Torstai 29.6.2017

Suomi, ”uuden euron” kriisimaa?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.3.2012 07:18
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Simulaation mukaan eurosta on ollut Suomelle ensin hyötyä, sitten haittaa.

Faktakulma

Miten spekulaatioraportti tehtiin?

GnS Economicsin hypoteettinen analyysi perustuu tilastolliseen simulointimalliin, jonka tuloksena saadaan teoreettinen Suomen markan ja euron välinen vaihtokurssi sekä arvio siitä, miten oman valuutan kehitys suhteessa euroon olisi vaikuttanut muun muassa Suomen vientiin.

Arviossa oletetaan, että Suomen Pankki olisi omaksunut Ruotsin keskuspankin tapaan rahapolitiikan, joka olisi olennaisilta osin noudattanut EKP:n rahapolitiikkaa. Lisäksi analyysin lähtökohtana on, että maailmantalouden tapahtumat olisivat toteutuneet koettuun tapaan riippumatta Suomen eurojäsenyydestä.

–On verrattain epätodennäköistä, että pienenä kansantaloutena Suomen puuttuminen euroalueesta olisi vaikuttanut suuresti euron ulkoiseen arvoon, yhtiö arvioi.

Simulointimallin laskelmat nojaavat oletukseen siitä, että Suomen korkotaso ilman euroa ei olisi ”systemaattisesti poikennut Ruotsin tai muun euroalueen korkojen kehityksestä”. Suomen vientiin simulointimallissa vaikuttavat sen oma historia, Suomen ja euroalueen välinen teoreettinen valuuttakurssi sekä muun maailmantalouden kasvun kehitys.

Mikä olisi Suomen taloustilanne nyt, jos Suomi olisi euroon siirtymisen sijasta pitänyt oman markkansa? Miten Suomen kävisi, jos euroryhmästä karsittaisiin kriisimaat ja valuuttaunioni kutistuisi keskieurooppalaiseksi ytimeksi?

Näitä kysymyksiä pohtii spekulatiivisessa raportissaan konsulttiyhtiö GnS Economics, jonka toimitusjohtajana toimii kansantaloustieteen tutkija, VTT, Tuomas Malinen.

Hypoteettinen arvio Suomen markan käyttäytymisestä suhteessa euroon perustuu keskeisiltä osin Ruotsin kruunun EUROkurssissa tapahtuneisiin muutoksiin Suomen eurojäsenyyden aikana. Kruunun ja markan arvot seurailivat toisiaan hyvin läheisesti 1960-luvulta Suomen EMU- ja eurokytkentään asti, GnS Economics perustelee.

Lisäksi oletetaan, että Suomen Pankki olisi omaksunut Ruotsin keskuspankin tapaan rahapolitiikan, joka olisi olennaisilta osin noudattanut EKP:n raha- ja korkopolitiikkaa.

Simulaation mukaan eurosta on ollut Suomelle ensin hyötyä, sitten haittaa. Euron alkuaikoina 2000-luvun taitteessa it-buumi olisi aiheuttanut markan arvon nousun, mikä olisi vetänyt Suomen viennin ”usean prosenttiyksikön laskuun”.

–Euro on ollut Suomelle hyvä valuutta hyvinä aikoina. Talouden kasvaessa eurosta on ollut selkeää hyötyä, sanoo Tuomas Malinen Uudelle Suomelle.

Markasta hyötyä finanssikriisin jälkeen?

Sen sijaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen markasta olisi ollut hyötyä, raportin tekijät spekuloivat. Omaa valuuttaansa käyttävän Suomen vienti olisi toipunut kriisistä nopeammin kuin euroa käyttävän.

Markan raju devalvoituminen olisi vauhdittanut vientiä niin, että se analyysin mukaan olisi tällä hetkellä noin 15 prosenttia korkeammalla tasolla kuin se tosiasiallisesti on. Suomen talous perustuu vientiin, joten tämä olisi nostanut myös Suomen bruttokansantuotetta.

