Sunnuntai 20.1.2019

Susanna Koski vaatii tv:ssä: ”Suuremmat tuloerot Suomeen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.1.2016 20:07
Päivitetty: 
12.1.2016 20:18
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Susanna Kosken (kok.) mielestä tuloeroja tarvitaan talouskasvun aikaansaamiseksi. Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi.

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski lausuu, että Suomessa pitäisi sallia nykyistä suuremmat tuloerot.

- Terve kansantalous, joka on elinvoimainen ja kasvaa, tarvitsee tuloeroja kasvaakseen, koska se syntyy taloudellisesta toimeliaisuudesta. Mitä enemmän meillä on hyvinvointia, sitä enemmän tuloeroja, Koski sanoo tänään Ylellä alkaneessa 8 myyttiä työstä -sarjassa, jonka ensimmäisen jakson teemana on työllä rikastuminen.

Kosken mielestä Suomessa maksetaan nykyään liian samansuuruista palkkaa työntekijöille. Hänen mielestään hyvien työntekijöiden pitäisi saada muita parempaa palkkaa.

Kosken mukaan Suomen ongelma on työmarkkinoiden jäykkä rakenne. Koski puhui hallituksenkin korostaman paikallisen sopimisen puolesta. Suomessa on Kosken mielestä tällä hetkellä ”tasapäistämisen systeemi”.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kuitenkin kiistää samassa ohjelmassa Kosken näkemyksen siitä, että tuloeroja tarvittaisiin talouskasvuun. Hiilamon mielestä samapalkkaisuus ei ole Suomessa erityisen suuri ongelma. Hän nostaa suurimmaksi epäkohdaksi sosiaaliturvan varassa elävien kannustinloukun.

Televisiostakin tunnettu kiinteistönvälittäjä Kaisa Liski on ohjelmassa sitä mieltä, että Suomessa kyllä saisi rikastua kovalla työllä, mutta se ei ole Suomessa mahdollista.

- Saa kyllä, muttei pysty, Liski kommentoi ohjelmassa.

Liskin mielestä kovalla työllä pitäisi pystyä rikastumaan, mutta verottaja ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen pitävät huolen siitä, että niin ei käy.

Liskin mielestä palkasta pitäisi jäädä enemmän käteen.

Liskiltä kysytään ohjelmassa, millaisen asunnon hän myy 3000 euroa kuussa tienaavalle.

- 3000 euron tuloilla, jos on yksinäinen ihminen, niin kerrostalokaksiota Itä-Vantaalta parempaa ei juuri saa. Mutta heti jos siinä on toinen saman verran tienaava, niin silloin irtoaa jo Länsi-Vantaalta rivitaloasunto, jossa on oma sauna, Liski sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Kettunen

Paikallista sopimista tulisi lisätä ja miten asiaa edistää hallitus? Ajamalla pakkolakeja jotka ajavat paikallisten sopimuksien yli. Hyvin ajateltu!

Muutenkin alkaa näyttämään siltä että 100 vuotta on tarpeeksi sen unohtamiseksi mitä seuraa kun tuloerot kasvavat liiaksi.

Kalle Karvinen

Kokoomusnuorten maailmassa talous tulee liberalisoida täysin, ay-liike hävittää olemattomiin ja palkanmuodostuksen perustua vapaalle kilpailulle kysynnän ja tarjonnan määritellessä palkkatasot.

Maailmalta saa mitä tahansa työtä haarukassa 50 - 1000 € / kk -wc:n siivoojista johtajiin.

Tarkoittaa että susannan maailmassa työn arvo dumpataan olemattomiin pääoman omistajien korjatessa täältä vähä vähältä kaiken omistamisen arvoisen 99 % :n kerjätessä leipäjonoissa 14 tunnin työpäivän päätteeksi.

Summa summarum - takaisin 1800 luvun huutolaisyhteiskuntaan.

Toivottavasti Susannalla on hyvät suhteet wahlroosiin ja poikiin - tai muutoin on syytä valmistautua kylmiin öihin ja leivän jonotukseen räntäsateessa.

(eihän näistä huuhaaulostuloista tulisi provosoitua vaan provosoiduimpahan kuitenkin)..

Sauli Harju

Tuohon se just tulee johtamaan. Jo nyt on tullu poliitikoilta typeriä ideoita, että laitetaan kaikki työttömät tekemään töitä täysin ilmaiseksi, jotta on jotain sisältöä elämässä. Harmi vaan että ilmaseksi ei voi elää, se on täysin mahdotonta.

