Keskiviikko 19.12.2018

Suomen ”laillinen kartelli” pöyristyttää: ”Merkittävä tulonsiirto köyhiltä ja sairailta rikkaille”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.1.2016 15:42
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Liberan Heikki Pursiainen kritisoi apteekkijärjestelmää. Kuvassa Yliopiston apteekki, joka ainoana saa pitää useampaa sivuapteekkia.
|

Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen ihmettelee Liberan blogissa Suomen apteekkijärjestelmää.

– Apteekkitoiminta on Suomessa luvanvaraista ja perustuu “tarveharkintaan”. Tarveharkinta on, kuten yleensäkin, kiertoilmaisu sille, että lupien määrä pidetään keinotekoisesti pienenä. Käytännössä apteekkiluvan voi saada vain, jos jossakin kuolee tai eläköityy apteekkari. Vapautuvia lupia ei huutokaupata tai jaeta muulla avoimella menettelyllä, vaan ne jakaa lääkevirasto Fimean lautakunta “kokonaisharkinnan” perusteella. Luvan voi saada vain proviisori, Pursiainen kirjoittaa.

– Sääntely ei lopu tähän. Apteekin yhtiömuoto on rajoitettu henkilöyhtiöksi. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että apteekin rahat ovat apteekkarin rahoja. Eikä tässä vielä mitään. Apteekkarit eivät kilpaile hinnoilla, vaan kaikkien kate määräytyy automaattisesti tietynlaisen taksataulukon perusteella. Kaikki apteekkarit saavat lääkkeistä saman, korkean katteen. Poikkeuksena säännöistä on Yliopiston apteekki. Sillä on erioikeus pitää useampaa sivuapteekkia, Pursiainen jatkaa.

Pursiaisen mielestä järjestelmä on eriskummallinen.

– Järjestelmä on juuri niin uskomaton kuin miltä se kuulostaa. Ajatelkaa, jos millä tahansa muulla toimialalla, vaikkapa kahvilatoiminnassa, vallitsisivat samanlaiset säännöt, Pursiainen hämmästelee.

Hän uskoo, että jos vastaavat säännöt rajoittaisivat kahvilatoimintaa, ”kahvi olisi älyttömän kallista, sitä saisi harvoista paikoista, tarjoilu olisi tympeää ja kahvilatoiminta olisi äärimmäisen tehotonta”.

–  Valtavat lääkekatteet ovat käytännössä vero, jonka tuotto siirretään apteekkarien taskuun. Maksajana ovat sekä lääkkeiden tarvitsijat että kaikki muut veronmaksajat KELA-korvausten kautta. Nykysääntely on siis merkittävä tulonsiirto köyhiltä ja sairailta rikkaille apteekkareille, Pursianen lataa.

Pursiaisen mielestä nykyistä järjestelmää ei voi perustella järkevästi, koska kaikki ongelmat voitaisiin ratkaista suoraviivaisesti toisin.

Pursianen kehuu oppoisitiopuolue vihreiden kansanedustajaa Antero Vartiaa, joka on esittänyt apteekkialan kilpailun rajoitteiden purkua.

Vartia kirjoitti viime kuussa Puheenvuoro-blogissaan, että apteekkijärjestelmä on ”kamalan kallis laillinen kartelli”.

– Apteekkitoimilupa tulisi myöntää jokaiselle, joka täyttää nykyiset lupaehdot. Lisäksi Lääkkeiden hintalautakunnan tulisi kiinteän hinnan sijaan määrittää lääkkeille kattohinta. Tämä mahdollistaisi kilpailun myös apteekkialalla. Kilpailun, joka pakottaa laskemaan hinnat terveelle tasolle. Kilpailun, joka pakottaa parantamaan palvelua. Ja kilpailun, joka on havaittu kuluttajien kannalta hyväksi lähes kaikilla muilla toimialoilla, Vartia kirjoitti.

