Lauantai 19.1.2019

Asukasriita: ”Pitääkö pelätä?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.11.2010 16:57
  • Kuva: Valtteri Varpela / Uusi Suomi
    Kuva
    Asumisoikeusasukkaiden välille syttyi riita.

Faktakulma

Aso-lain tärkeimmät muutokset:

- Hoitovastikkeen tasaus eri kohteiden välillä kielletään, eli rakennuttajat eivät saa enää maksattaa asukkaiden vastikkeissa muiden kohteiden kuluja.
- Asukkaan vaikutus kohteen yleisiin kustannuksiin (lämmitys, jätehuolto, jne.) tulee huomioida vastikkeessa.
- Aso-yhtiöiden tulee kilpailuttaa kaikki hankintansa avoimesti.
- Yhtiöiden tulee antaa asukkaille tarkempia tietoja vastikkeiden tasauksesta.
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa oikeuden valvoa aso-yhtiöiden toimintaa ja tarvittaessa pyytää aluehallintovirastoa langettamaan uhkasakon yhtiölle.

Lähde: Ympäristöministeriö

Asumisoikeusasunnoissa asuvat asukkaat ovat hämmästyneet Eric Hällströmin roolista parhaillaan käynnissä olevassa aso-lain muutoskeskustelussa. Hällström toimii Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtajana ja on ollut aktiivisesti julkisuudessa.

Varsinais-Suomen aso-asukkaat kyseenalaistavat Hällströmin roolin aso-asukkaiden edustajana tänään julkaisemassaan tiedotteessa.

- Se ei pidä paikkaansa, että hän edustaisi kaikkia aso-asukkaita. Hän ajaa pienen yhtiönsä asiaa, Varsinais-Suomen aso-asukkaiden edustaja Riikka Lehtismäki sanoo Uudelle Suomelle.

- Hänen esiintymisensä julkisuudessa on herättänyt hämmennystä ja huolta meidän asukkaissamme. Ihmiset ovat kyselleet, onko heillä jotain pelättävää.

Lehtismäki toimii Varsinais-Suomen asumisoikeus oy:n (Vaso) asukaskuntaa edustavan yhteistyöelimen puheenjohtajana. Vason 100 kiinteistön asunnoissa asuu noin 5 000 ihmistä.

Lehtismäki sanoo, että asukkaat ovat katsoneet tarpeelliseksi tulla julkisuuteen, sillä hänen mukaansa ainakin Vason asukkaiden mielipide aso-järjestelmästä on myönteinen.

- Hällström ajaa sitä, että asukkaiden yhdistyksille tulisi oikeus hallita näitä kiinteistöjä. Meidän mielestämme se, että kiinteistöjä hallitsee yritys, jonka omistus on hajautunut useisiin kohteisiin, palvelee asukasta paremmin, Lehtismäki tiivistää mielipide-eron.

Erityisen huolissaan Lehtismäki on siitä, että Hällström on saanut suuren mielipidevallan mediassa ja virkamieskunnassa. Muiden muassa Ylen MOT ja Uusi Suomi on kuullut Hällströmiä aso-asiaa koskien. Hänet myös kutsuttu eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavaksi uudistettavan aso-lain valmistelussa.

"Hän on herättänyt hämmennystä ja huolta meidän asukkaissamme. Ihmiset ovat kyselleet, onko heillä jotain pelättävää."

Uusi Suomi tavoitti Eric Hällströmin perjantaina. Hänen mielestään Varsinais-Suomen aso-asukkaita on johdettu harhaan.

- Yhtiöiden omistajat käyttävät hyväkseen asukkaita tekemään heidän likaisen työnsä. Se, että Saso (Suomen Asumisoikeus ry) ei edustaisi asukkaita, ei pidä paikkaansa.

Hällström sanoo, että julkisuudessa on tapahtunut väärinkäsitys siitä, mitä Saso ry itse asiassa ajaa.