Matti Villikari

Entäs, jos siitä "pakkotyöstä" maksettaisiin palkkaa, mutta työttömyyskorvausta ei tietenkään maksettaisi, kun ei enää olisi työtön.

Aikoinaan Valtio järjesti "työttömyystöitä". Nyt se olisi varmaan perustuslain vastaista.

Tapio Angervuori

Talous ei tuloeroista kasva, vaan siitä, että käytettävissä oleva kokonaisrahamäärä kasvaa, mutta toisaalta kovin suuret tuloerot vähentävät kulutuskysyntää köyhimpien kansalaisten kohdalla. Ostovoima myös kyllästyy ylemmissä tuloluokissa: ihmiset eivät kykene kuluttamaan kaikkia ansioitaan.

Tapio Angervuori

Talous ei tuloeroista kasva, vaan siitä, että käytettävissä oleva kokonaisrahamäärä kasvaa, mutta toisaalta kovin suuret tuloerot vähentävät kulutuskysyntää köyhimpien kansalaisten kohdalla. Ostovoima myös kyllästyy ylemmissä tuloluokissa: ihmiset eivät kykene kuluttamaan kaikkia ansioitaan.

Pasi Laakso

Pitivät ohjelmassa suljetun lippuäänestyksen siitä, ketä kätilöistä olisi valmis siihen, että parempi kätilö saisi isompaa palkkaa. Koski oli varma, että enemmistö olisi sen puolelle ja hän oli olikeassa. Kaikki osallistuneista kätilöistä oli sitä mieltä, että parempi palkka paremmalle kätilölle. Eivät raukat ymmärtäneet, että ei se ole palkankorotus kaikille, vaan osa antaa palkastaan toisille. TAI sitten se kokoomuksen tie millä tehdään palkaero. Hyville maksetaan se mitä nykyään ja huonoilta lasketaan. Hyvä huono määrittelyn tekee tietysti esimies, joka antaa niille enemmän, jotka on kavereita ja tekee kuten käsketään.

Jarmo Nummenpää

Pasi Laakso kirjoittaa täyttä asiaa. Palkkapottia ei haluta kasvattaa vaan se halutaan vaan jakaa uudestaa. Jos joku saa enemmän niin monta muuta saa sitten vähemmän. Tai jaetaan palkkapotti näin, 10% ylin desiili voi saada vaikka 20% palkkapotista, 80% keskiarvo 75%ja 10% alin desiili 5% palkkapotista. Jotta parhaille pystytään maksamaan paremmin pitää kaikkien muiden suostua pienentämään palkkaansa. Saadaan työpaikoille todelliset kyttäys ja selkäänpuukotusmarkkinat. Tiimityö romuttuu koska kukaan ei suostu auttamaan toista työntekijää koska se voi merkitä pahimmassa tapauksessa oman palkan pienenemistä.

Toni Hiltunen

Täytyy muistaa, että kun Kokoomus puhuu "meistä", se ei suinkaan tarkoita meitä.

Toiset rikastuvat Suomessa omilla ansioillaan. Toiset taas eivät pysty rikastumaan kuin heikompia hyväksikäyttäen. Kumpaa kastia kokoomusnuoret edustavat?

Ville Vulpes

Polittiikojen ja ymmärtämättömien (sama asia) puheissa menevät syyt ja seuraukset sekaisin.

Tuo on sama kuin sanoisi, että on hyvä, että on paljon pakokaasuja ilmassa. No, miksi se on muka hyvä. No siksi kun vauraissa maissa on paljon autoja ja varaa ostaa niitä.

Taloudellisesta toimeliaisuudesta saattaa seurata tuloeroja, mutta ei tuloerojen tarkoituksellinen lisääminen tuota taloudellista toimeliaisuutta. Ei vaikka aatteen palossa tälläistä halutaan uskotella.

Katsokaa maita joissa on suuret tuloerot, niissä on kaikki päin persettä, kuten Venäjällä.

Ocku Kuusava

Kenen mielestä Venäjällä on asiat päin persettä? Susannan mielestä siellä taatusti on kaikki juuri kuten pitääkin. Luonto, laki ja köyhät eivät saa olla kehityksen jarruina. Se että rikkaat pelkäävät, se on heille ihan oikein, muta Suanna ei sitäkään tiedä, kun ei ole rikas, eikä asu maassa jossa haluaisi.