Pursiaisen mielestä myös vasemmistopoliitikkojen olisi syytä älähtää ”tulonsiirrosta köyhiltä rikkaille”.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
            Antero Vartia
Antero Vartia
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jouko Lahti

Ja kun nämä oikeistolaiset puhuu "sääntelyn purkamisesta" niin se tarkoittaa sitä, että saadaan firmoihin LISÄÄ rahaa ja osakkeenomistajille myös.

Kilpailun vapauttaminen on sama kuin hintojen nosto.

Kekkonen jo sanoi, että kokoomusta ei saa päästää hallitukseen, ja se johtuu juuri tästä kokoomuksen isänmaanmyyntihalusta.

Ostamme kotisi, uskontosi ja isänmaasi - on kokoomuksen oikea fraasi

Teppo Vanamo

Tästä asiasta on puhuttu ainakin kolmekymmentä vuotta. Ymmärrän kyllä lääketurvallisuuden tärkeyden, mutta ei se ole este vääristyneen kilpailun korjaamiselle. Yhdelläkään hallituksella ei vaan ole ollut kanttia puuttua asiaan, vaikka kaikki puolueet ovat tätä asiaa jossain vaiheessa arvostelleet. Mitä tämä kertoo suomalaisen politiikan tilasta ja poliitikkojen moraalista. Pakko on kuitenkin myös todeta, ettei kilpailun vapauttaminen sellaisenaan tuo aina yhteiskunnallista hyötyä, näin kävi esimerkiksi katsastustoiminnan kanssa, tarvitaan myös valvontaa. Juuri se Suomesta puuttuu.

Kim Leino

Ei siinä ole kyse lääketurvallisuudesta. Lääketurvallisuudella voitaisiin perustella esim proviisorin pakollinen läsnäolo firmassa, mutta ei sitä, että omistajan pitää itse olla proviisori.

Lisäksi apteekeissa ei nykyään sekoiteta lääkkeitä, joten proviisoripakkokin on kyseenalainen. Kyllä se 18v kesäharjoittelijakin oppii noutamaan Viagra-paketin hyllyltä ja liimaamaan siihen asiaankuuluvat ohjetarrat.

Eiköhän apteekeissa ole kyse ihan yhden intressiryhmän oman edun tavoittelusta.

Katsastustoiminnan avautuminen muuten toi merkittäviä hyötyjä. Ainakin palvelun taso kohosi reilusti kun asiakkaille ei voinutkaan enää vittuilla miten huvitti. Toki katsastusala on siinä mielessä poikkeava, että sen kysyntä on keinotekoisesti luotua ja asiakkaita siis tulee aina riittämään alan tilasta huolimatta.

Marja-Liisa Kalkela

Tuon on vain yksi esim. tulonsiirroista,verovaroista.
Yksi on esim.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/asumistuki-valu...

Samoin on kotitalousvähennys. Eniten sitä käyttää rikkaimmmat . Nythän sitä taas nostetaan . Kotitalousvähennystä/pationrakennus vähennystä saa esim.ulkomailla olevaan kakkos kämpän remonttiin . ("työllistää" hyvin.Ainakin "Manolitoja") Sillähän sitä perusteltiin kun laki tehtiin . Fantastista! Tuumi kok Katainenkin tuosta.
Lähde:
tilastokeskus

Lilli Markkanen

On samantekevää, kuka sitä käyttää. Palkkion saavan yrityksen tulee maksaa siitä asianmukaiset verot, jotka koituvat yhteiskunnan hyväksi. Kyse on aivan samasta asiasta, kun kunnat jakavat työseteleitä nuorille ja muillekin. Kunta on maksumies, mutta kuka korjaa sadon???

Risto Mäkinen

Olisiko lääketeollisuus kuitenkin merkittävin rahasampo patenttien ym. kautta. Orionin tulos on joka vuosi hyvä ja osingot parhaasta päästä. Varsinaiset sammot ovat suuret ulkomaiset lääkeyhtiöt. Ne kyllä vetoavat aina lääkkeiden kalliisiin ja monivuotisiin kehitysprojekteihin. Onneksi on tullut kilpailevia lääkkeitä patenttien umpeuduttua.

