Lauantai 1.10.2016

Tuloromahdus: 1980–1995 syntyneiden ”petos” totta Suomessakin – ”Suuret ikäluokat pelastivat nahkansa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.3.2016 16:10
Päivitetty: 
11.3.2016 16:39
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Tämän hetken politiikassa toistetaan osittain 1990-luvun laman virheitä leikkaamalla nuorilta ja lapsiperheiltä, arvioi sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Muun muassa päiväkoteihin ja opintotukeen kohdistuvat leikkaukset ovat kuumentaneet tunteita. Kuva tällä viikolla järjestetystä opintotukimielenosoituksesta. Siirry kuvasta toiseen kuvan sivuilla olevista nuolista.
  • Kuva: Suomen Pankki
    Kuva
    Suomen Pankin analyysin mukaan alle 35-vuotiaiden kotitalouksien elintaso ei juurikaan ole noussut vuosien 1990 ja 2013 välillä. Sen sijaan ”sitä vanhempien mutta alle 55-vuotiaiden kotitalouksien tulotaso on kuitenkin noussut noin 10 prosenttia korkeammaksi kuin edeltävällä sukupolvella”.
|

– Onhan tämä historiallisesti poikkeuksellista, että seuraava ikäluokka ei olekaan edellistä vauraampi. Mutta toisaalta on aika väistämätöntä, että se jossain vaiheessa tapahtuu, sanoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta Uudelle Suomelle.

Wilska puhuu sukupolvien välisestä tulonjaosta ja taloudellisesta tasa-arvosta. Aihetta käsitteli tällä viikolla brittilehti The Guardian, jonka selvityksen mukaan Y-sukupolvi eli vuosina 1980–1995 syntynyt sukupolvi on ”petetty” taloudellisesti useimmissa suurissa länsimaissa. Nuorten aikuisten tulotaso on romahtanut suhteessa muuhun yhteiskuntaan samalla, kun erityisesti eläkeläisten tulot ovat nousseet. LUE LISÄÄ: Guardian: 1980–1995 syntyneet ”petetty” ennennäkemättömällä tavalla – tuloromahdus 7 länsimaassa

Sama ilmiö pätee Suomessakin. Tosin Suomessa nuorten aikuisten tuloromahdus tapahtui jo aiemmin, niin sanotun X-sukupolven eli 1990-luvun alussa ja puolivälissä aikuistuneiden suomalaisten kohdalla, Wilska huomauttaa. Tilastokeskuksen selvityksessä vuodelta 2009 todetaan alle 30-vuotiaiden kotitalouksien kulutusmenojen alkaneen vuoden 1995 paikkeilla laskea suhteessa muuhun yhteiskuntaan.

– Suomessa oli raju lama silloin, kun muualla ei vielä ollut. Eli Suomessa se oli jo edellinen sukupolvi, jonka tulot romahtivat, Wilska kertoo.

– Sen sukupolven tulot eivät ikinä kunnolla päässeet edeltävien sukupolvien tasolle, ja jo se sukupolvi tunsi itsensä petetyksi.

Lama viivästytti työuran alkua tai esti sen kokonaan. Osa edellisiä sukupolvia työllistäneistä työpaikoista katosi.

Sama tulokehitys on kuitenkin jatkunut Suomessa myös Y-sukupolven kohdalla. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan alle 30-vuotiaiden kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuosina 2001–2006 vain noin 12 prosenttia, kun kaikkien kotitalouksien menojen kasvu oli 18 prosenttia. Ja vasta tämän jälkeen alkoi nykyinen taantuma.

Tänään tuoreen näkemyksen ja tuoreita lukuja kertoi analyysissään Suomen Pankki. Viesti on Suomen nuorten sukupolvien osalta täsmälleen sama kuin Guardianin selvityksessä ja sävy varoittava:

– Pitkään jatkunut taantuma uhkaa katkaista sukupolvesta toiseen jatkuneen elintason kasvun Suomessa. Nuorten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on heikentynyt tuntuvasti, kun samalla vanhempien ikäluokkien tulokehitys on ollut keskimäärin vahvaa, Suomen Pankin analyysissä todetaan.

