Lauantai 20.7.2019

Nettisurffailijat parhaita työntekijöitä, sanoo tutkimus

Luotu: 
23.8.2011 09:14
  • Kuva: Nordea
    Kuva
    Surffailu parantaa työtehoja, väittävät tutkijat.

Uusi tutkimus väittää, että internetissä työaikanaan surffailevat työntekijät ovat tehokkaimpia ja tuottavimpia. He saavat surffailusta uusia voimia työntekoon.

- Nettisurffailulla on merkittävä virkistävä vaikutus, sanovat tutkijat Don J.Q. Chen ja Vivien K.G Lim Singaporen yliopistosta Wall Street Journalin mukaan.

Tutkimus tehtiin vertailemalla ryhmiä, joista toinen käytti vapaan hetkensä surffailuun ja toinen muuten vain lepuutteluun. Jälkimmäiset eivät yltäneet tauon jälkeen samaan tehokkuuteen tehdyissä kirjaintesteissä, joissa etsittiin suuresta tekstimassasta e-kirjaimia.

Tutkijat vertaavat surffailua esimerkiksi henkilökohtaiseen sähköpostikirjeenvaihtoon työajalla. Jälkimmäinen ei rentouta lainkaan niin paljon, koska se ei ole luonteeltaan niin vapaata kuin surffailu omilla lempisivuilla.

 

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

jussi vaarala

onhan se nyt selvä että jos ihminen suuntaa huomionsa pois siitä mikä on hänen työnsä ydin ja jos hän tekee sitä usein itseään pettääkseen jotta ei tarvitsisi tarttua työnsä haasteisiin niin aivan varmasti hän on huonompi työntekijä kuin se joka ei poista huomiotaan työstään työpäivän aikana tavalla joka haittaa hänen työhönsä paneutumista

kaikkea paskayleistystä sitä maailmalla taas tuotetaan ja erityisesti mediassa levitetään

missä on taas uuden suomen toimituksenkin älynkäyttö

tästä kun saavat työsään laistavat hyvä keppihevosen surffailla päivät päästään netissä

oikein tutkijoiden ja median siittämänä

jussi vaarala

näin ääliömäistä on tutkimuksen ja median yleistykset ettei esittämäni näkökulman lisäksi tätäkään näkökulmaa huomioi

ei ole kumma että suomen kansa on tyhmää kun on media vielä tyhmempää

hemmetin hyvä osoitus millä analyyttisyyden tasolla suomalainen media toimii - ps. anteeksi sana analyyttisyys että kytkin sinut sanaan suomalainen media

A_L

Voiko tarkoitushakuisempaa toteutustapaa tehdä ?
Tietysti voi, mutta kyllä tässä on tulos tiedetty jo ennen tutkimustakin.
p.s. Harvan parhaan työntekijän tehtävä on enää nykyisin etsiä tekstimassasta e kirjaimia ?
Mm. Google etsii sinulle vaivatta ne muutkin kirjaimet ja vieläpä halutussa järjestyksessä.

Kommentteja

Jos olisi haluttu tutkia oikeasti sitä, miten lepohetkien käyttötapa vaikuttaa tuottavuuteen ja jaksamiseen, tutkittavan ajanjakson olisi pitänyt varmaan olla pidempi kuin 40 minuutin mittainen (nyt oli ensin 20 minuuttia e-kirjainten etsintää, sitten 10 minuuttia luppoaikaa, jonka aikana eri ryhmät määrättiin tekemään eri asioita, ja sitten 10 minuuttia taas e-kirjainten etsintää). Eihän siinä ajassa (20 minuutin jälkeen) porukka ehtinyt vielä edes tarvita fyysisestä väsymyksestä johtuen lepoa.

Toisekseen, huomio kiinnittyy kysymykseen, minkä alojen tuottavuutta mittaa kyky löytää e-kirjaimia tekstistä? Se on täysin mekaanista katselutyötä. Ehkä se jonkun laadunvarmistajan työn laatua voisi jotenkin indikoida, mutta kun tutkittavat olivat johtamisalan yliopisto-opiskelijoita, on vaikea yhdistää sitä, mitä e-kirjainten löytönopeus kertoo näiden henkilöiden työskentelytasosta omalla alallaan.

