Maanantai 19.11.2018

Ay-liike jumitti Suomen? Nyt haukutaan EK

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.11.2015 15:58
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen työmarkkinat kaipaavat kipeästi uudistamista, katsovat Jouko Marttila (kuvassa) ja Heikki Pursiainen.
|

Suomen työmarkkinat kaipaavat kipeästi uudistamista ja ongelmien keskeinen lähde on työmarkkinajärjestöjen liiallinen valta. Näin linjaavat tietokirjailija-viestintävalmentaja Jouko Marttila ja tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen tänään ajatuspaja Liberan julkaisemassa raportissa.

Julkisessa keskustelussa syyttävä sormi on usein osoittanut Hakaniemen työntekijäliittoihin, mutta kirjoittajakaksikko toteaa, että työnantajajärjestö EK on ihan yhtä lailla syypää.

– Sopimukseen tarvitaan aina kaksi osapuolta ja nyt työnantajat ovat olleet siinä kerhossa mukana ja osaltaan ylläpitäneet jäykkyyttä, Marttila sanoo Uudelle Suomelle.

Raportissaan Marttila ja Pursiainen toteavat, että EK:n tulisi lopettaa keskitettyjen palkkaratkaisujen, tupo-sopimusten tekeminen. Päivää ennen kuin raportti julkaistiin, EK teki järjestön sääntöihin muutoksen, jolla se kieltää itseltään tupo-sopimusten tekemisen.

– EK:n päätös tuli hiukan yllätyksenä. He tekivät juuri sen, mitä me ehdotamme raportissa. Se on meidän ensimmäinen johtopäätöksemme, Marttila toteaa.

Kaksikon raportin toinen johtopäätös on, että yleissitovuudesta tulisi luopua ja tuoda ”markkinatalous työmarkkinoille”, kuten Marttila asian ilmaisee. Pursiaisen mukaan yleissitovuudessa keskeisin ongelma on työehtosopimusten pikkutarkkuus.

”Suomessa on minun mielestäni aina pelkona se, että uudistukset jäävät tekemättä”

– Yleissitovuus on se syy, miksi työmarkkinamme eivät toimi. Yleissitovuuden kautta päästään sopimaan muiden puolesta asioista, sanoo Pursiainen.

– Ne ovat hyvin yksityiskohtaisia asiakirjoja, joissa sovitaan asioista hyvin yksityiskohtaisella tasolla. Historiallisesti yleissitovuus tuotiin mukaan käsittääkseni ikään kuin minimipalkkatakuuna. Mutta sen kattavuus on vuosien saatossa paisunut ja paisunut, kunnes olemme tässä nykytilanteessa, missä TES:it ovat kuin romaaneja, Pursiainen jatkaa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ajanut uudistuksia työmarkkinoille ja se on asettanut tavoitteekseen paikallisen sopimisen lisäämisen. Nyt valmistelussa on lisäksi pakkolaeiksi kutsuttu lakipaketti, jolle työmarkkinajärjestöt etsivät vaihtoehtoa.

EK ilmoitti jo alkusyksystä tavoittelevansa liittokierrosta. SAK:n tarjottua keskitettyä ratkaisua, jota myöhemmin jatkettaisiin mallilla, missä vientisektorin palkkaratkaisu määrittäisi katon muille palkkaratkaisuille, EK:n tekemään sääntömuutokseen tuli ensi vuoden huhtikuuhun kestävä ”aikalisä”. SAK:n ehdotus ja EK:n ratkaisu kielivät Pursiaisen mukaan siitä, että järjestöissä on kehityssuunnasta ainakin jonkin asteinen yhteisymmärrys.

– Ehkä SAK:lla oli haju tästä, että jotain tämän tyyppistä on EK:lta tulossa. Kyllä tämä SAK:n valta-asemaa myös murentaa, jos ei ole enää olemassa vastapuolta, jonka kanssa sopia isoja sopimuksia. Se oli ehkä heidän viimeinen oljenkortensa. Mutta saa nähdä, miten tämä toteutuu tämä ”viimeinen tupo”, Pursiainen pohtii.

Suurin ilmassa leijuva kysymys on Pursiaisen mukaan se, ovatko hallituksen ja järjestöjen antamat signaalit ”alkusoittoa muutokselle” vai ei.

– Suomessa on minun mielestäni aina pelkona se, että uudistukset jäävät tekemättä.

– Jos tässä siirrytään pikkuhiljaa kohti Ruotsin kaltaisia työmarkkinoita, missä ei tunneta yleissitovuutta ja vaikka neuvotellaan toimialakohtaisia sopimuksia, niin hyvä. Jos tämä taas tarkoittaa sitä, että järjestelmä pysyy muilta osin ennallaan, mutta nyt vain neuvotellaan liittokohtaiset sopimukset, niin ei se mielestäni olennaisesti muuta Suomen työmarkkinatilannetta mihinkään.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Tässä maassa on yksi asia, jolla on liikaa valtaa, ja se on raha. Rahalla ei pitäisi olla yhtäkään ääntä, mutta suurinta osaa päätöksenteosta se silti ohjaa. Suomen päätöksenteko on sidonnaisuuksien se verkko, jossa ihmisellä ei ole mitään arvoa. Tässä ei ole nyt kysymys jostain puolueista, tai ryhmistä, vaan koko päätöksentekojärjestelmästä ja demokratiasta. Asioita ei enää ajatella loogisin perustein, vaan mielikuvina monimutkaisista syy- seurausketjuista, joilla ei usein ole mitään sidettä todelliseen maailmaan.

Aki Ruuskanen

Suomen suurin ongelma on äärimmäisen heikosi työelämää tuntevat yritysjohtajat. Lisäksi he eivät ymmärrä tuantovoimien kasvuvoimaa. Tämä kaikki johtuu siitä syystä, että johtajien älyttömän suuren palkat ovat sokaiseet näkemästä ja oppimasta, mitä arkielämässä tuottavuus on. surkein esimerkki tästä oli EK:n päätös lopettaa keskiteyt tulopolittiset menetelyt. Päätös on suora lakkoaallon julistus. Pöyristyttävää yritysjohtamista kerrasaan.