns yleishyödyllisiin "toimijoihin". Ihmiset eivät ymmärrä hankkiessaan näitä asuntoja, että taustalla on vahva joko yksityisten ihmisten voiton hakeminen ja/tai poliitikkojen kähmintä.

Lisäksi näiden "yleishyödyllisten" yhtiöiden toimintaan liittyy monopolimaisia piirteitä, kun isännöinti yms liiketoiminnat teetetään kilpailuttamatta oman piirin yhtiöillä kovalla hinnalla. Asukkailla on itseasiassa vähemmän oikeuksia kuin vuokralaisilla.

Htalk

Jos ARA ohjeistaisi ja vaatisi että kaikki asumisoikeusasuntojen kilpailuttamismenettelyt, osallistujat ja kilpailuttamisen tulos pitää raportoida ARA:lle ja ARA raportoisi tämän internetsivuillaan asumisoikeusasukkaille, asumiskustannnukset tulisivat niin alas kuin ne voi tulla.

ARA:n pitäisi myös valvoa että kilpailuttamismenettelyn edellytykset ( taloushallinto / kiinteistöhallintajärjestelmät, raportointi j.n.e) ovat alueellisesti kilpailuttajilla sellaiset että kilpailuttamiseen osallistujat ovat samalla viivalla.

Yleishyödyllisen yhteisön omistamisella - joka ei voi tehdä voittoa - ,ei ole merkitystä asumiskustannuksiin, mikäli valvonta toimii. Nyt valvonta ei toimi ja asukkaat joudutaan herättämään asiassa tekemään ARA:n hommia.

Jos valvonta toimisi ARA tietäisi ketkä ovat korjausrakentamisen ,isännöinnin osalta kilpailukykyisimmät rakentajat ja toimijat alueellisesti kussakin tilanteessa.

Kyse ei ole rahasta tai ARA:n resursseista koska valvonnan tehostaminen voidaan maksattaa asukkaiden käyttövastikkeissa. Tuskin on yhtään asumisoikeusasukasta joka ei olisi valmis maksamaan paria senttiä / kk. siitä että ARA valvoisi tehokkaamin.

Kysymys ei ole myöskään lainsäädännöstä:
Se että ARA rahoittaa 85 % yleishyödyllisen yhteisön taseesta riittää ohjeistamaan ja tehostamaan valvontaa proaktiivisesti.

Lisää uutisia asiasta:

Rakennuslehti:

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/rakentaminen/23049.html

HS:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Entinen+toimitusjohtaja+otti+m%C3%A4%...

AskoJ

Tämä ajatusten Tonava, nuori ex-Avainasuntojen johtaja päätti pelurikumppaninsa kanssa tehdä kaappauksen entisessä firmassaan. No sehän onnistui ostamalla kehityssäätiöltä 51 % äänivallasta. Hinta oli 30 euroa /asunto. Mikä tästä tekee, jos ei nyt suorastaan rikollista, niin vähintääkin ihmeellistä, on ARA:n suhtautuminen, siis ei suhtauduta mitenkään, siitä vaan, pojat. Myyneessä säätiössä vaikutti muuan entinen apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikka, jonka hyvin luulisi tuntevan nämäkin asiat. Eipä kiinnostanut. Ministeri Vapaavuori jo ehtikin rauhoitella firman asukkaita lupaamalla touhuille tarkan valvonnan. Toiseen asiaan. Kun nk. vastikkeiden sisällöstä, eli siis läpinäkyvyydestä, ei tähänkään asti ole saanut tietoa, tuskin se tieto ainakaan lisääntyy Liukkujen kyyditseminä. Asumisoikeussysteemi on pohjimmiltaan oiken suuntainen. Kukaan ei siinä voi käytännössä hävitä yhtään mitään, rakennuttaja tosin voi voittaa, mutta asukas saa aina asumisoikeusmaksunsa takaisin indeksillä ja mahdollisilla perusparannuksilla korjattuna. Minusta tämä on ihan oivallista pakkosäästöä. Homman takana vain ei saisi olla pelimiehiä, vaan yhteiskunnallisia instituutioita.