Uutisessa mainittu väite, että "internetissä työaikanaan surffailevat työntekijät ovat tehokkaimpia ja tuottavimpia" on muuten aika outo. Niillä, jotka olivat käsitelleet tekstiä ennen jälkimmäistä e-kirjainten etsintäosiota, oli parempi e-kirjainten löytökyky. Mutta netin käytön tuottavuutta parantava vaikutus oli selvästi pienempi kuin netin käyttöön välissä kulutettu aika. Kaikkein tuottavin e-kirjainten löytäjä olisi ollut se, joka olisi jatkanut e-kirjainten etsintää koko 40 minuutin ajanjakson sen sijaan, että olisi tehnyt tästä ajasta 10 minuuttia jotain muuta kuin "työtään".

jussi vaarala

Onko tieteellisen tutkimuksen taso romahtanut suuria massoja kosiskelevaksi median läpimenoa kärkkyväksi ja sitä kautta rahoitusta hamuavaksi pikkutieteelliseksi temppuiluksi.

Esimerkki suomalaisen median esiintuomasta tutkimuksesta:

Kaksi singaporelaista tutkijaa Wall Street Journalin julkaisemana uutisena ovat löytäneet tutkimuksessaan että internetissä työaikanaan surffailevat työntekijät ovat tehokkaimpia ja tuottavimpia ja saavat surffailusta uusia voimia työntekoon.

Tutkimus tehtiin vertailemalla ryhmiä, joista toinen käytti vapaan hetkensä surffailuun ja toinen muuten vain lepuutteluun. Jälkimmäiset eivät yltäneet tauon jälkeen samaan tehokkuuteen tehdyissä kirjaintesteissä, joissa etsittiin suuresta tekstimassasta e-kirjaimia.

Ensinnäkin voi kysyä onko tuollainen mikään tutkimus vaan vain täysin huitaisten yleistävä lainkaan syvempään analyysiin ryhtymätön kapea löydös josta tehdään aivan katteettomia yleistyksiä.

Ensinnäkin on aivan selviö että ihminen joka suuntaa huomionsa pois varsinaisesta työstään ja etenkin välttääkseen ponnistuksia siinä on varmasti huonompi työntekijä kuin se joka ei pakene työnsä haasteita nettisurffailuun. Toisaalta tuo ns tutkimus ei saa ainakaan mediaan laitetun yltiöyleistävän otsikon mukaan " Nettisurfailijat parhaita työntekijöitä, sanoo tutkimus " otetta lainkaan edes siihen analyysiin että vaikkapa yksitoikkoista yövalvojen tehtävää tekevää saattaa nettisurffailu virkistää nukahtelun sijaan.

Herää kysymys onko tiedemaailmassa noussut ykköskohteiksi heppoiset tutkimustekeleet - jotka vain sotkee epäanalyyttisyydessään asioita eivätkä niitä selvitä - joiden ansio on päästä suurten massojen tietoisuuteen median epäanalyyttisen julkaisupolitiikan kautta. Ja saadessaan julkista mainetta tutkijat saavat rahoitusta - vaikka tutkimus olisi esimerkin kaltainen peruskoulun yläasteen tasoinen tutkimustekele ja ääliöyleistys.

Onko tieteellisen maailman rahoituksen tarve ja sen yhteys median tuottamaan julkisuuteen romahduttanut tieteellisen tutkimuksen epäanalyyttiseksi populistiseksi tieteelliseksi helppoheikkeilyksi joka ei selvitä vaan suorastaan sotkee asioita ja ihmisten ymmärrystä niistä.

Ja siten vaikuttaa alentavasti myös ihmisten älynkäytön tasoon - mikä ei liene tieteen tarkoitus alkuunkaan.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

jussi vaarala

In fact, studies show that employees who use social networking sites are 9 percent more productive than those who don't

seuraa se että nettisurfailu lisäisi tehokkuutta

vaan asia voi olla ja todennäköisesti on niin

ETTÄ NE JOTKA SURFAILEE NETISSÄ OVAT AVOIMEMPIA UUDELLE, KYKENEVÄISEMPIÄ VASTAANOTTAMAAN UUTTA, KYKENEVÄISEMPIÄ KÄSITTELEMÄÄN UUTTA JA MYÖS NOIDEN ULOSPÄIN KEHITTYNEISYYTEEN SUUNTAUTUNEIDEN PIIRTEIDENSÄ KAUTTA MYÖS PAREMPIA TYÖNTEKIJÖITÄ KUIN NE JOTKA TEKEE MITÄ PYYDETÄÄN EIVÄTKÄ OLE JUURIKAAN MUUSTA KUIN OMASTA MAAILMASTAAN KIINNOSTUNEITA