–Ruotsin vienti on toipunut finanssikriisistä huomattavasti nopeammin kuin Suomen vienti. Ruotsin vienti on myös saavuttanut ja ohittanut sen tason, joka sillä oli vuonna 2008 ennen globaalin finanssikriisin alkamista. ---Suomen vienti oli vuoden 2011 lopussa edelleen noin 25 prosenttia alempana kuin vuoden 2008 alussa. Mikäli Suomi olisi pysyttäytynyt markassa, vienti olisi tällä hetkellä vain noin 9 prosenttia alempana kuin vuoden 2008 alussa, raportissa todetaan.

Suomen kilpailukyky heikkeni vuosien 2008–2009 laskusuhdanteen aikana. Markkinoilla vapaasti heiluva oma valuutta olisi pienentänyt kilpailukyvyn heikkenemisen merkitystä viennille.

–Kriisissä markka olisi todennäköisesti auttanut. Oma valuutta joustaisi, Tuomas Malinen tiivistää.

Tehdyillä oletuksilla markka olisi siis pienentänyt, mutta ei täysin poistanut finanssikriisin aikaista viennin laskua.

Samankaltaiseen tulokseen euron hyödyistä on päätynyt myös muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Jukka Pirttilä. Hänen pienen vertailunsa perusteella euromaiden kasvu ei ole ollut kaksista eurooppalaisiin ei-euromaihin verrattuna.

Varoitus: toistuuko haitta?

Tuomas Malisen mukaan simulaation tulokset eivät ole niin selkeitä markan eduksi, että suurelle jälkiviisastelulle olisi syytä. Euroon liittyminen oli kaiken lisäksi lähinnä poliittinen ratkaisu, jolla pyrittiin luomaan yhtenäistä Eurooppaa.

Sen sijaan tulevaisuuden pohtimiselle raportti antaa tukea, Malinen katsoo. Mielenkiintoinen kysymys on, vaikeuttaako euro myös tulevaisuudessa Suomen toipumista suhdannevaihteluista.

–Onko tämä kertaluontoinen asia vai iskevätkö suhdannevaihtelut säännönmukaisesti [euroa käyttävään] Suomeen eri lailla kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maihin, Malinen kysyy.

GnS Economics ei simulaation perusteella kuitenkaan suosittele eurosta eroamista tällä hetkellä.

–Vaikka tästä saattaisi syntyä ajatus, että eurosta eroaminen voisi olla kannattavaa, analyysimme perusteella nykytilanteessa toteutettuna se vain heikentäisi Suomen vientiä ja taloudellista tilaa, ainakin väliaikaisesti, yhtiö uskoo.

Vaarana olisi muun muassa eron aiheuttama ketjuuntuva paniikkireaktio, joka voisi johtaa jopa eurooppalaiseen pankkikriisiin. Sen vaikutuksista oma valuutta ei suinkaan vapauttaisi Suomea.

Keskieurooppalainen euro olisi uhka Suomelle

Raportissa varoitetaan euro-Suomen tulevaisuuden suhteen kahdesta asiasta. Ensinnäkin euroryhmän kutistuminen keskieurooppalaiseksi, suppeammaksi euroksi voisi olla Suomelle vientimaana turmiollista, Malinen uskoo. Euroryhmän jäsenmaiden karsimisesta on toisinaan puhuttu velkakriisin aiheuttamassa keskustelussa.

Tällaisen vahvan euron ulkoinen arvo todennäköisesti nousisi huomattavasti, mikä haittaisi Suomen vientiä.

–Suomen taloutta rasittava kestävyysvaje, eläköitymisen aiheuttamat kustannukset ja heikentynyt kilpailukykymme yhdessä ydineuron korkean ulkoisen arvon kanssa saattaisivat johtaa siihen, että Suomesta tulisi kyseisen euroalueen heikoin talous, ts. kyseisen ydineuron kriisivaltio, raportissa todetaan.

–Mikäli euroalueen kokoonpano muuttuu, Suomen asema tulisi arvioida uudestaan.

Kriisimaiden kuten Kreikan ero eurosta voisi siis olla Suomelle haitaksi. Tämäkin nostaisi euron ulkoista arvoa ja olisi haitallista Suomen viennille.

GnS Economics pitää riskinä myös euroalueen vakausvälineitä.