Lauri Furtato

Samaa mieltä. Rahanteko lääkkeillä on todella kyseenalaista touhua. Samaan aikaan kaikenlaiset luonnonmukaiset lääkkeet on kiellettyjä ja paheksuttuja. (Enkä tarkoita mitään huuhaata) Viranomainen sitten sanoo meille mitä on syötävä ja miten me saadaan lääkitä ITSEÄMME! Uskomatonta miten tyhminä ihmisiä pidetään vielä 2016-luvulla. Ihmisillä tulee olla enemmän valtaa omiin henkilökohtaisiin asioihin. Eihän elinajanodotteetkaan ole merkittävästi nousseet kuin keskimääräisellä tasolla. Hamput, opiumit sun muut on tunnettu iät ajat. Usein ne luonnolliset ovat myös turvallisempia vaihtoehtoja, mutta bannassa, koska nehän ovat lähes ilmaisia. Rahakeskeisyys aiheuttaa omat eettiset ongelmansa, kuten juurikin patenttien osalta. Lääkkeiden ja rokotteiden pitäisi olla mieluummin vaikkapa kansallisia asioita.

Lilli Markkanen

Jos kilpailu sallittaisiin apteekkialalla, miten turvaisit tai takaisit sen, että apteekkipalvelut ovat saatavilla myös haja-asutusalueilla. Nyt se on tarveharkinnassa, ja sinnekin on tulijoita. Vapaassa taloudessa toimitaan markkinaehtoisesti eikä kukaan halua pitää apteekkia sellaisessa paikassa, jossa se ei ole kannattavaa...

Esko Mälkönen

Ei tämä ole ollenkaan ainutlaatuista. Onhan suomalainen taksijärjestelmä aivan samanlainen, jossa alaa hallitaan erilaisin lupakäytännöin, ja jota ohjaillaan taksiyrittäjien yhdistyksen eli Taksiliiton ja sen jäsenjärjestöjen toimesta. Noin kolmekymmentä vuotta sitten kuljetusalalla oli samanlainen kuvio, jossa oli alueittain määritelty, kuka missäkin ja mitä sai kuljettaa. Tämän järjestelmän voimassaollessa tavaraa sai viedä rekalla vaikkapa Rovaniemelle mutta takaisin ei saanut tavaraa tuoda, koska vieraalta alueelta ei kyytiä saanut ottaa. Kyllä näistä Aataminaikaisista järjestelmistä, jotka vääristävät kilpailua, pitää päästä eroon.

Jukka-Pekka Kukkonen

Ruotsissa tästä sääntelystä poistuttiin 90-luvulla ja kuluttajan ovat maksaneet siitä kalliin hinnan. Tälläkin hetkellä siellä on 30-40 % kalliimmat hinnat (luotettavissa) yhtiöissä kuin esim. Suomessa ja Ruotsissa on lisäksi pienempi alv ammattiliikenteessä. Eli hintaero on vielä suurempi.

Alalle tuli lukemattomia yrittäjiä, tästä seurasi liikatarjonta ja siitä kuluttajan ukottaminen.

Taksiala jossa asiakas käyttää taksia yleensä kiireessä, pakosta tai vieraalla paikkakunnalla vapaa kilpailua ei todellakaan ole kuluttajan etu, vaan juurikin myyjän etu.

Miten ja ketä tämä aataminenaikaisen järjestelmän poisto siis hyödytti? "Aivan sama kuhan toiminta on vapaata, kuluttaja kärsii seuraamukset"?

Olet kuin teini-ikäinen joka on vastaan sääntöjä.

Raili Sergejeff

Valtiollinen apteekkimonopoli aloitettiin Ruotsissa 1970 ja sääntely poistettiin vasta vuonna 2009. Eräs ystäväni hankki silloin osakkuuksia erääseen apteekkiyhtiöön.