eli ne ovat yksinkertaisesti vireämpiä ihmisiä jotka surffailee netissä

hylkykakka

Shiftin tai caps lockin kanssa teet pointtisi. Kaksi pilkkua, yhden kerran "ja", ja piste unohtui. Ilmeisesti yrität sanoa netissä surffaavien ihmisten olevan muita parempia, koska surffaajat ovat avoimempia uudelle ja kykeneväisiä vastaanottamaan asioita paremmin?

Samalla logiikalla lienee selvää, että kehittämäsi eettis-realistinen ajattelu on pelleilyä. Luulisi niiden älykkäämpien nettisurffaajien löytäneen touhukkaan ajattelusi.

Oletukseni on seuraava: Eettis-realistinen ajattelu on löydetty, mutta siihen ei uskota. Ehkä sinulla on parempi onni nettiä käyttämättömien keskuudessa, joten suosittelen tarjoamaan tekstejäsi esimerkiksi HS:n paperilehteen. Näin typerämmät ihmiset voivat niitä lukea ja ajatuksiisi samaistua. Jos olet eri mieltä, et ilmeisesti pidä nettisurffaajia korkeassa arvossa itseesi verrattuna. Tämän jälkeen voimme taas palata ilm. Caps-Lockin avustuksella kirjoittamaasi höpöhöpöön.

Hip Hei!

TSV

Jussi taas ihan rauhallisesti.

Ei ole olemassa "vireämpää" ihmistä, meidän "vireys" ja älykkyys on melko yleisesti niin lähellä toisiamme ettei tällä ole väliä. Sillä on väliä minkälaisia virikkeitä ihminen saa päivän aikana.

Duuni kuin duuni on loppupeleissä aika monotonista kun sen oppii. Tässä sitten virikkeitä saavat työntekijät pystyvät keskittymään paremmin myös töihinsä kun ajattelevat välillä aivan muita asioita.
Lisä tutkimuksena voisit vertailla heidän kallojen kokoja ja älykkyysosamääriä, mutta näiden tutkijoiden mielestä tässä on selkeä syy-seuraus suhde.

Voit olla tutkimusten kanssa eri mieltä, mutta ei se tee sitä yhtään oikeammaksi, jos et usko ja suhtaudut liian skeptisesti asiaan niin anna palaa ja tee uusi tutkimus etköhän saa tämänkin ympättyä jotenkin siihen Eettis-"Realistiseen" maailmaasi, missä olet ilmeisesti erehtymätön ja tutkijat ovat idiootteja jotka eivät näe metsää puilta? Hyvä että meillä kaltaisesi profeetta joukossa.

Ps. CAPSIEN YLIKÄYTTÖ SAA SINUT NÄYTTÄMÄÄN VÄHÄN KAHELILTA.

nikke

Tämähän ei todista muuta kuin, että työn tulosta kannattaa mitata, ei muuta.

Toki monessa työssä on muitakin elementtejä: jossain työssä keksinäinen lörpöttely voi lisätä innovatiivisuutta ja tai sosiaalisuutta sekä välillisesti siis tulosta, toisessa netti voi tuoda lisäarvoa. Myös työssä jaksamisella on arvonsa.

Yhtä kaikki - annettujen tovoitteiden täyttäminen ratkaisee. Ei ajankäyttö 5 min tarkkuudella. Ei edes aikataulutetussa työssä - jos tavoitteet täytetään.

maurijo8

... oho ... tulipa omenainen olo! Huomioikaa mittaustapa, mikä vie vähintäänkin autuuteen tutkimustietämyksen.

Joensuussa kaupungin virastotasolla tehtiin havainto, missä nettisurffailu työpaikalla koitui henkilön työsuorituksen huimaan alenemiseen. Muut sai kärsiä, kun uupuva työpanos otettiin sitten muiden "selkänahasta". Vallitettavasti esimies ei hetkauttanut "hädänhuutoon" muille korvaansa.