Jari Rahkonen

Huh mikä logiikka: "Mitä enemmän meillä on hyvinvointia, sitä enemmän meillä on tuloeroja".

Raharaharaha...

Niille jotka luulevat että vain raha voi tehdä onnelliseksi ja jotka vain raha saa toimeliaiksi, ei mikään tuloero ole riittävä.

Tomi Juntunen

Mikä ihmeen sosiaalituki loukku?? :D Jos pärjäät omasta mielestäsi 480€ kuukaudessa (mikä hädintuskin riittää hitto safkaan) jos saat kelan perus korvausta saat muutaman kympin enemmän jos et saa jotain liiton korvauksia, jolloin et juuri asumistukiakaan saa, sulle jää käteen vähemmän kuin tuo toimeentulotuki kun maksat vuokran omavastuu osuuden esim. kerrostalo kaksiosta (ja vuokra ei saa ylittää tyyliin 550 egee tai sosku ei maksa takuita yksin asuvalle) :DD

Timo Ali-Vehmas

Korrelaatiosta ja Kausaalisuudesta on aina kyvä keskustella. Tässä on ymmärtääkseni parasta tietoa mitä on tarjolla koskien ensimmäistä. Toiseen meillä jokaisella taitaa olla oma näkemyksemme.

Sen verran kuitenkin kun näitä tilastoja katsoo, niin Suomen vasemmalla puolella ovat siis lähinnä Tanska, Tsekin tasavalta ja Slovenia ja Islanti, riippuen vähän taulukosta. Missä niissä mieluummin asuisit kuin Suomessa. Loput ovat oikealla. Onko niissäkään mikä kelpaisi ?

Tuntematta tämän taustalla olevia faktoja kovin tarkasti, niin minusta ainakin näyttää, että tuloerot ovat siis kyllä kavenneet Suomessa vuosien 2007 ja 2013 välillä. Tuoreempia lukuja ei näytä olevan...

http://www.compareyourcountry.org/inequality#

Jyrki Paldán

"Tuntematta tämän taustalla olevia faktoja kovin tarkasti, niin minusta ainakin näyttää, että tuloerot ovat siis kyllä kavenneet Suomessa vuosien 2007 ja 2013 välillä."

Tuloerot tasoittuvat aina taantumissa pääoman kärsiessä suurimmat välittömät tappiot. Ansiotuloissa ei tolkuttomia eroja ole oikein missään ja Suomessa ne ovat suorastaan pienet. Todelliset tuloerot tulevat niistä pääomatuloista, jotka voivat suhteellisen helpostikin olla monikymmenkertaisesti suuremmat jopa valtakunnan kovimpiin ansiotuloihin nähden.

Vuonna 2007 ansiotulojen osuus kokonaistulonjaosta oli pienin yli 40 kymmeneen vuoteen ja vastaavasti pääoman suurin. Taantuman iskettyä tilanne tasoittui hieman.

http://www.findikaattori.fi/fi/38

Pirjo Tolonen

Kuka määrittää työn hinnan? Eikö sairaiden hoito ole yhtä tärkeätä, kuin Eduskunnassa istuskelu? Palkkaerot on jó nyt tuhansiaeuroja... Entä raskaan työn teko, siivoojat, roskakuskit jne. miksi heidän pitäisi tyytyä vieläkin huonompaan palkkaan...he ansaitsevat noin - alle 2000e. Suosittelen tälle ehdottajalle, kokeilepa elää sillä...

Pirjo Tolonen

Kuka määrittää työn hinnan? Eikö sairaiden hoito ole yhtä tärkeätä, kuin Eduskunnassa istuskelu? Palkkaerot on jó nyt tuhansiaeuroja... Entä raskaan työn teko, siivoojat, roskakuskit jne. miksi heidän pitäisi tyytyä vieläkin huonompaan palkkaan...he ansaitsevat noin - alle 2000e. Suosittelen tälle ehdottajalle, kokeilepa elää sillä...

Osmo Marttila

Susanna rukka puhuu aivan mitä sattuu.
Eikö puolueesta löydy ketään joka saisi hänet järjellisen tiedon lähteille tai jos se ei uppoa niin psykiatriseen hellään hoitoon. Tällainen todellisuuden kanssa täysin päinvastainen totaalinen roska on vaarallista kansanedustuslaitoksemme tasolta töräyteltynä kenen toimesta hyvänsä.

Tässä rautaisannos todellisuudesta - tästä realiteettien maailmasta:
'' The Nordic Model - Shared Norms for The New Reality - Davos 2011 ''
www.globalutmaning.se/wp-content/uploads/2011/01/Davos-The-nordic-way-fi...