Tämä alkoi siitä, kun eräs apteekkari, Krister Hanner, alkoi myymään nikotiinipurukumia ja päänsärkytabletteja Tukholmassa monopolin ulkopuolella luontaistuotekaupassa. Hän ilmoitteli asiasta lehdissä niin, että ilmoituksissa luki "kello 10.00 tullaan tekemään rikos Stureplanilla".

Hänellä oli myös provokatiivisia ilmoituksia myyntipäivänä Kim Il Jongista, Göran Perssonista ja Fidel Castrosta. Otsikossa luki ”mitä yhteistä näillä herroilla on?”. Tarkoitettu vastaus oli, että nämä olivat johtajia kolmessa maassa, joissa on valtiollinen monopoli myydä reseptivapaita lääkkeitä.

Lääkevirasto teki poliisille rikosilmoituksen laittomasta myynnistä. Sitten asia meni oikeuteen.

Tukholman käräjäoikeus pyysi ennakkopäätöstä Euroopan unionin tuomioistuimelta. EU:n päätöksen jälkeen pidettiin käräjäoikeudessa pääkäsittely 2005, ja Hanner vapautettiin syytteistä.

Päätöksen yhtenä perusteena oli se, että ei ollut taattu, että kaikki EU:n lääkevalmistajat voisivat myydä tuotteitaan Ruotsissa, mikä on EU:n sääntöjä vastaan.

Siitä alkoi prosessi sääntelyn purkamiseksi, joka sitten tapahtui 2009, ja määrättyjä resteptivapaita lääkkeitä voidaan myydä muuallakin kuin apteekeissa.

Perssonin hallitus oli ilmaissut, että tarvitaan vain pieniä muutoksia, ja niitä oli tehtykin, mutta Reinfeldtin hallitus aloitti sitten sääntelyn purkamisen. Mutta eihän sitä kokonaan purettu. Apteekkien määrä lisääntyi huomattavasti, ja monopoliapteekkeja myytiin yksityisille toimijoille.

Jyrki Paldán
Vastaus kommenttiin #40

Viittamassasi kommentissa puhuttiin taksialasta, jonka kilpailu vapautettiin Ruotsissa 90-luvulla. Seurauksena tosiaankin oli melkoisia kömmähdyksiä, ihan suoria kusetuksia, käsittämättömiä kikkailuja, vaaratilanteita, surkeita yllätyksiä ja kaikkea muuta ikävää mitä ikinä vain voi sattuakin. Seurauksena kilpailua ei alettu vastoinkäymisistä johtuen rajaamaan, vaan sen laatua ryhdyttiin sääntelemään tiukemmin. Esimerkiksi kaikkien taksien on lakisääteisesti ilmoitettava taksin ulkopuolella selkeä maksimihinta näkyvästi. Hinnatkaan eivät ole juurikaan(jos ollenkaan) Suomea alhaisemmat, joten ainakaan selkeää hintahyötyä ei ole vapauttamisesta seurannut(joskin tuo sääntely voi nostaa hintaa).

Saadut hyödyt ovat kyseenalaisia, koska on hyvin vaikea arvioida mikä tilanne olisi ilman kilpailun purkua. Selkeää kuitenkin on että mikään maaginen tie onneen kilpailun vapauttaminen ei ole, vaikka taloustieteen teoreettiset mallit kovasti niin vannovatkin.

Kristian Björk

Suomalainen maksaa kalliimman mukaan, aina. Eräs lääke mitä joudun käyttämään maksaa suomessa kelan korvaus huomioiden vajaat 30 euroa 100kpl. Sama paketti keskieuroopassa 13 euroa ilman korvauksia. Lääke siis suomessa noin 50 euroa ilman korvauksia, keskieuroopassa sen 13. Samassa maassa on aivan vastaavat erityiskorvaukset pitkäaikaissairaille kuin suomessakin. Ei näitä eroja selitä mitkään kiinteät kulut tai työvoiman hinta, vaan vanhakantainen järjestelmä ja ahneus. Hullu ei tosin ole se joka pyytää, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa lääkkeitään suomen ulkopuolelta.