Pankin analyysin mukaan alle 35-vuotiaiden kotitalouksien elintaso ei juurikaan ole noussut vuosien 1990 ja 2013 välillä. Sen sijaan ”sitä vanhempien mutta alle 55-vuotiaiden kotitalouksien tulotaso on kuitenkin noussut noin 10 prosenttia korkeammaksi kuin edeltävällä sukupolvella”.

– Kaikkein merkittävin nousu on ollut vanhimmilla ikäluokilla. Esimerkiksi 65–74-vuotiaiden tulo on 75 %:a edeltävää sukupolvea korkeampi ja ylittää jo selvästi alle 24-vuotiaiden kotitalouksien mediaanitulon, pankki jatkaa.

Suomen Pankki toteaa Wilskan tavoin, että ongelma koskee sekä X- että Y-sukupolvia.

– Syntymävuosittaisissa tuloprofiileissa näkyvät sekä 1990-luvun lama että menossa oleva taantuma. Ns. X-sukupolveen kuuluvien, eli vuosina 1973–75 syntyneiden tulot jäivät lamavuosina poikkeuksellisen paljon yleisestä kehityksestä. Erityisen selvä notkahdus oli 1973 syntyneillä. 1990-luvun lopulla tilanne koheni jo tuntuvasti. Nykyiset taantumavuodet näkyvät kotitalouksissa, joissa pääasiallinen tulonhankkija on syntynyt 1985–87, eli edustaa ns. Y-sukupolvea, Suomen Pankki kertoo.

”Suuret ikäluokathan ovat pelastaneet nahkansa tämänkin [nykyisen] laman jäljiltä. Heillehän eivät mitkään leikkaukset ehtineet puremaan.”

Suomen Pankki viittaa muun muassa aiemmin mainittuun Guardianin selvitykseen ja arvioi, että tilanne jättää ”pysyviä jälkiä kotitalouksien elintasoon monen kanavan kautta”. Tämä johtuu muun muassa siitä, että työuran pätkiminen vaikuttaa myös eläkekertymiin ja siten eläkeiän tuloihin.

Professori Wilska puhuu toistaiseksi mieluummin siitä, että nuorten sukupolvien pääsy isoihin tai riittäviin tuloihin – tulohuipulleen – on vähintään viivästynyt.

– Voidaan sanoa, että nuorten asema on ehdottomasti heikentynyt. Mutta sitä on mahdoton ennustaa, kuinka pysyvää tämä on – jääkö Y-sukupolvi pysyvästi köyhemmäksi [kuin edelliset sukupolvet] vai ei, Wilska kommentoi.

Hänen mukaansa vaihtoehtoinen arvio on se, että yhteiskunnan kehityksen myötä ihmiset saavuttavat tulojensa huipputason myöhemmässä iässä kuin aiemmin.

– Ennen ihmiset saavuttivat huipputulonsa noin 40–45-vuotiaana. Nykyisin ne huipputulot saavutetaan Eläketurvakeskuksen raporttien mukaan vasta hiukan ennen eläkeikää, jopa 55–59-vuotiaana. Suuret ikäluokat saavuttivat huippunsa paljon aikaisemmin, Wilska sanoo.

– Sitä ei tiedetä, miten tilanne kehittyy siihen mennessä, kun nämä nuoremmat ikäpolvet ovat vanhempia. Ja miten sitten, kun rikas vanhempi sukupolvi siirtää aikanaan tulonsa ja omaisuutensa niille nuoremmille? Koskaan aiemmin ei nuorille ole ollut tiedossa niin hyviä perintöjä kuin nykyään, Wilska huomauttaa.

Mainittu ”rikas vanhempi sukupolvi” viittaa varsinkin 1940-luvun lopun suuriin ikäluokkiin. Kiistatonta on, että sukupolvien tulonjaon muutos johtuu taantuman ja työttömyyden ohella suuresti eläkkeiden noususta. Eläkeikäisten mediaanitulo on nykyisin suunnilleen yhtä suuri kuin alle 35-vuotiailla, kun vielä vuonna 1966 nuorten mediaanitulo oli noin kaksi kertaa eläkeläisten tuloja suurempi.

