Torstai 18.1.2018

Vaiettu totuus Suomesta: ”Hieman kummallista”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.1.2012 13:59
Päivitetty: 
4.1.2012 14:06
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) piti kädessään vuoden 2011 budjettia. Siitä muodostui 7,2 miljardia euroa alijäämäinen. Se on noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Faktakulma

Sama vuonna 2011

Tilanne päättyneen vuoden lopussa ei ollut kummallisempi: valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2011 koko julkisen talouden alijäämäksi noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Pelkkä valtiontalous, pois lukien kunnat ja eläkelaitokset, on VM:n arvion mukaan 7,2 miljardia alijäämäinen vuonna 2011. Se olisi noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2011, eli taas yli kasvu- ja vakaussopimuksen rajojen.

Eläkerahastojen ylijäämän ansiosta Suomi kuitenkin täyttää sopimuksen vaatimuksen myös vuonna 2011. 

Lähde: Valtiovarainministeriö

Suomen asema euromaiden parhaiden talouksien joukossa perustuu eurooppalaisittain poikkeukselliseen tapaan käsittää se, mitä kaikkea lasketaan julkiseen talouteen.

Poikkeuksellinen tapa piilottaa taakseen sen, että Suomen valtion budjettialijäämä on kohtuullisen suuri, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman muistuttaa. Korkman kuvailee käsittelyä "kummalliseksi".

EU:n jäsenmaiden julkista taloutta seuraavan kasvu- ja vakaussopimuksen ehdot täyttää euromaista vain kolme: Suomi, Viro ja Luxemburg. Euron ulkopuolella olevat Tanska ja Ruotsi pääsevät myös tavoitteisiin.

Sopimuksen mukaan julkisen sektorin alijäämää saa olla 3 prosenttia ja velkaa 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisen sektorin alijäämä jaetaan Suomessa kolmeen eri osaan: valtion alijäämään, kuntien alijäämään ja sosiaaliturvarahastojen, eli käytännössä eläkelaitosten ylijäämään.

Suomi on mukana onnistujien joukossa vain kansantalouden tilinpitoon laskettavan eläkelaitosten ylijäämän ansiosta. Eläkelaitokset keräävät työntekijöiltä pakolliset eläkevakuutusmaksut ja rahastoivat ne.

Ilman eläkelaitoksia Suomi reputtaisi EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen velvoitteet komeasti.

"Tämä on meille edullinen tulkinta."

Vuonna 2010 Suomen julkisyhteisöjen alijäämä oli yhteensä noin 4,5 miljardia euroa, eli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt).

Osiin jaettuna valtiontalous tuotti viime vuonna 9,4 miljardin euron alijäämän (5,2 % bkt:sta), kunnat 0,5 miljardin alijäämän (0,3 % bkt:sta) ja eläkerahastot 5,4 miljardin euron ylijäämän (3 % bkt:sta).

Ilman eläkerahastojen ylijäämää Suomen julkisyhteisöt kuluttivat toissa vuonna 9,9 miljardia euroa enemmän kuin tienasivat. Se on 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

"Kummallista"

Suomen erikoinen tilanne juontaa juurensa 1990-luvulle, jolloin Suomen julkista taloutta määriteltiin EU:n tilastokeskuksen Eurostatin taholta. Silloin valtiovarainministeriössä ylijohtajana työskennellyt Sixten Korkman muistaa ajan. Nykyään Korkman toimii Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajana.

Korkman tunnustaa suomalaisen julkisen tilinpidon "hieman kummalliseksi".

- Se piilottaa taakseen sen, että valtion budjettialijäämä on suuri. Kun arvioidaan Brysselistä, Suomi näyttää hyvältä, Korkman selittää Uuden Suomen haastattelussa.

- Voisi olla onnellista, jos tällaista päätöstä [eläkerahastojen laskeminen osaksi julkista sektoria] ei oltaisi tehty. Silloin julkisen sektorin tasapaino näyttäisi paljon huonommalta ja se patistaisi meitä vastuullisempaan budjettipolitiikkaan.