Kristian Björk

Kerro nyt hyvänen aika mikä korrelaatio on lääkkeiden hinnalla ja kulttuurilla? Kyseessä on maa nimeltä ranska, ja näin radikaaleja hintaeroja ei edelleenkään selitetä palkkaeroilla vaan lähimpänä lienee 1970 luvulle jämähtänyt byrokratian ihannointi ja järjestelmää valvovien virkamiesten mukavat suojatyöpaikat. Muutama vuosi sitten pitivät apteekkarit kovaa älämölöä kun nikotiinivalmisteet vapautuivat, sama mäikkääminen on nyt reseptittömistä lääkkeistä mitkä eivät parasetamolia lukuunottamatta vaadi holhousta enempää kuin kaalilaatikon tai maitopurkin myynti.

Lilli Markkanen

Kun arvostelet suomalaista järjestelmää, käännä katseesi Kelaan. Se päättää, mitä korvataan, mitä ei. Vapaa apteekkitoiminta voi alentaa lääkkeiden hintoja, mutta ei Kelan maksamia korvauksia. Ja siinä on vissi ero. Vapaan kilpailun puolustajat voisivat sitten samaan hengenvetoon vaaita, että Kela-korvaukset voitaisiin lakkauttaa tarpeettomina. Olisihan se erikoista, että apteekin A; lääkkeistä maksettaisiin erilainen korvaus kuin apteekki B:n vastaavasta lääkkeestä. Suosisiko se silloin rikkaita vai köyhiä???

Viljo Rautio

Kuuluisi minun mielestäni samaan kategoriaan kuin Alkotkin,eli valtion toiminnaksi.On kysymys alasta jota käytetään pakon edessä,silloin siitä ei kuulu kenenkään yksityisen rosvota.Sanon rosvota,kun joka kunnassa apteekkarit on tuloillaan terävintä kärkeä.

Kristian Björk

Juuri näin. Nyt sääntely ja byrokratia mahdollistavat kultakaivoksen pienelle eliitille valtion suojeluksessa. Samat liiketalouden lait pätemään kuin muussakin liiketoiminnassa, tai sitten valtio hoitamaan koko homma samoilla perusteluilla kuin alkoakin.

Pertti Vaulasvirta

Vapaa kilpailu on pienituloisen paras ystävä. KIlpailun takia pääsemme jopa parilla kympillä Eurooppaan, tai VR joutuu pudottamaan junalipun hintaa kun on Onnibus jne. Apteekkiala, taxiala, ja muut kaikki alat joissa on vielä suojattu kilpailuton tilanne, olisi jo aika muuttua. Vartiat ja muut kilpailun kannattat yhdistäkää tahtotilanne yli puoluerajojen asian eteen.

Pauli Vuorio

Satun asumaan vapaan kilpailun Ruotsissa. Voin kokemuksesta sanoa ettei mikään ole
onnistunut, mikä on vapaalle kilpailulle päästetty. Mitä hyötyä on halvasta junalipusta,
jos junat kulkevat milloin sattuu tai ei tule ollenkaan. Tavalliset lääkkeet vietiin ruoka-
kauppoihin seurauksena mieletön väärinkäyttö etenkin nuorison keskuudessa. Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää. Pitää tarkoin harkita ettei päästä määrättyjä asioita vapaille markkinoille. Voi myös käyttää toista tietä, kuten Norja. Jossa valtio on omistajana kaikissa tärkeimmissä yhtiöissä puuttumatta niiden toimintaan muuta kuin
nostamalla osinkoja niin kuin kaikki muutkin kapitalliset.

Jukka-Pekka Kukkonen

Onnibus riehuu markkinoilla rikkaan rahoittajan voimalla. Näin voidaan kate pitää minimissä.

Kun noin tiedät niin miten kävi Ruotsissa taksialan vapautuksessa? Hinnat nousi.

Miten kävi Suomessa katsastusalan vapautuksessa? Hinnat kolminkertaistui. Vasta lisämuutokset katsastuslakiin sai hinnan nousun seis ja laskuun. Nyt hinta on sama kuin ennen vapautusta.