Hällströmin yhdistyksen tavoite on se, että asumisoikeusjärjestelmän asunnot tulisi alistaa vuonna 1994 säädetylle laille asumisoikeusyhdistyksistä. Tämä laki on eri kuin vuonna 1990 säädetty laki asumisoikeusasunnoista.

- Tämän lain (1990) nämä firmat onnistuivat vesittämään viime hetkellä, Hällström sanoo.

Tähän vesittämiseen Hällström viittasi myös aiemmassa Uuden Suomen haaastattelussa. Saso ry:n puheenjohtaja Hällström haluaisikin erottaa näiden kahden lain mukaiset asumisoikeusjärjestelmät toisistaan jo terminologian tasolla: vuoden 1990 lain mukaista järjestelmää hän kutsuu "vuokra-asoksi" ja vuoden 1994 lain mukaista asumisoikeusjärjestelmää "todelliseksi asumisoikeusasumiseksi".

- Vason asukkaita on johdettu harhaan. Olen koko ajan puhut vuokra-ason ongelmista, Hällström tähdentää.

Hän vastaa Vason asukkaiden tiedotteeseen.

- Tämä vaatii kaksi kommenttia. Varsinais-Suomen aso-asukkaiden asema on turvatumpi, koska siellä on tämä kunnallinen omistustausta.

- Valitettavasti valtaosa, noin kolme neljästä asumisoikeusasunnosta on kolmen suuren rakennuttajayhtiön hallussa. Minun kritiikkini kohdistuu niihin, Hällström sanoo Uudelle Suomelle.

Faktakulma

Aso-lain tärkeimmät muutokset:

- Hoitovastikkeen tasaus eri kohteiden välillä kielletään, eli rakennuttajat eivät saa enää maksattaa asukkaiden vastikkeissa muiden kohteiden kuluja.
- Asukkaan vaikutus kohteen yleisiin kustannuksiin (lämmitys, jätehuolto, jne.) tulee huomioida vastikkeessa.
- Aso-yhtiöiden tulee kilpailuttaa kaikki hankintansa avoimesti.
- Yhtiöiden tulee antaa asukkaille tarkempia tietoja vastikkeiden tasauksesta.
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa oikeuden valvoa aso-yhtiöiden toimintaa ja tarvittaessa pyytää aluehallintovirastoa langettamaan uhkasakon yhtiölle.

Lähde: Ympäristöministeriö

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Htalk

Arvoisat Eric Hällström ja Riikka Lehtismäki,

On varmasti hyvä että erilaisia omistusjärjestelmiä ja asukashallinnan kehittämistä mietitään. Asumiskustannukset eivät kuitenkaan muutu sen perusteella kuka omistaa voittoa tavoittelemattoman osakeyhtiön koska voittoa ei voi jakaa. Se mistä raha virtaa ulos on palvelut joita ei asianmukaisesti kilpailuteta.

Jos ARA ohjeistaisi ja vaatisi että kaikki asumisoikeusasuntojen kilpailuttamismenettelyt, osallistujat ja kilpailuttamisen tulos pitää raportoida ARA:lle ja ARA raportoisi tämän internetsivuillaan asumisoikeusasukkaille, asumiskustannukset tulisivat niin alas kuin ne voi tulla.

ARA:n pitäisi myös valvoa että kilpailuttamismenettelyn edellytykset ( taloushallinto / kiinteistöhallintajärjestelmät, raportointi j.n.e) ovat alueellisesti kilpailuttajilla sellaiset että kilpailuttamiseen osallistujat ovat samalla viivalla.

Yleishyödyllisen yhteisön omistamisella - joka ei voi tehdä voittoa - ,ei ole merkitystä asumiskustannuksiin, mikäli valvonta toimii.

Nyt valvonta ei toimi ja asukkaat joudutaan herättämään asiassa tekemään ARA:n hommia.

Jos valvonta toimisi ARA tietäisi ketkä ovat korjausrakentamisen ,isännöinnin osalta kilpailukykyisimmät rakentajat ja toimijat alueellisesti kussakin tilanteessa.