–Suomen tulisikin vakavasti harkita lisätukien ja takauksien antamista näille välineille, koska niiden toiminta kriisin ratkaisussa on ollut verrattain tehotonta ja joissain tapauksissa jopa haitallista, yhtiö katsoo.

Faktakulma

Miten spekulaatioraportti tehtiin?

GnS Economicsin hypoteettinen analyysi perustuu tilastolliseen simulointimalliin, jonka tuloksena saadaan teoreettinen Suomen markan ja euron välinen vaihtokurssi sekä arvio siitä, miten oman valuutan kehitys suhteessa euroon olisi vaikuttanut muun muassa Suomen vientiin.

Arviossa oletetaan, että Suomen Pankki olisi omaksunut Ruotsin keskuspankin tapaan rahapolitiikan, joka olisi olennaisilta osin noudattanut EKP:n rahapolitiikkaa. Lisäksi analyysin lähtökohtana on, että maailmantalouden tapahtumat olisivat toteutuneet koettuun tapaan riippumatta Suomen eurojäsenyydestä.

–On verrattain epätodennäköistä, että pienenä kansantaloutena Suomen puuttuminen euroalueesta olisi vaikuttanut suuresti euron ulkoiseen arvoon, yhtiö arvioi.

Simulointimallin laskelmat nojaavat oletukseen siitä, että Suomen korkotaso ilman euroa ei olisi ”systemaattisesti poikennut Ruotsin tai muun euroalueen korkojen kehityksestä”. Suomen vientiin simulointimallissa vaikuttavat sen oma historia, Suomen ja euroalueen välinen teoreettinen valuuttakurssi sekä muun maailmantalouden kasvun kehitys.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Allekirjoittanut

Suomen kestävyysvaje on kuin itseaiheutettu päänsärky ryyppyreissun jälkeen. Herrat ja virkamiehet lupailevat toinen toisilleen mitä satumaisempia palkkoja ja palkkioita. Kuten kreikassa Suomessakin maksetaan siitä, että ihmiset menee aamulla töihin (vrt. Finnairin sitouttamistoimet).

Metu

Uusimman tutkimuksen mukaan EU:n kannatus on lisääntynyt, vaikka Euro on kulkenut kriisistä toiseen. Hyötyäkin on ollut.

Ruotsiin vertailu on vähän vaikeata. Vienti on toki hyötynyt parin viime vuoden aikana, mutta kun kruunu on vahvistunut viimeisinä kuukausina, alkaa kurssin vetoapu hiipua.

Ruotsiin kun verrataan, aina on muistettava, että muutamia kymmeniä vuosia sitten Suomen bkt/henkilö oli puolet Ruotsin vastaavasta. Suomi on koko ajan saavuttanut ja on nyt on aika lähellä. Pitkän jakson vertailussa Suomella on selvästi mennyt paremmin. Tosin Ruotsilla on kymmenen vuotta noudatettu hyvin fiksua politiikkaa, kun demarit eivät ole olleet vallassa. Meillä on hallituksessa nyt demarien ja ennen kaikkea vihreitten painolasti, joka haittaa maan kehitystä, Ruotsi on välttynyt näiltä vitsauksilta.

Metu

Omaa käsitystä tukeva tutkimus on pätevä, ja sitten semmoinen tutkimus, joka ei ole tuottanut mieleistä tulosta, on propagandakirjoitus. Niin se on helppoa.

Suomen kansa äänesti, että he haluavat mennä EU:iin. Ja sen jälkeen sama mielipide on säilynyt tutkimuksissa, suurin osa suomalaisista haluaa olla EU:n jäseniä.

Riippumaton Yhdyskuntatutkimus Oy on tuon em.tutkimuksen tilastoinnin hoitanut.

Rohmar

- Noh, ensin Suomi maksoi hyökkääjälle reilusti sotakorvaukset. Se oli pientä.

- Siiten Suomi maksoi oman pankkikriisinsä, ja se oli jo vähän vaikeampaa.

- Nyt otettiin kunnon isänmaallinen ja vastuullinen hanke: Maksetaan Euroopan pankkikriisi.

Kyllä nyt kelpaa olla Suomalainen Kimi Räikkösen ja Matti Nykäsen kotimaasta.