– Eläkeläisten tulojen suhteellinen nousu johtuu myös siitä, että meillä on yhä vähemmän ihmisiä, jotka ovat pelkästään kansaneläkkeen varassa. Nykyisin lähes kaikki alkavat jo saada työeläkettä, mikä ihan rakenteellisena syynä nostaa kokonaisuudessaan eläkeläisten tuloja. Ja luonnollisesti Suomen tähän asti vauraimman sukupolven eli suurten ikäluokkien eläköityminen vaikuttaa myös nostavasti, Wilska kertoo.

Onko eläkeratkaisuissa sitten tehty jonkinlaisia ylilyöntejä? Ovatko suuret ikäluokat olleet päätöksenteossa turhankin suopeita itselleen?

Ehdottomasti, sanoo Wilska. Hänen mukaansa suuret ikäluokat ovat ”turvanneet hyvin omat etunsa” ja kärsivät 90-luvun lamassakin kaikkein vähiten.

– Silloin leikattiin erityisesti nuorilta ja lapsiperheiltä, ja nythän leikataan taas nuorilta. Totta kai se johtuu siitä, että suuret ikäluokat ovat olleet päättämässä tästä, Wilska sanoo.

Suomen Pankki sanoo asian hillitymmin analyysissään: ”Nopean talouskasvun aikana tyypillisesti luodaan hyvinvointirakenteita, jotka voivat lisätä erityisesti silloin vallassa olevien ikäluokkien taloudellista hyvinvointia”.

Esimerkiksi eläkkeen tasoa yltyvällä tahdilla leikkaava elinaikakerroin iskee todella vasta X-sukupolveen ja Y-sukupolveen vielä enemmän, Wilska toteaa.

– Suuret ikäluokathan ovat pelastaneet nahkansa tämänkin [nykyisen] laman jäljiltä. Heillehän eivät mitkään leikkaukset ehtineet puremaan, Wilska sanoo.

Asia ei ole yksioikoinen, sillä tuloerot ovat esimerkiksi kärjistyneet myös vanhempien sukupolvien sisällä. Ja aiemmin mainittu vauraiden sukupolvien omaisuuden siirtyminen perintöinä seuraaville sukupolville – joskus suoraan lapsenlapsille – on osin jo käynnissä: rahaa liikkuu sukupolvien välissä runsaasti jo nyt.

– Kyllähän vanhemmat nykyisin tukevat lapsiaan aivan eri tavalla ja paljon vanhemmiksi kuin aiemmin, Wilska sanoo.

Tästä huolimatta hän yhtyy arvioihin siitä, että sukupolvien välinen taloudellinen eriarvoisuus on yhteiskunnallinen ongelma, jolle tulisi tehdä jotain. Vaikeampaa on neuvoa, mitä. Muutama ohje tulee Wilskan mieleen.

– Nuorten työllistymisen edistäminen kaikilla mahdollisilla keinoilla. Meillä on työmarkkinapolitiikka liian jäykkää, että pystyttäisiin nuoria työllistämään esimerkiksi riittävän joustavilla palkkaratkaisuilla, hän sanoo.

Lisäksi Wilska sanoo, että koulutukseen pitäisi panostaa ja lapsiperheitä tukea siten, että molemmilla vanhemmilla olisi mahdollisuus käydä töissä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Osmo Marttila

Ei ole totta. Ei koske Suomea. Suomessa ei ole korruptiota.
Ja muuta aivan täyttä puutaheinää.

Suomessakin toteutetaan samaa sotaa kansalisten hyvinvointia vastaan harjoitettavaa taloutta. Siis ideologiaa jonka tavoite on palauttaa keskiaikainen feodaaliyhteiskunta.

Taas kerran on totta ettei historiasta haluta oppia mitään.
Olettaen tietenkin että siihe ylipäätään on kykyä.

Tapio Suomela

En tiedä, minkä ikäinen tämä Vilska on, epäilen nuoreksi? Koskaan, ei mikään sukupolvi ole saanut näin helpolla, näin paljoa, silti, mikään ei riitä. Olen 70v ja kovalla työllä kaikki saanut, mitä on. Vanhempi sukupolvi oli todella kovilla meihinkin nähden hommatessaan meille nämä olsuhteet. Ahneus on ainoa oikeus, joka vie meiltä palkoistamme säästämistämme eläkkeitäskin ison osan vääryydellä.

Juhani Kleemola

Edustat sukupolvea joka rakensi asunnot valtion takaamalla halpakorkoisella lainalla. Lainalla jonka pääoma syötiin 1970-luvun 15-20% palkankorotuksilla ja yli 10% inflaatiolla.