Vartia on jo todistanut sen ettei hän tiedä asioita todellisuudessa mitään. Samoin myös Pursiainen on välillä täysin hukassa.

Jyrki Paldán

Riippuu vähän mistä roikkuu. VR:n hintatasoa selittää osaksi sen yhtiöittäminen ja voitontavoittelu ja osaksi tappiolliset reitit. Esimerkiksi mainitsemallasi Onnibussilla ei taida päästä Oulua pidemmälle Pohjoiseen, siinä missä VR puksuttaa Kolariin asti. Jos rautatiet kilpailutettaisiin, tuskin kenenkään kannattaisi ajaa Rovaniemeä pidemmälle, jos sinnekään. Siinä olisi vähävaraisen Kolarilaisperheen Oulussa opiskelevalla lapsella vähän hampaissa kiristelemistä. Viikoittain Helsingin ja Tampereen väliä sahaavalla taas voisi hymyilyttää vähän enemmän kun kuukausittain saisi sen pari kaljaa enemmän. Tai siis jos hinnat ylipäätään laskisivat luvatulla tavalla.

Susanna Kulusjärvi

Kattohinta vaikuttaa hyvältä, mutta kyllä mie silti toivoisin että ihmiset saavat lääkkeensä samaan hintaan oli ne sitten missäpäin Suomea tahansa, oli sitten alueella yksi tahi kymmenen apteekkia.

"Kaikki apteekkarit saavat lääkkeistä saman, korkean katteen", tämä ei ole totta. Apteekin saamaan katteen suuruus määräytyy apteekkimaksun mukaan. Apteekkimaksu on verontapainen, progressiivinen maksu, jonka apteekki maksaa valtiolle. Apteekkimaksun suuruus määräytyy apteekin liikevaihdon mukaan eli liikevaihdoltaan suurempi apteekki maksaa suurempaa apteekkimaksua kuin liikevaihdoltaan pienempi apteekki. Suuremmassa apteekissa siis jää myydystä lääkkestä vähemmän rahaa käteen kuin pienemmässä apteekissa. Kate ei ole sama kaikille apteekeille.

Lääkkeiden hinnat määräytyy lääketaksan mukaan. Tukkuhinta on kaikille apteekeille sama eivätkä lääkkeiden ostoalennukset ole apteekeille sallittuja. Lääketaksa on degressiivinen, eli apteekin myyntikate suhteellisesti pienenee lääkkeen tukkuhinnan noustessa. Tämä mahdollistaa väestön tasa-arvon hinnan ja paikkakunnan suhteen. Utsjoella särkylääkepurkki maksaa yhtä paljon kuin Helsingissä.

Millä apteekit sitten kilpailevat, jos lääkkeiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa samat aina samalla hetkellä?? Noh, apteekeissa myydään muitakin tuotteita kuin lääkkeitä. Terveydenhuollon välineet, apulaitteet, voiteet ym ei-lääkkeelliset voidaan hinnoitella vapaasti apteekin toimesta. Toinen seikka, jolla apteekki voi kilpailla asiakkaista on minusta kaikista tärkein: palvelu. Kun hinta on sama, niin asiakkaista tulee kilpailla hyvällä, asiantuntevalla ja ystävällisellä palvelulla. Totta kai sitten apteekin sijainti ja tilat vaikuttavat siihen kuinka mieluusti ihmiset asioi tietyssä apteekissa.

Oletan että tätä pyhää kilpailutusta luotsataan parempien hintojen toivossa? Ööööm, voitaisko ensin parantaa ruokakauppojen kilpailua, koska ruuan hinta on noussut koko ajan? Lääkkeiden hintakehitys on taas ollut vähäistä, kiitos erilaisten toimien 2000-luvun alussa, joilla hillittiin lääkkeiden hintojen nousua (esim. lääkevaihto ja reseptilääkkeiden hintaputki).