Eurooppalaisen tilastokeskuksen tulkinta perustuu siihen, että suomalaisten eläkkeet on rahastoitu yhteiseen pottiin. Näin ollen suomalaisten eläkevarat muodostavat kollektiivisen järjestelmän.

- Tämä on meille edullinen tulkinta, Korkman luonnehtii.

Faktakulma

Sama vuonna 2011

Tilanne päättyneen vuoden lopussa ei ollut kummallisempi: valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2011 koko julkisen talouden alijäämäksi noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Pelkkä valtiontalous, pois lukien kunnat ja eläkelaitokset, on VM:n arvion mukaan 7,2 miljardia alijäämäinen vuonna 2011. Se olisi noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2011, eli taas yli kasvu- ja vakaussopimuksen rajojen.

Eläkerahastojen ylijäämän ansiosta Suomi kuitenkin täyttää sopimuksen vaatimuksen myös vuonna 2011. 

Lähde: Valtiovarainministeriö

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

K-Veikko

Tämä laskentatapa lähtee siitä oletuksesta, että eläkerahat ovat yhteistä omaisuutta, että valtio voi halutessaan sosialisoida eläkesäästöt ja vaikkapa maksaa niillä ulkomaista velkaa tai muuten vain kasvattaa omia menojaan.

Vastaavasti valtio, sitten joskus, maksaa eläkeläisten eläkkeet.

Htalk

Eikö eläkerahastojen varojen lakisääteinen keräminen ja hoito ole julkinen tehtävä, joka on siirretty eläkeyhtiöille?

Vaikuttaa siltä, että tarkoitus on tällä ulostulolla siirtää katsetta euro-pallosta kotimaisiin ongelmiin joita riittää?

Ajatus on sinänsä kannatettava...

abc

Jos joku kansalainen johtaville poliitikoillemme kasittamattomasta syysta haluaisi jopa ymmartaa mita valtion velka on ja miten velkaa on hoidettava niin tassa on heille vastaus.

Vastaaja on Amerikkalinen taloustieteen professori ja vuoden 2008 Nobel palkinnon saaja. Teksti on englannin kielinen ja julkaistu New York Times'issa 1.1.2012: http://bit.ly/w5jQOr

Eivat suurpankit, eika yksikaan niiden rahalla lahjottu poliitikko tunnusta tata kerettilaista "tietovuotoa" minkaan arvoiseksi ja tulevat sanomaan sita pelkaksi harhaoppisen haihatteluksi.

On muistettava, etta USA:n Bush nuoremman aikainen rahakirstun hoitaja ja entinen jattilaismaisen Alumiiniyhtion johtaja rinnasti suurimman osan taloustieteilijoista uskonkiihkoilijoihin, jotka eivat ymmartaneet suuren tason talousongelmista yhtaan mitaan.

Mitahan tuo olisi sanonut poliitikkojen olevan?

Partamooses

Uutinen kertoo lähinnä siitä, että Suomessa löytyy erilaisia tahoja, jotka keinoja kaihtamatta haluaisivat ulkoistaa kaiken mahdollisen maan ja taivaan välillä ihmisistä piittaamatta. Suomi on edelleen hyvinvointivaltio - pidetään se myös sellaisena.

Toisaalta onko sillä tämän päivän Euroopassa mitään merkitystä, että meidät lasketaan (taloudessa) samaan seuraan Viron ja Luxemburgin kanssa? Mitä todellista hyötyä siitä on ollut?

John Galt

...että ero luvattujen eläkkeiden ja rahastoissa olevan eläkepääoman välillä on 400 miljardia euroa. Se ei ole enää umpeen kurottavissa. Suuret ikäluokat saavat eläkkeensä, myöhemmin tulevat lähinnä vain maksavat. Heidän eläkkeensä kasvavat negatiivisella korolla.

Mitä kertoo tilanteesta, että ilman eläkejärjestelmän mukaanlaskemista Suomen valtiontalous näyttäisi huonolta, mutta eläkejärjestelmä itsessään on konkurssissa? Keisarilla ei ole vaatteita, ja kruununjalokivetkin ovat pelkkää halpaa lasia.