Kyse ei ole rahasta tai ARA:n resursseista koska valvonnan tehostaminen voidaan maksattaa asukkaiden käyttövastikkeissa. Tuskin on yhtään asumisoikeusasukasta joka ei olisi valmis maksamaan paria senttiä / kk. siitä että ARA valvoisi tehokkaammin.

Vastikkeellisen valvonnan etu on myös se että asumisoikeusasukas voisi suoraa vaatia ARA:lta "lausuntoa" taloyhtiönsä kilpailuttamisesta.

Kysymys ei ole myöskään lainsäädännöstä:
Se että ARA rahoittaa 85 % yleishyödyllisen yhteisön taseesta riittää ohjeistamaan ja tehostamaan valvontaa proaktiivisesti.

ARA :n valvonnan tehokkuudesta esimerkki:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/23198.html

Ps. Hällström toimii Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtajana ja tämä tarkoittaa tietty sitä hän esiintyy ko. ry puheenjohtajan ominaisuudessa... ei siinä mitään sen ihmeellisempää tuskin ole....

v.i.p.

Paikallisten asoyhtiöiden asukkaiden riskit ovat pienempiä.

Niin kauan kuin palvelutuotanto on "yleishyödylliselle" rakennuskonsernille jo riittävä syy aso-liiketoimintaan, ne voivat rahastaa parhaat aso-asunnot merkittävästi korkeammalla tuottosuhteella kuin rajana pidetty 8 prosenttia:

Oletetaan, että yhtiöllä on 1000 hyvällä paikalla sijaitsevaa aso-asuntoa, joista se kerää 8 prosentin tuoton. Hankkimalla vaikkapa 4000 aso-asuntoa lisää alueita joilla suoran liiketoiminnan tuotto on alempi sanotaan nolla prosenttia mutta palveluiden kautta kierrättämällä silti kannattavaa, voidaan 8 prosentin tuottotaso säilyttää koko sijoituksesta, kun korotetaan alkuperäisten asuntojen tuottosuhde viisinkertaiseksi. Jos asukkaat eivät tätä siedä, ne muuttavat pois ja asunnot vapautuvat kovan rahan markkinoille, vastoin alkuperäistä aso-lainsäädännön henkeä.

Näin päädytään tilanteeseen, että aso-asukkaan asumiskustannukset perustuvat markkinatilanteeseen, ei todellisiin asumiskustannuksiin kuten aso-lainsäädännön tarkoituksena oli. Pienissä yhtiöissä asumiskustannusten polarisoituminen ei ole näin voimakasta.

Htalk

Erittäin hyvä oivallus tuo tuotto-odotuksen arvioiminen asumiskustannuksen ylärajan määräytymisperusteena V.I.P

Nyt kun taloyhtiökohtainen hoitovastike ja valtakunnallinen hoitovastike ja pääomavastike on saatu esiin/julkiseksi tiedoksi asumisoikeusasukkaille, niin nopein tapa saada asumiskustannukset alas on että ARA ohjeistaa talonyhtiökohtaisen tuotto-odotuksen maksimin/ja alueellisen ja valtakunnallisen tuotto-odotus maksimin, mitä saadaan budjetoida.

Talokohtaisen maksimituotto-odotuksen määrittäminen kerrostaloyhtiökohtaisesti ja sen valvominen ja ohjeistaminen ARA osalta olisi osoitus että ARA on tehtäviensä tasalla.

Hyvä olisi että asumisoikeusasukas maksaisi ko. valvonnan vastikkeessaan ja ARA laskuttaisi yleishyödylliseltä yhteisöltä tämän itselleen, koska silloin asukas voisi suoraan vaatia että ARA antaa vastinetta asukkaalle ja raportoi tuotto-odotukset talonnyhtökohtaisesti nettisivuillaan.

Ko.maksimituotto-odotukset ei ole liikesalaisuuksia koska kyse on yleishyödyllisestä voittoa tavoittelemattoman yhteisön tuotosta ja julkisesta tiedosta asukkaille.