Kyllä, Fimea hallinoi apteekkilupia ja tekee arviointeja uusien apteekkilupien tarpeellisuudesta. Uusia apteekkilupia myönnetään sen mukaan mikä on alueella asuvan tai asioivan väestön lääkehuollon tarpeet. Uutta apteekkilupaa ei esitetä haettavaksi vain sen mukaan että "hei, tänne tarvitaan lisää kilpailua" tai "hei, tää mun kaveriapteekkari vois käärästä täältä hyvät rahat". Väestön tarpeet, lääkitysturvallisuus ja huoltovarmuus menevät rahan edelle. Sitä varten säätelyä on: sillä suojataan pienempää ihmistä.

Onko se huono homma että apteekin omistaa ja lopulta vastuun toiminnasta kantaa yksittäinen henkilö, jolla on asianmukainen koulutus? Verot tulee maksettua Suomeen ja jos väärinkäytöksiä ilmenee niin apteekkari kantaa omilla kasvoilla vastuun. Kasvottoman, monikansallisen yhtiön on helpompi möhliä ja ottaa ikäviä riskiä ihmisten terveyden kustannuksella, koska hei, kyllä sitä massia niiltä löytyy oikeudenkäynteihin.

Osmo Marttila

Libera löi taas kirveensä kiveen. - Mikä sinänsä ei kyllä yllätä yhtään.

Apteekkijärjestelmämme toimii erinomaisesti ja on maailman paras alallaan.
Sen katerakennetta voidaan niin halutessa säännellä mahdollisen kiskonnan estämiseksi. Missään tapauksessa ei tätä elintärkeää toimintaa vapauteta säätelemättömälle riistolle, kuten on niin monille toimialoille jo tehty - murhaavin lopputuloksin.

Tässä Liberallekin ajattelemisen aihetta :
blogs.reuters.com/great-debate/2015/06/15/rand-paul-and-the-sordid-purity-of-libertarianism/
_

Nita Hillner

Samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Käytännössä apteekkilupa menee omalle lapselle eli säilyy suvussa. Joskus myös ulkopuolinen provisori onnistuu ostamaan oikeudet itselleen. Mutta käytännössä miltei aina joku omista kersoista on lukenut farmasiaa. Jokaisella proviisorilla pitäisi olla mahdollisuus apteekin perustamiseen, ja miksei farmaseutilläkin.

Ihmettelen myös miksi ei esimerkiksi hilseshampoota saa myydä kaupoissa. Vaikuttavana lääkeaineena ketokonazol 20mg/g. Shampoota saa vapaasti apteekista ilman reseptiä. Julmetun kallis! Vähittäiskaupassa hinta putoaisi puoleen. Tämä koskee monia muitakin tuotteita...

Pasi Pulkkinen

...eli Suomeen halutaan kansainväliset lääkeyhtiöt jakamaan voittoja apteekkien apajille. Jos Pursiainen haluaisi kansalaisille halpoja lääkkeitä, hän kiinnittäisi huomiota tekijänoikeuksien, patenttien ja markkinoinnin tilaan lääketeollisuudessa. Lääkkeiden "tuotantokustannuksista" 80 % on markkinointia.

Pursiaisen ehdotukset eivät puutu oikeisiin ongelmiin.

Tapio Mäkeläinen

Ikivanha asia. En ota kantaa lääketurvallisuuteen kun en asiaa tunne. Se nyt on selvää ettei asperiinin myymiseen tarvita akateemista koulutusta. Kilpailun vapautus nähtiin tossa katsastuksen yksityistämisessä.. Hinnat sen kun nousee. Kartelli se on nytkin. Liberalta muuten ei ikinä tule kritiikin kestävää ajatusta.

Kristian Björk

Tulehduskipulääkkeistä iso lasku sairaaloille!? siitäkin huolimatta että myynti on valvottua, kontrolloitua, ammattitaitoista ja holhottua. Isoa purkkia suomalaista buranaa kaupataan ensimmäisenä ihan joka kioskissa, tosin mainoksiakin on joka paikassa teeveetä myöden, ihmekös on alansa kallein valmiste. Niin muuten, sitä buranaa saa sieltä ranskasta 100kpl samalla hinnalla kuin suomesta 20-30 kpl. Ja vastaan jo valmiiksi, tämän vuoksi ei todellakaan kannata muuttaa ranskaan.