P3P

Eläkejärjestelmän voi luoda monin tavoin. Osittain rahastoiva tai täysi jakojärjestelmä eivät tarkoita konkurssikypsiä, vaan eri järjestelmätyyppejä. Eikä täysin rahastoivakaan tyyppi välttämättä olisi täysin solventti (jos liian vähän puskureita). Järjestelmän nettonykyarvo = varat nyt + tulevat vakuutusmaksut diskontattuna - tulevat eläkemenot diskontattuna. (Unohdit tuon keskimmäisen termin).

John Galt

Lähimpänä kahtena vuosikymmenenä ikäluokat tulevat pienenemään, talouskasvu pysyy matalana (edes pitkää lamaa ei voi sulkea pois vaihtoehdoista) ja eläkesijoitusten tuotto pysyy matalana. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa eläkemaksuissa on isoja korotuspaineita nimenomaan matalan korkotason vuoksi.

Tuottopuoli ei kasva, mutta menopuoli kasvaa. Jos järjestelmä pysyy nykymaksuilla solventtina, se tarkoittaa vain sitä, että pommia lykätään myöhemmäksi (ja isommaksi). Odotettavissa lisää elinaikakertoimen viilausta jne.

Marcul

Suomalaisilla on kestävä harha omasta "vahvasta taloudesta".
Vajetta olisi supistettava heti 10 mrd/vuosi plus vanhojen lainojen lyhennys 2-3 mrd 10:n vuoden periodilla.
Poliitikot eivät tajua eikä rohkene avata suutaan, kertoa mitä voidaan ja on pakko tehdä. Hymistellään vaan epämiellyttävistä päätöksistä PM Kataisen tapaan.

Aloittaa voisi esim. kuntasektorin velkaantumisesta, että valtion velkavetoinen apu on kunnan tuloa.-Näinköhän on de facto.
Että kuluja on karsittava reippaaasti kaikesta toiminnasta = palveluista ja hallinnosta, jotta kunnat voivat tulla toimeen omilla verotuloillaan.

TSV

Suomessa kusetettu? Kansaa? Ja muita?

Eläkevarat menevät pakollisesti yksityisiin yrityksiin, en oikein ymmärrä miten nämä voidaan laskea valtiolle plussan puoleisiksi?

Meillähän yksityinen vakuutusjärjestelmä, tämän lisäksi pitäisi vielä antaa suurimmalla kusetuslailla pankeille rahat eläkeaikaan asti? Kun pääomavero on jo nyt noussut eli jokainen voi heittää pariprossaan tappionpuolelle heti tai enemmän jos on yli 50k sijoittanut.

Piski Uskii

-- "Suomen erikoinen tilanne juontaa juurensa 1990-luvulle, jolloin Suomen julkista taloutta määriteltiin EU:n tilastokeskuksen Eurostatin taholta."
-niin määriteltiin!
Tämä oli myöskin suuren laman jälkeinen Lipposen, Niinistön, Korkmanin ... EU- ja EMU -kuntoisuuteemme liittyvä sovitteluhönkyily, jossa kaikki kivet käännettiin, että täyttäisimme asetetut liittymisehdot.
Toivottavaa olisikin, että Soini ja Väyrynen panisivat em. -herrat tiukalle vaalikeskusteluissa. Muut ehdokkaat ovat liian nuorta porukkaa ja jo muutenkin itsensä myyneet -ties minne ja eivätkä tiedä mitä ovat tekemässä.

kiuru

90-luvulla aloitettua laskukaavaa käytetä edelleen eli eläkelaitosten ylijäämät lasketaan Suomessa mukaan. Unkari juuri paranteli lukujaan sosialisoimalla eläkelaitokset. Ja Unkariahan johtaa määräenemmistöllä (ääri)oikeisto. Siihen kuuluu mm. Jobbik, joka pitää persuja veljespuolueenaan.