Erkki Kelloniemi

Koski on josrakin syystä päässyt kansanedustajaksi, mitta vpisi hänkin yrittää lukea edes OECD:n julkaisuja.

"Kovinta tuloerojen kasvu on ollut Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa, missä kaikissa Gini-kerroin on noussut yli viisi pistettä. OECD:n laskujen mukaan se tarkoittaa, että Suomi on menettänyt yhdeksän prosenttiyksikköä talouskasvustaan."

Jouko Heyno

Kerrankin Kako puhuu täyttä asiaa: Suurten tuloerojen tuoma taloudellinen toimeliaisuus on juuri se, miksi tavallisella kansalla menee niin paljon paremmin Intiassa, Boetswanassa, Paraguayssa ja vaikkapa Keniassa kuin meillä. Noin vain pari Kakon tavoitemaata mainitakseni.

Jouko Heyno

Suomessa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti, mikä on leikannut lähes yhdeksän prosenttiyksikköä maamme talouskasvusta. Näin arvioi OECD tänään julkistamassaan raportissa. Mutta mitä tommonen OECDkaan mistään muka tietää...

Sauli Harju

Koski on aivan mielisairas. Kuka tuommosta hullua enään kuuntelee. USA on hyvä esimerkki siitä miten tuloerojen kasvu on tuhonnu helvetisti perheiden elämiä. Suomenki tuloerot on jo räjähtäny ja lähteny täysin käsistä.

Terttu Vesmaa

Kansanedustaja Koski siis haluaa suurentaa tuloeroja ! Riittäisikö hänelle , että palattaisiin 1900 luvun alkuun . Köyhät torpparit - rikkaat maan omistajat, orja palkalla työskentelevät työläiset -rikkaat patruunat. Jos tämä ei ole kokoomuksen virallinen linja, niin pitäisi ottaa puhutteluun tämä Koski.

Tapio Mäkeläinen

Tässä ohjelmassa siis esiintyi Susanna Koski, Kaisa Liski ja Amanda Harkimo... Onks tämä joku vitsi. Miettis nyt Hiilamokin yliopistomiehenä mihin menee. Tuleeko seuraavat jaksot sit jo suoraa BB-talosta. Miten alas tässä maassa mennään? En aio katsoa yhtään jaksoa vaikka olen ollut hr-hommissa yli 30 vuotta.

Juha Wiskari

Lausujan käsitys syistä ja seurauksista on hämärähkö ja siksi retoriikan kärjellä väärä osoite. Viestii - kaikella kunnioituksella - untuvapoliitikon joltakin auktoriteetti-jalustalle nostamaltaan imaistulta, ja aksioomana sen jälkeen toistamalta.

"Tuloerojen kasvu" tarkoitta kansainvälisestikin sitä, että toiset tienavaat kasvavasti enemmän ja toiset vähemmän. Kuten jos puristaa appelsiinista itselleen mehut, niin aina jää jäljelle tyhjät kuoret.

Tuloerojen kasvattaminen ei aidon kehittämisen ja pysyvän tuottavuuden kasvun kannalta ole mistään päin tarkasteltuna itse asia tai tavoite saatikka työväline. (Joskin eräällä tapaa mitattuna seuraus palkitsemisesta ja sosiaalisen kuin psykologisen pääoman hyödyntämisestä).

Työn tuottavuuden kohottaminen tyontekemisen tehoja ja työn tekijän fiksuutta kasvattamalla on päämäärä, mittareineen tavoite ja "pomminvarma" keino. Kun työnsä hyvin tekee, niin siitä pitää tekijää palkita.

Kuulostaa yksinkertaiselta - jopa banaalilta - mutta on yhä alikäytetty konsepti.
Yhtenä syynä on korporaatioiden - sekä työnantaja- että työntekijäpuolella - fataalisti valta- jopa luokkataistelun aikoihin jämähtäneet asenteet ja kyvyttömyys uusia homehtuneita ja ruostuneita rakenteita. ("Kun itsellä ei kuitenkaan ole penniäkään kiinni.")

Kun palkitseminen toimii, niin siitä seuraa se, että toiset toki tienaavat enemmän, taivas rajana. Kuitenkaan toisten tienaamatta vähemmän ja kurjuuteen syöksymättä.