Uudesta-Seelannista on ihan turha huudella leipäjonoista ja asunnottomista. Ei meillä ole sellaisia. Vassari ministeri voi todistaa vieraalleen: Kyllä kansalaiset ostavat hyvässä järjestyksessä broilerinnahkapullia Siwasta.

Mikko Vilkastus

Teppo Ovaskaisen tarkastelussa on kaksi peruslähtökohtien virhettä:
1. Suomen ja Ruotsin talouksien lähtötilanne Euron perustamisvaiheessa oli hyvin erilainen. Ruotsin talous oli oleellisesti voimakkaammalla ja vakaalla pohjalla; myös teollisuus oli vuosikymmeniä edellä kehityksessä.
2. Ruotsin poliittinen ja taloudellinen toimintatapa oli aivan erilaista. Suomessa talouspolitiikka oli ammattiyhdistysvetoista ja kansantulon lisäys ulosmitattiin palkkaratakisuissa moninkertaisesti jo etukäteen. Tämä johti voimakkaaseen inflaatioon, jonka vaikutukset koko sodanjälkeisen ajan kuitattiin 3-4 vuoden välein 25-35 % devalvaatiolla. Tässä toimintamallissa yritti Suomen Pankki 1980-luvulla noudattaa vahvan markan politiikkaa, mikä johti katastrofiin 1990-luvun alussa.
Ei Suomi oilisi globaalitaloudessa selvinnyt millään ilman Euroa; Nokiankin toiminta Suomessa olisi ollut mahdotonta. Suomen markkaan ei olisi ollut luottoa ja korkekanta olisi kohonnut aiempaan 10-15 %;iin ja aina ennen devalvaatioita moninkertaiseksi tästäkin.
Euroon liittymispäätös oli Suomen tärkein poliuittinen päätös EU:hun liittymisen jälkeen.

Old Fargo

Pääosin hyväksyn simuloidun tulkinnan, että "ensin hyötyä, sitten haittaa".

Mikä tärkeintä, tällä hetkellä, kun talouskriisit jatkuvat, markasta olisi hyötyä. Samoin on lähitulevaisuudessa.

Sen taakse on vaikea nähdä: Jos hyvät ajat palaavat, eurosta voisi olla hyötyä, ellemme joudu maksamaan takauksiamme (syövät hyödyt). Sitten on vielä muistettava, että jos kituutuksen aikojen jälkeen euro hajoaa, niin tulevalla nousukaudella toimimmekin taas markalla, halusimme tai emme (= jääpi silloin hyödyt kuittaamatta!)

Eikä euro sinällään kauheus ole. Kataisen lässytykset siitä, miten taivaat aukaiseva vaikutus eurolla meille on ollut, ärsyttää. - Olisi vain pitänyt ymmärtää laittaa varaumia, kun Saksa ja Ranska alkoivat hyväksyä alijääniä. Tuolloinhan Katainen oli EU:n nöösipoikana vailla minkään maailman ymmärrystä alijäämistä, vaikka kyllä niistä Suomessakin puhuttiin. Kataisen kaltainen EU-renki alusti tilanteemme, jossa meidät on voideltu ottamaan takauksia ja antamaan lainoja täysin toipumiskelvottomalle Kreikalle + Espanjan ja Irlannin kaltaisille kitujille.

Allekirjoittanut

Suomella on itsenäisenä valtiona oikeus ottaa euron rinnalle markka rinnakkaisvaluutaksi. Saavat sitten vapaasti kilpailla keskenään suosiosta. Jos minä saisin valita, niin todennäköisesti avaisin heti markkatilin ja siirtäisin kaikki euroni sinne.

luuserius

Kun velkataakka kasvoi. Nyt kannattaa huomata että nykyinen velkataakka on jo huomattavasti suurempi. Euro on se pelastusrengas, joka meitä kannattelee.

Valtionvelan korkomenot ovat jo yli 2 miljardia euroa. Markka Suomen korkomenot nousisivat tästä yli tuplaten eli mummon markoissa puhuttaisiin ainakin 15 miljardin markan korkomenoista ja silti oltaisiin alle Kreikan lainakoroissa. Se on huomattavasti suurempi summa kuin 90-luvun mustana vuotena.