Piski Uskii

- soinilainen persupuolue oli vielä turkin hihassa ja ihan muuta kuin tänäpäivänä. Ehkä Unkari on sittenkin ymmärtänyt väärin veljeskansan ongelmat ja omansa.

Tästä EU-kurimuksesta meidän on syytettävä vain omia korostetun "vastuuntuntoisia" johtajiamme, Lipponen Niinistö ja herrojen poliittisten puolueiden nuori kaarti, jotka meidät tähän umpikujaan lyllersi.
Korkman on tullut synnintuntoon. Samoin Kiviniemi vonkaa vaalien jälkeitä aikaa, että minkä värisen EU-takin pukisi.

Ikävä kyllä, me kuulumme kansallisuutena harvoihin kunniankipeisiin, säntillisiin velkamme maksaviin vaikka henki menisi.
Sitä ennen -tietenkin- olemme sotkeneet asiamme kaikenlaisilla suursuomiEU-ytimillä kuin jonain reaalisena mahdollisuutena vaikuttaa asioihin.

Olemme nyt jo munaskuita myöten yhtä EU-ydintä, että Katainen ja Urpilainen saavat leikkiä "vastuuntuntoista johtajaa" Lipposen ja Niinistön peesaajina.

luuserius

Valtiolla ei ollut roolia tässä kehityksessä. Työmarkkinajärjestöt sopivat asioista ja valmiit lakitekstit lähetettiin hallitukselle ja eduskunnalle toimeen saatettaviksi. Ohje oli yksinkertainen: pilkkuakaan ei saa muuttaa. Perinteeksi muodostuikin, että valtio ei asiaan ottanut kantaa. Kuvio toimi hyvin sinäkin aikana, jolloin keskusta ja demarit muodostivat hallituksen, mutta kokoomusta lähellä olleet työnantajat ja demarit sopivat työeläkeasioista.
Yksityisen työeläkejärjestelmän hallintomalliksi valittiin yksityiset vakuutuslaitokset. Suuret työeläkeyhtiöt saivat keskeisen roolin lakien teknisessä valmistelussa. Tätä kehitystä varmaankin edisti, että työeläkelain taustatyössä keskeisessä roolissa ollut sosiaaliministeriön osastopäällikkö Teivo Pentikäinen siirtyi Ilmarisen toimitusjohtajaksi aloittaen pitkän perinteen vakuutusalan virkamiesten palkkioviroista vakuutusyhtiöiden johdossa.
Syntyi kummallinen olio, jota kutsuttiin kolmikannaksi. Virallisen liturgian mukaan sillä tarkoitetaan valmistelua, jossa mukana ovat työnantajat, palkansaajat ja valtio. Työeläkeslangissa kolmikannalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa valmistelusta huolehtivat työnantajat, palkansaajat ja vakuutusyhtiöt. Valtio ei siinä prosessissa ole mukana, sen tehtävänä on hoitaa tehdyt sopimukset lainsäädäntöön. Samanlainen malli on ollut voimassa vielä 2000-luvulla Puron ja Rantalan ryhmissä.

---------------------------------------------------------
(kepu yritti viime hallituskaudella ''vallankaappausta'', josta se maksoi kovan hinnan. Täälläkin US palstalla on sinipunan eläkeyhtiömiehet kauhistelleen keskustalaisa meininkiä)

Työantajamaksuissa on joustettu ja poliittisesti eläkkeiden tasoja nostettu. Johan on ihme jos ei kaikki saavat eläkkeitään tästä ikiliikkujassa. Kolmikantapolibyroo elää ajassa, kuin aikanaan naapurissa.

Mark I

Olen tutkinut asiaa vuosikaudet, ja olisi antanut vastineen Janne Suurosen kirjoitukseen, ja suoranaisiin asiavirheisiin, mm. päätoimittaja Huuskolta, mutta jostain syystä en päässsyt sinne vastaamaan.

Yksi asiallinen vastaus oli asiaan perehtyneeltä tutkijalta, mutta se jäi vaille huomiota.