Edustat sukupolvea joka pääsi hyviin virkoihin hyvin vähäisillä koulutuksilla. Nykyiset sukupolvet joutuvat pitkälle koulutettuinakin tyytymään koulutustaan alempiin työyehtäviin, määräaikaisilla sopimuksilla.

Edustat sukupolvea joka on maksanut vain murto-osan eläkkeistä joita nytkin nostatte. Nostatte nyt siis työelämässä olevien lastenne eläkekertymiä.

Edustat sukupolvea joka eläköityi keskimäärin alle 60-vuotiaana. Lastenne ja lastenlastenne eläkeikää ollaan hivaamassa koti 70:ttä vuotta. Sitä hivataan koska muuten teidän kuukausittaisille eläkkeille tarvitaan maksaja.

Edustat sukupolvea joka on suuri. Juuri sen vuoksi poliitikot ovat antaneet etuja juuri teille koko aikuisikänne ajan.

Edustat maamme historian ahneinta sukupolvea joka otti jopa lastenne töiden tulokset itselleen. Ahneus on pahasta.

Raimo Ilaskivi

Ja edustamme - vanhimmat meistä - sukupolvea, johon kuuluvat sotaveteraanit, sotakorvausten maksajat, siirtoväen asuttajat ja maan jälleenrakentajat sodan tuhoista.

Edustamme sukupolvea, joka eli ostokorttitaloutta, sai jauhoja, leipää, joskus voita ja lihaakin mutta ei niitä nykyajan herkkuja joista nykypolvet nyt nauttivat.

Edustamme niitä opiskelijapolvia, jotka maksoivat yliopistomaksut, saimme asua alivuokralaisina, opintotuista ja lainoista ei ollut puhettakaan. Ne tulivat vasta teidän aikananne.

Kasvatimme lapsemme omalla työllä, missäköhän oli nykyinen sosiaaliturva?

Nytkin haluamme pois taitetusta indeksistä, josta olemme jo vuosien mittaan enenevässä määrässä kärsineet ja toivomme siirtymistä palkkaindeksiin, jotta te nuoremmat eläkkeelle siirtyessänne ette kokisi samaa kuin me vaan saisitte pitää sen 60 prosentin eläketason, jota tavoitteena on pidetty. Ja tämän turvaamiseksihan eläkelaitosten rahastot paisuvat kuin pullataikina.

Vieläkö muuta? Mutta voikaa hyvin; me olemme aina tukeneet lapsiamme ja lastenlapsiamme, teitäkin!

Matti Virtanen
Vastaus kommenttiin #15

Hyvä Raimo.
Se on juurikin näin.
Meidän ikäpolvi (ja vähän nuorempikin) ei ole muuta saanut kun kaiken valmiina eteen.
Mutta pitää mennä pohjalle ennen kuin voi ponnistaa ja näinhän Suomessa kyllä hyvää vauhtia mennäänkin.

Juhani Kleemola
Vastaus kommenttiin #15

Sotaveteraanit eivät kuulu suuriin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat syntyivät sodan välkeen.

Sodan eläneet elivät ostokorttitaloutta, suuret ikäluokat syntyivät sodan jälkeen.

Suurten ikäluokkien vanhemmat ovat maksaneet lastensa koulutuksen (niillä joilla oli varaa. Sen sijaan suuret ikäluokat ovat omille lapsilleen saaneet ilmaisen koulutuksen.

Sodan käyneillä veteraaneilla ei ollut sosiaaliturvaa nimeksikään. Sen sijaan suuret ikäluokat katsoivat oikeudekseen pilkata nuoruudessaan sodassa traumatisoituneita veteraaneja, tyyliin "mitäs menitte sinne".

Taitetut indeksit ovat anheuden liturgiaa, kas kun omat ansaitsemanne eläkerahat on kulutettu jo aikoja sitten loppuun, ja nyt koluatte lastenne maksamia eläkerahoja taskuihinne.

Tämä liturgiahan kuului aikanaan: "jokainen saa OMIA maksamiaan eläkkeitä" ja oudosti kun ne rahat loppuivat muuttui muotoon "seuraavien sokupolvien velvollisuus on MAKSAA aiempien sukupolvien eläkkeet".