Näen siis että em. maksimituotto-odotus valvonta voidaan tehdä jo nyt kirjanpidollisesti oli yleishyödyllisen yhteisön koko 1 talo tai 5000 taloa. Kyse on lyhyesti siitä että ARA hoitaa työnsä vastuullisesti. Nyt asia ei ole näin.

Jos ARA ei osaa halua tai kykene valvomaan siirrettäköön ko. talokohtainen tuotto-odotusvalvonta ympäristöministeriöön. Ei liene vaikeaa tuo siirto...

Asumisoikeusasumisen lainsäädäntö:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=827&lan=fi

Htalk

Jos asuntojen tarjontaa kasvatetaan yhteiskunnan rahoituksella 85% jotta Asuntojen yleinen hintataso alenisi ja ASO- kilpailuttamisia alihankintaketjuineen ja tuotto-odotusta valvotaan talokohtaisesti ARA:n ympäristöministeriön toimesta niin mikä siinä on sinusta markkinahäiriö tai ongelma?

tapio_o_neva

"Hällström ajaa sitä, että asukkaiden yhdistyksille tulisi oikeus hallita näitä kiinteistöjä. Meidän mielestämme se, että kiinteistöjä hallitsee yritys, jonka omistus on hajautunut useisiin kohteisiin, palvelee asukasta paremmin, Lehtismäki tiivistää mielipide-eron."

Riikka Lehtismäki ei ole ymmärtänyt, että Lassila & Tikanoja tai muut suuret isännöisivät voivat osaa asumisoikeusasunnon ja huolehtia isännöintimaksuilla siitä, että asukkaita verotetaan omistajan toimesta riittävästi.

Kyse ei ole nyt siitä, miten monta päätä sanoo mitä, vaan siitä, että asumisoikeusassukkaat suojataa kiinteistöpalvelukartellilta.

Nythän tilanne on se, että rahaa on kerätty riittävsti asukkailta kalliilla maksuilla, mutta että tuon rahan voi vuodattaa kätevästi itselleen omistamalla talon ja maksattamalla rahan ulos isännöinti- ja kiinteistöpalvelumaksuina.

Htalk

Höpö höpö, Asia on päinvastoin. Avain-asumisoikeus Oy:n ja muidenkin asumisoikeusasukkaiden tilanne paranee kun saadaan talokohtaisen tuotto-odotusten määrittämisten kautta ennustettavuutta asumisoikeus-asumiseen kilpailuttamisen valvonta kuntoon. Edessä on nykyistä paremmat ajat varmasti kun asiat saadaan kuntoon.

Olkaapa asumisoikeusasukkaat yhteydessä kansanedustajiinne. Asumisoikeusasukkaat on keskimäärin aika aika lampaita...

Poliittiset puolueet väristä riippumatta ovat myös hölmöjä kun eivät tajua että nyt ois tarjolla paljon äänestäjiä yhdistäviä arvoja ja siten hommia ja sitä myöten myös kannatusta...

No ehkä noi Persu-aiheet on tärkeämpiä näille nykypolitiikoille ja silloin on ihan oikein että Timo " tuleva pääministeri" Soini saa kannatusta...

v.i.p.

"Asumiskustannukset eivät kuitenkaan muutu sen perusteella kuka omistaa voittoa tavoittelemattoman osakeyhtiön koska voittoa ei voi jakaa. Se mistä raha virtaa ulos on palvelut joita ei asianmukaisesti kilpailuteta."

Olen samaa mieltä, että kilpailuttamaton ja toisaalta kartellisoitunut palvelutarjonta ohjaa keräämään asukkaalta löysät pois mutkan kautta.

Mutta "voittoa ei voi jakaa"? Mistä tällainen päätelmä tulee? Ns. yleishyödylliset yhteisöt (joihin luettiin ennen todella tiukalla seulalla esimerkiksi kunnat ja vastaavat, nyt käy mikä tahansa) saavat jakaa voittoa liiketoiminnastaan.