Sunnuntai 25.9.2016

Professori: ”Yliopisto-opiskelijat ovat kaikkein hyväosaisimpia – elinikäisiin tuloihin +500 000 euroa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.3.2016 08:53
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Esitettyä opintotukileikkausta vastustetaan muun muassa siksi, että sen koetaan eriarvoistavan opiskelijoita perhetaustan mukaan. Arkistokuva mielenosoituksesta.
|

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén ottaa kantaa kuumana käyvään opintotukikeskusteluun. Eilen julkistetussa opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) tilaamassa selvityksessä esitetään opintotuen leikkaamista 87 eurolla kuussa, mikä on herättänyt runsaasti kritiikkiä.

Oppositiopuolue vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kritisoi eilen, että leikkauksen myötä opiskelijat halutaan ”ajaa leipäjonoihin”.

Virén on eri mieltä. Hän väittää Puheenvuoro-blogissaan, että opiskelupaikan saanti yliopistosta tuo muhkean lisäyksen ihmisen elinikäisiin tuloihin.

–  Ainakin yliopisto-opiskelijat ovat maan kaikkien hyväosaisin väestöryhmä. Yliopistoon päässeen elinikäiset tulot kasvavat (verojen jälkeen) keskimäärin puolella miljoonalla eurolla sillä siunatulla hetkellä, kun tieto opiskelupaikasta tulee verrattuna niihin huonompiosaisiin tovereihin, joiden osaksi jää siirtyminen työelämään. Parhaiten palkatuilla, kuten juristeilla, opiskelupaikka tietää keskimäärin yli miljoonan euron lisätuloja. Ilmainen opetus kustantaa keskimäärin 40 000 euroa tutkintoa kohden erilaisten tulonsiirtojen (opinto- ja asumistuki, ateriatuki, opintolainojen subventiot ja erilaiset alennukset) tehdessä saman verran. Ne jotka jäävät opiskelupaikkaa paitsi, eivät saa mitään – saavathan he tosin maksaa korkeasti koulutettujen ilmaisen opiskelun ja tuet. Rahaa köyhiltä rikkaille. Siinä on reilu meininki suomalaiseen tyyliin, Virén kirjoittaa.

Opintotukiesitys on saanut osakseen kritiikkiä opposition ohella myös hallituksen piiristä. Keskustalainen eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala sanoi eilen, että opintotuesta ei pidä säästää enempää kuin mitä hallitusohjelmassa on sovittu. Puumalan mukaan selvitysmies, professori Roope Uusitalon raportissa esitetään hallitusohjelmassa sovittua suurempaa leikkausta.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Maximilian Frode

Viren on oikeassa - ja samalla myös väärässä. Hän arvioi tilannetta menneisyyden kautta. Jo nykyisin eikä etenkään tulevaisuudessa tutkinto takaa työllisyyttä ja korkeaa palkkaa. Akateeminen työttömyys ja pätkätyöläisyys ovat arkea. Monilla akateemisesti koulutetuilla myös palkkataso on selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi ammattikoulutuksen vaativilla erikoisaloilla. Yhteiskunnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että akateemiseen koulutukseen hakeutuu ihmisiä eri sosiaalisilla taustoilla ja erilaisille aloille. Siinä. Viren on oikeassa: opintotuki on lahja myös hyvätuloisesta perheestä tulevalle, joka päätyy hyvin palkattuihin töihin. Sama pätee tosin moniin muihinkin yhteiskunnan tarjoamiin asioihin, kuten ilmaiseen päivähoitoon rikkaiden lapsille. Näin meikäläinen yhteiskunta kuutenkin toimii tasa-arvoisesti.

Mikaela Peth

Kirjoitimme näköjään lähes saman asian juuri samanaikaisesti, minä tosin vähemmän sovittelevasti muotoiltuna. Herää kysymys miten on mahdollista, ettei Virén tiedosta tällaisia itsestäänselvyyksiä omalla taustallaan.

Matti Viren

Eniten minua ihmetyttää tässä keskustelussa se, että kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut maksumieheistä, niistä jotaka joutuvat maksamaan hyväosasisten koulutuksen.

Mikaela Peth

Olisi ihmiskunnalle hyväksi, jos tilastotiede kiellettäisiin, tai ainakin sen käyttö julkisuudessa ymmärrystä vailla. Yli puolella korkeakouluopiskelijoista tulonlisäys jää reippaasti tuon luvun alle, juuri koska juristit ja lääkärit sun muut vetävät _keskiarvoa_ omilla huipputuloillaan ylös. Merkittävällä osalla korkeakouluopiskelijoista ei esiinny minkäänlaista tulonlisäystä, vaan jopa heidän vuositulonsa jäävät reippaasti pienemmiksi kuin suurella osalla ammattikoulututkinnon suorittaneista, puhumattakaan pitkästä opiskelusta johtuvan työvuosien pienemmän määrän aiheuttamasta menetyksestä elinikäisissä tuloissa.

Jos tätä kokonaisuutta jotenkin haluttaisiin muuttaa siihen suuntaan, että opiskelijat joutuvat hyvittämään valtiolle saamansa "epäreilun" ansiotason nousun, sen voi hoitaa vaikkapa *yllätys, yllätys* niiden tulevaisuudessa toteutuvien reaalitulojen progressiivisella verotuksella. Silloin rikkaat juristit maksavat takaisin saamansa "epäreilun" hyödyn.

Matti Viren

Jos opiskelijat hakeutuvat aloille, joilla on huono palkka, pitääkö valtion sitten kompensoida se erilaisilla tulonsiirroilla? Koulutukseen hakeutuminen on kai vapaaehtoista - ei valtion tehtävänä ole taata jotain ansiotasoa.