Timo Soinikin totesi ettei markka ole vaihtoehto. Suomi ei nyt omalla valuutalla pärjäisi.

Allekirjoittanut

"Vahva markka" romahti ja joutikin romahtaa, mutta kun markka laitettiin vapaasti kellumaan, niin talous tasapainottui automaattisesti ja Soroksen & kumppaneinen mielenkiinto markalla keinotteluun lopahti.

Samalla lailla voisimme laittaa markan kellumaan suhteessa euroon. Todennäköisesti markka lähtisi markkinoilla seuraamaan Ruotsin kruunua ja kun euro romahtaa, meillä olisi valmiiina toimiva vaihdettava valuutta tilalle, markka.

Eikä noilla mainitsemillasi miljardeilla ole mitään merkitystä. Setä Kataisen on sanonut, että meidän suomalaisten ei tarvitse muistaa kuin yksi luku ja se on 1,8 miljardia. Etkö sinä kokkarina ole samaa mieltä Kataisen kanssa?

olavioriatsalo

Mikko Vilkastukselta on jäänyt huomaamatta, että inflaato-devalvaatiopolitiikka oli jo historiaa ennen kuin olimme edes EU:n jäseniä. Devalvaatiot mahdollistava kiinteän valuuttakurssin rahapolitiikka heitettiin romukoppaan sekä Suomessa että Ruotsissa syksyllä 92. Suomessa oli siis Ruotsin tavoin kelluva valuutta hyvän aikaa ennen kuin liityimme rahaliittoon.
On huvittavaa, miten M Vilkastus ja muut europropagandistit vertaavat euroaikaista rahapolitiikkaa johonkin sellaiseen rahapolitiikkaan, joka oli historiaa jo ennen kuin olimme rahaliitossa. Oikea vertailukohde olisi tietenkin se talous- ja rahapolitiikka, joka meillä vallitsi silloin kun rahaliittoon liittymistä alettiin puuhata. Tällaista vertailua euron kannattajat eivät tosin halua tehdä. Se onkin hyvin ymmärrettävää. Siinä vertailussa euro ei enää olisikaan se "suuri menestystarina", jollaisena se kansalle markkinoidaan.

luuserius

Kilpailukyvyssä Saksan ja Ruotsin kanssa. Euroon liittyminen oli helppoa kun markan kanssa oltiin ajauduttu kuilun partaalle. Halpa raha loi perustan talouskasvulle vuosituhannen alussa. Ja loi vääränlaistakin vakautta. Politiikoille oli liian helppoa luvata veronkevennyksiä ja ''jakovaraa''. Lipposen-Niinistön aikana tehtiin suuret talouspoliittiset linjaukset, joissa määriteltiin mm. työttömyyden taso. Ja päädyttiin siihen että Suomen talous perustuu Nokian ja metsäteollisuuden peesaamiseen.

Nyt ollaan sitten ihmeen edessä. Hiekka on valunut julkistalouden rahoitusperustan alta. Eläkepommikin realisoituu. Eläkemaksuissa ja veroissa on valtaisat korotuspaineet, kun samaan aikaan pääoma vuotaa maasta ulos. Näin verotettavaksi jää ainostaan palkkatulo palkkasummasta, joka alkaa kutistua nopeasti eläköitymisen ja pääomapaon myötä. Luotto omaan valuuttaan olisi kovilla.
Entäs sitten luotto velanmaksukykyyn. Sitä on jo alettu epäillä.

olavioriatsalo

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi Suomen piti luopua siitä rahapolitiikasta, jolla selätimme 90-luvun alun talouskriisin. Tarkoitan siis kelluvaan markkaan perustuvaa rahapolitiikkaa, jota oli tukemassa valtion tiukka menokuri, maltillinen tulopolitiikka sekä työntekoon ja yrittämiseen kannustava veropolitiikka. Tällä politiikalla Suomi nostettiin lamasta 90-luvulla. Miksi emme olisi voineet jatkaa samalla tavalla myös uuden vuosituhannen puolella? Mitä me voitimme sillä, että liityimme rahaliittoon?
Jos täällä on euron kannattajia, voisitteko ystävällisesti vastata?