Jutussa sekoitetaan asioita. Ei todellakaan ole kyse mistään kikkailusta, vaan *ihan oikeasta ja rehellisestä* tulkinnasta siitä, mitkä ovat julkisen sektorin vastuut ja varat.

Ei myöskään kyseessä ole mistään muista maista eroava tulkinta. Muissa maissa ei vain samalla tavalla peritä veroluenteisesti eläkevaroja.

Ei kyseessä ole edes Suomelle edullinen tulkinta, vaan ainoa mahdollinen tulkinta.

Suomessa on erittäin kummallinen - sanoisin perverssi tulkinta - siitä, että Suomi olisi yhtä suuri kuin Suomen valtion talous. En ymmärrä aluunkaan höpötyksiä, että euro suomen valötion budjetissa olisi jotenkin merkittävämpi kuin euro kuntien budjetissa tai eläkevastuissa- ja varoissa. Olen yrittänyt tästä asiasta kirjoitella ja vuosia.

Siinä vaiheessa kun halutaan nähdä Suomen julkisen talouden tila jotenkin väärennetyn hyvänä, alkaisin kutsua "näkökulmaa" sairaudeksi, verrattavaksi johonkin Rosswellin ufo-teorioihin.

Nyt en ehdi kun hätäisesti vastata, mutta kirjoittelen asiasta yksityiskohtaisemmin jonnekkin esseen, asiaviitteineen.

olavinieminen

Tällä tavalla eläkkeet siis nostavat Suomen osuutta Kreikan ym. maiden velkojen hoitamisessa-onko asia näin?

Täällä on kritisoitu sitä, että maksamme liikaa velkamaiden tukia ja vastuita.
Mikähän syy/viisaus tässä piilee?

Jos ja kun tämä kupla puhkeaa olemme siis Kreikan tiellä.
Olemmeko siis ulosmitanneet eläkkeemmekin?

Piski Uskii

- kosmeettisesti kun EU -kuume oli noussut aikalaisten päättäjien mentaalissa ylikierroksille ja haluttiin unohtaa valtiontalouden vaihtoehtoiset reaaliteetit.
EU-hurahtaneisuuden volyymia kuvannee Lipposen silloinen "jyrähtely" ruotsalaisille kuin se meille jotain kuuluisi.

Sitten aikanaan EU lobbarit saivat mitä halusivat ja luulenkin, että kansallisen turvallisuuspolitiikkamme virhearviot tässä erääntyy maksettaviksemme kunhan eurooppatalouden raunioilta savut ovat hälvenneet.
Ei pitäisi, mutta huvittaa vähän kun nyt mäntyjen sijasta törmäilemme välimeren palmuihin.

Ikiteekkari

Olet aivan oikeassa Sixten Korkman. Juuri tähän tapaan Suomessa piiloitetaan moni muukin tosiasia.
Esimerkkinä voisi mainita television uutisointiohjelman viime viikolla, että Suomessa kuluttajahinnat eivät ole nousseet, vaan päinvastoin laskeneet.
Tähän tulokseen päästiin, kun kuluttajahintojen mittarina pidettiin elektroniikkatuotteita.
Mutta kun mittarina pidettäisiin normaaalin kotitalouden normaalia, joka päiväistä ruokakoria, niin totuus olisikin toinen.
Suomessa normaali ruokakori on Eu:n kalleimpia, mukaan lukien muutkin kulutustuotteet, esim. vaatteet.
Joten olisi syytä käyttää todellisia hintamittareita arvioidessa, verratessa Suomen ns. edullisuutta muihin Eu maihin.

Htalk

"Olet aivan oikeassa Sixten Korkman."

Eläkerahastojen varojen lakisääteinen kerääminen ja hoito ovat julkisia tehtäviä ja nämä julkiset tehtävät on siirretty lainsäädännöllä eläkeyhtiöille?

Sixten on väärässä koska nämä eläkeyhtiön varat eivät ole eläkeyhtiön varoja vaan heidän hoidettavaksi luovutettuja lainsäädännön perusteella kerättyjä julkisia varoja.

Ei ALV verotkaan ole niiden yritysten varoja jotka ne keräävät...