Carolus Linden

Jos "ilmainen opetus" kustantaa keskimäärin 40000€ tutkintoa kohden, voisi olla järkevämpää tehdä tuo kustannus näkyvämmäksi tekemällä se opiskelu maksulliseksi.
Näin voitaisiin tehdä, jos maksullinen opetus tehtäisiin mahdolliseksi juuri siihen kohteutetun tuen kautta ja opiskelijoiden toimeentulo turvattaisiin juuri siihen kohteutetun tuen kautta. Näin toteutettu järjestelmä voisi olla nykyistä selkeämpi, kustannustehokkaampi ja opiskelijoillekin suotuisampi.

Pasi Salmi

Kyseinen proffessori puhu yleensä puuta heinää, kun oma tieteellinen menestys on jäänyt heikoksi. Yliopisto-opintojen merkittävin taloudellinen hyöty ei jakaudu tasaisesti kaikkille ammateille. Lääkärit lienevät niistä parhaiten hyötyviä. Mutta jos vertailee elinikäistä palkkajakaumaa niin 18-19-vuotiaana mm. sähkömieheksi tai putkimieheksi valmistunut ansaitee ansaitsee enemmän kuin keskimääräinen akateeminen työntekijä (palkkahaitari on todella suuri), Vasta noin 55-vuotiaana keskimäärin akateeminen koulutus saavuttaa ns. keskimääräisen duunarin palkan, jonka jälkeen koulutuksesta on ollut hyötyä. Ja erityisesti niillä yliopistotutkinnoilla, joilla palkat ovat alhaisia, ei tuota 40 000 € koulutuspanosta tule koskaan veroilla suoritetuksi. Ruotsissa näin kuitenkin käy, koska maksat korkeampaa veroa, jos olet koulutettu.

Tomi Rimpinen

Kyllä sinne korkeakouluihin on hakijoita vaikka opintotukea lasketaankin. Ja jos ne tulot vahingossa kohoavatkin niin kyllä se valtio niistä muistaa osansa kupata.

Olli-Pekka Lindgren

Jos tietää valmistuvansa lääkäriksi tai juristiksi, niin ei varmasti ole kovin vaikeaa ottaa opintolainaa. Suomessa pidetään tarkoituksella tiettyjen alojen koulutusmäärät niin pieninä, että työmarkkinoilla on kova pula ammattilaisista ja näin he voivat melkeimpä sanella, millä hinnalla suostuvat tekemään töitä.

Itse jouduin ottamaan aikanaan lähes 100 000 markkaa lainaa valmistuakseni ranskan kielen opettajaksi, mikä ei tosiaankaan ole osoittatunut hyväksi valinnaksi, koska sille alalle on valtava määrällinen ylikoulutus. Opintoja on pitänyt siis tehdä koko ajan työnteon yhteydessä, koska on täytynyt kouluttautua toisiin tehtäviin.

Minua hieman haittaa, että näitä keskusteluja hallitsee ns. eliitti, joka on jo pienestä pitäen syntynyt kultalusikka suussa. Täytyisi ymmärtää, että monet nuoret tulevat köyhistä oloista - toiset taas varakkaasta taustasta. Jollekin on voitu elinikäiset lapsilisät säästää ja näillä sitten ostetaan vaikka opiskelevalle nuorelle oma asunto.
Tai sitten vanhemmilla on ylimääräinen asunto, jota he vuokraavat omalle lapselleen, joka vuorostaan voi hakea tähän vuokraan yhteiskunnan tukea (ja todennäköisesti saa maksamansa vuokrarahat vanhemmiltaan lahjana takaisin).

On siis ihan varmaa, että opintotuen heikennykset aiheuttavat lisää eriarvoisuutta.
Entäpä jos kaikki nuoret saisivat kunnollisen opintotuen, jolla voi opiskella ilman
että on pakko samalla tehdä töitä. Rahat saataisiin siitä, että lapsilisät tulisivat verollisiksi niiden vanhempien kohdalla, jotka ansaitsevat yhteensä 80 000 vuodessa (tai yksinään yli 40 000). Nuorilla pitäisi olla hieman väljyyttä opinnoissaan, koska
nuorena olisi myös hyvä matkustaa ja päästä esim. harjoittelemaan kieliä. En ymmärrä, miksi 20-vuotiaalla nuorella ei ole varaa lähteä vaikkapa Saksaan treenaamaan kielitaitoa, kun taas jollain perheellä on varaa viedä esim. 2, 4 ja 7-vuotiaat lapsensa Kanarialle pariksi viikoksi.

Mutta kuten sanoin, osa suomalaisista on ns. hyväosaisia ja silloin ei välttämättä
pysty asettumaan sellaisen ihmisen asemaan, jolle kaikki ei aina ole kotoa sormia napsauttamalla eteen.

Erkki Häkkinen

Myös sillä on merkitystä miten omat rahat käytetään? Valintamahdollisuuksia ja houkutuksia on paljon. Vastakkain voidaan laittaa mm. lapset, lastenlapset ja heidän koulutuksensa vs. etelän matkat, uudet autot, Alkon tuotteet, tupakointi jne. Näitä valintoja voi tehdä paljon.
Ensiarvoisena täytyy pitää lasten ja lastemme lasten koulutus ja sitten vasta muut tekijät.

Aimo Wiren

Kannatan lämpimästi M Virenin linjaa. Vastuu opintoalueesta täytyy olla opiskelijalla koska kenellekään muullekaan sitä ei voi kohdistaa. Raha se luo ryhtiä tässäkin eli on paras konsultti. Edunsaajien mekastus tietysti on maksajien luontaisetua ei siitä sen enempää huolta ole.