Vuosikymmenien kokemukseni yritysjohtajana, vuokrajohtajana ja konsulttina (kuin myös tutkimukset) osoittavat sen, että nämä "iskurityöläiset" tai työryhmät organi-saation kaikilla tasoilla vetävät mukaansa hätäisesti keskinkertaisuuteen tai vain välttämättömän nippa-nappa suorittamisen tasoon jumiutuneita.

Esimerkillään ja saamallaan julkisella postiivisella palutteella sekä palkinnoillaan arjen huippusuorittajat herättävät ihailua, sisuuntumista, ammattiylpeyttä ja kateuttakin yllätykseksi tuottavuuden ja fiksuuden kasvun kannalta positiivisena voimana.

Jos palkitseminen kohdistuu työryhmään, niin ryhmäkuri ja siivestäjien ruotuun pistäminen tapahtuu ryhmän sisällä. Kuin myös toisten auttaminen malliin "kaveria ei jätetä". Olipa kyse opin ja taidon jakamisesta, tai tai yksihuoltajaäidin tukemisesta syyllistämättä häntä poissaoloista, kun pikkuisella on korvatulehduskierre.

Näillä eväillä alkaa kekseliäisyys ja rohkeus työn fiksummin suorittamiseksi ja sählä- ysten vähentämiseksi kukkia - ja tuottavuus kohoaa työtyytyväisyyden kanssa.

Esimerkkinä case, jossa johdon avoimuudella ja työntekijöiden fiksuudella selvittiin ja nyt aletaan menestyä. Tilanteessa nostettiin ½ vuodessa konkurssivalmiin yrityksen tavoite tehon ja laadun nopeasta ja välttämättömästä kasvattamisesta sille tasolle, että liiketulos ja käyttökate kaksinkertaistuivat. Se tehtiin ensiksi poistamalla ilman sen kummampaa analyysia mutta kaikkien tiedossa olevat, ilmiselvät sähläyskustannukset. Nämä "laatukustannukset" putosivat 80% ja ensikädessä 200 työpaikkaa säilyi. Nyt jo palkataan lisää kun on varaa investoida ja uudistaa tuotantovälineitä.

Bonuksena se, että työturvallisuus kasvoi toimalan keskiarvoon verrattuna ensiluok- kaiseksi ja töissä poissaolot puolittuivat. Ilman sen kummampaa arvokeskustelua, varhaisen tuen prosessia tai kehityskeskustelukierroksia.

Miten tämä tehdään? Ensikädessä yhteisellä ymmärryksella ja oikein johtamalla.

Tapio Mäkeläinen

Hyvä Juha. Enpä tuosta muuttaisi mitään. Wiskarin kokemus perustuu satoihin yritysvalmennuksiin. Oltiin joskus Euroopassa yhdessäkin. Kyllä kaikissa menestyvissä firmoissa johdon asenne ja oikean tiedon jakaminen oikeaan aikaan on menestyksen perusta. On lapsellista kuvitella että vain ehtoja ja jotain arkipyhää siirtelemällä milloin minnekin päästään eteenpäin. Noihin television ja radion ohjelmiin voisi välillä ottaa aikuisiakin ihmisiä joiden elämänkokemus on kertynyt parit lamat läpikäyneenä. Itse olen joutunut vetämään kolmekymmentä kertaa yt- tai vastaavan prosessin 9 maassa. Siinä ajatus kirkastuu tai sitten ei. Ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla ja hätä sekä lamaannus on suuri kun nalli napsahtaa. Reaaliprosessi vs oppikirjakokemus on eri asioita.

Eero Nevalainen

Koski vaikuttaa olevan kovin vakuuttunut siitä, että *kaikissa kuviteltavissa järjestelmissä* joissa on hyvinvointia, on tuloeroja. Vaikka hän luultavasti varmaankin yritti argumentoida siten päin, että (ainakin) tuloeroista seuraa hyvinvointia.

Janne Keinänen

Hyvä Susanna. Sahaat Kokoomuksen periaatteita liittyen talouskasvuun. Mitähän Moody's (luottoluokittaja) sanookaan tuloeroista?
- "Suomen taloudellinen vahvuus arvioidaan edelleen korkeaksi, muun muassa kansalaisten korkean tulotason ja matalien tuloerojen vuoksi, Moody’s sanoo."
Näitä Koskia vaan enemmän, niin oikeiston uskottavuus rapisee omia aikojaan. Opposotiotakaan ei tarvita. Tosin maan talous on sen jälkeen kuralla, mutta ei taideta muuten näistä päästä..