Jorma Hannukainen

Eikös aikanaan tätä samaa keskustelua käyty silmälasien suhteen. Optiikot laittoivat hanttiin, minkä kerkesivät. Nyt ihan oikeita silmälaseja saa tavallisenkin kansalaisen kukkarolle sopivaan hintaan.
Kilpailu ja kuluttajavirasto on ottanut kantaa lääkealaan ja sen selvityksissä todetaan Suomessa lääkkeiden hintojen olevan eu ssa melkoisen kalliita. Samaisessa selvityksessä ehdotetaan lääkkeiden myynnin vapauttamista. Juttu löytyy hesarista viime vuoden lopulla.
Usein puhutaan lääketurvallisuudesta, se on osin keinotekoista. Buranaa syödään olipa ostettu apteekista tai marketin ruokakaupasta. Iso osa vanhuksista ei käy itse apteekissa, vaan heille joku muu tuo pillerit. Apteekin valistusta ei siis tarvita kansalaisten kohdalla, jotka käyttävät kuitenkin melkoisesti lääkkeitä.
Netin kautta tilaaminen tulee lisääntymään, niin Suomesta kuin ulkomailta. Luulisi sen vaikuttavan myös apteekkilaitokseen.
Veikkaukseni on, että 5-10 vuoden aikajänteellä lääkeala vapautuu historian ikeestä.

Henri Järvi

Eikö lääkeala ole jo nyt lääketehtaiden hallussa kun lääkäreistä on entistä enemmän tullut reseptiautomaatteja, mutta tämäkään tilanne ei riitä lääketehtaille vaan pitää saada vielä enemmän tuottoa. Tässä vielä paremman tuoton ilmiössä on kysymys ihmisen kyltymättömyydestä. Hänelle ei riitä mikään. Edes hän itse ei riitä itselleen. Maailma on sairastunut kyltymättömyyteen jota lääketehtaat yrittävät lääkitä voitonkiilto silmissään.

Lilli Markkanen

Eihän lääkkeitä ole pakko syödä, jos ihmiset ovat yhtä viisaita kuin täällä kirjoittavat. Kaikkihan pitäisi aina saada ilmaiseksi. Onneksi KELA alensi vuodenvaihteessa maksamiaan korvauksia, joten kansa kiittää varmasti näistä Hyssälän aikaansaannoksista. Eihän tuo 50 euron pohja ole mikään mahdottomuus suurimmalle osalle lääkkeiden käyttäjistä, mutta joillekin se on. Tosin köyhät saavat maksusitoumuksen sossusta, joten heidän ei ainakaan tarvitse kärsiä lääkkeiden hintatasosta - on kilpailu sitten vapaata tai ei;=J

Sibil Yanev

No kilpailuvirastohan on se teho joka iroonisesti ylläpitää kartellitoimintaa. Kilapiluviraston nykyinen rooli on savustaa ulkoiset investoinnit pois sen sijaan, että autetaan yksittäisiä pienyrittäjiä toimintaan jättiläiiä kartelleita vastaan. Jos halutaan oikeudenmukaisia päätöksiä niin kilpailuvirastton budjetti pitää olla irtonainen sekä valtiolta että yritysmaailmalta ja sitä pitäisi kustantaa vaikkapa kansainvälinen kilpailusäätiö.

https://sibilpolitical.wordpress.com/

Markku Malja

Suomessa ei kilpailu pelaa, jos lisää apteekkeja, hinnat nousevat. Joakaisen toimijan on nostettava hintoja, saadakseen ylisuuret voitot. Näin se menee suomessa. Autokatsastus toiminta oli hyvä esimerkki suomessa, miten päin täällä kilpilu toimii.