Allekirjoittanut

Ehkä joku eurokiimaisen kokoomuksen kannattajista voisi kommentoida.

"Mitä me voitimme sillä, että liityimme rahaliittoon?"

Nuorisoa lainatakseni "on se niin siistii kun on sellassii kun euron juusto, eikä tarvii vaihtaa hynää kun käy viron reissulla, jou mään."

Metu

Vahvan markan politiikan ja Neuvostokaupan romahtamisen sekä punapääoman tyhjän päällä olon takia syntynyt paha kriisi selätettiin rajuilla leikkauksilla. Asuntojen hinnat putosivat liki puoleen. Konkursseja tuli kymmeniä tuhansia, monet maksavat niitä vieläkin. Inflaatio oli 17 prosenttia. Työttömyys räjähti kasvuun ja oli muist. myös 17 prosenttia. Korot olivat myös samoissa lukemissa. Raaka peli.

Euro-Suomessa eivät korot ole korkeat, asuntovelallinen arvostaa sitä. Inflaatio ei syö säästöjä. Työttömyys on alle EU-keskiarvon. Asuntojen hinnat eivät ole laskeneet.

Elän mieluummin Euro-Suomessa kuin tuossa painajaismaisessa 90-luvun tilanteessa, sille ei mahtanut silloin mitään, kun oltiin oman epävakaan markan armoilla.

Mauri T Taavitson

Jos kehittynyt teollisuusmaa yhtäkkiä luopuu ydinvoimasta ja siirtyy tuulienergiaan tulee ongelmia. Silloin kun tuulee, hiilivoimalat ajetaan alas ja niiden henkilöstö pyörittelee peukaloitaan, kunnes tuuli taas tyyntyy.
Ei mene mitenkään jakeluun, että säästöa tulee, kun hiilivoima toimii vain puskurina. Tuotantokulut nousevat väkisin pilviin.
Suomi hyötyy tietenkin jonkin verran siitä, että täällä ydinvoimaa rakennetaan ja kilpailukyky ohittaa Saksan pikapuoliin.

Snake

Saksan ongelma varmasti on kuitenkin se suuri öljylasku!

Suomenkin öljylasku nettona on 4,9 mrd €, kun taas sähköä maahamme tuodaan vain alle yhdellä miljardilla eurolla. Eli, ei edes Suomen energiaongelmaa ratkaista ydinvoiman avulla.

Jollakin tavalla öljyriippuvuudesta on päästävä eroon! Varmaankin Saksankin energiapolitiikka juuri tähtää tähän. Eräs tapa on vähentää kulutusta, eli "downgrading" on kova sana nykyään.

Kehitys kehittyy!

Sähköautot: Akkuteknologian kehitys lupailee lähiaikoina tuplaantunutta tai jopa nelinkertaistunutta kilometrimäärää yhdellä latauksella. Myös vedyn varastoimisessa kemiallisesti polttokennoja vaten on edistytty.

Matalaenergiatalot: kehitystä on, vai onko?

Tuulivoimalat: toisenlainen roottori pieniin myllyihin lupaa viisinkertaistunutta tehoa roottorin pinta-alaa kohden, äänettömyyttä ja liikkuvien varjojen häviämistä.

Etanoli: tuotetaan 100% Suomessa ja sopii joka-autoon pienen pulikan asentamisen jälkeen!

Mitä muuta: varmaankin paljon, mutta odottavan aika on pitkä!

matti49

Kiitos ei. Muistan kun hain asuntolainaa niin korko oli silloisessa tilanteessa halpa 14,95% ja mulla pankeilla oli vielä korkeampia korkoja 16...17%. Autokanta oli Ladoja ja tuontitavaraa ei ollut varaa ostaa. Suomessa tuotettuja tavaroita tuettiin että voitiin viedä niitä ulkomaille sellaiseen hintaan mitä siellä tavara maksoi oikeasti ja me kansalaiset maksoimme täkäläisen selvästi korkeamman hinnan selvästi pienemmillä palkoillamme kun ihmiset muualla Euroopassa. Suomi oli vielä enemmän takapajula kun nyt ollaan