Tiedät hyvin että viimeisen 8 vuoden aikana maassamme on otettu 10 000 € lisävelkaa jokaista vauvaa ja vaaria kohtaan. Se on ollut syömävelkaa mistä sinäkin olet saanut nauttia. Koska käärinliinoissasi ei ole taskuja, sinunkin osuutesi maksaa joku muu. Tiedät kyllä kuka.

Vieläkö muuta. (Mutta pyydän: Älä nyt sinäkin ota sodan käyneen sukupolven työpanoksia oman sukupolvesi ansioksi. Se jos mikä on ahneutta).

Jarmo Lius
Vastaus kommenttiin #15

Vuonna 2014 eläkkeelle jääneet saavat lähes 1900 euroa kuussa, kun keskieläke on 1500 eurossa. Näin ollen nykyiset suuret pullamössöikäluokat jäädessään eläkkeelle saavat jo melkoisen "indeksikorotuksen" verrattuna omille vanhemmilleen maksamiinsa eläkkeisiin.

Entä millaisen perinnön tämä pullamössöeläkeläisryhmä meille nuoremmille jättää? Tällaisen: Homehtuvia rakennuksia, joden laatuvirheet tekevät niistä suorastaan myrkyllisiä kuten päivän lehdestä vuonna 1970 rakennetun Hämeenkylän koulu. Eläkeläisten perintö myrkyttää nykylapset.

Onko purkukelpoisen infran ja saastuneen luonnon ja kasvihuoneeksi savutetun maapallon saaaminen jotenkin kiva juttu? Ei ole. Uusi sukupolvi joutuu käytännössä rakentamaan energiantuotannon ja -siirron uudelleen, joutuu purkamaan kertakäyttökulttuurin jäterakennukst ja miettimään miten tulevaisuudessa selviää hengissä.

Ilaskivi, tiedän, että kokomuslaisena edustat samaan aikaan sekä ahneutta, että järkeä. Toivottavasti se parempi osa sinussa saa vallan siitä toisesta.

Tarja Laakso
Vastaus kommenttiin #20

Kukahan / kenen rahoilla ne hometalot on rakennettu? Käsittääkseni lähinnä se sukupolvi, johon Jarmo itsekin taidat kuulua eli meidän rahoilla ne hometalot on rakennettu ja silloin ihan varmasti ajatuksena että ne ovat tulevien sukupolvienkin eduksi, esimerkiksi siis kouluja jne. no toki myös asuntoja. Ei kai kukaan ole tarkoituksellisesti rakentanut hometaloja, mutta rahoittajat eli me veronmaksajat olemme tietenkin odottaneet niistä olevan hyötyä juuri näille meitä nuoremmille. Nyt kun rakentajat ovat mokanneet, olet Jarmo sitä mieltä, että meidän rahoittajien pitäisi kärsiä vielä enemmän - ensin rahoittamalla tuota toimintaa, nyt sitten vielä niiden vaurioiden korjaamisen kautta, että niille, jotka ovat saaneet kaiken valmiina, ei tarvitsisi osallistua lainkaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen?

Sen sijaan silloin kun nämä nykyiset eläkeläiset ovat olleet rakentamassa tätä maata omalta osaltaan nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan pohjaksi eli jälleenrakentaneet tämän maan sodan jälkeen, ovat rakentaneet hyviä taloja, joissa ei taida olla ollenkaan niin paljon homeongelmia jne. kuin nykyrakennuksissa, siis jopa ihan uusissa. Joita me kohta eläkkeelle jäävät olemme siis rahoittaneet - tavoitteena parantaa seuraavien sukupolvien elämää.

Mutta heille ja meille ei siis haluta turvata kohtuullista elintasoa vanhuutemme ajaksi, jotta meidän rahoillamme luodut eläkerahastot tulevatkin vasta meidän jälkeen nykynuorten eläkkeiden maksamista varten - koska nythän eläkemaksuja kerätään suurin piirtein saman verran kuin eläkkeitä maksetaan. Eli edes meidän keräämämme rahaston tuottoja ei haluta käyttää eläkkeiden maksamiseen silloin kun eläkeläisiä on eniten - eläkekustannuksethan alkavat vähenemään jossain vaiheessa, siis silloin ovat palanneet nykytasolle, kuin eläkevakuutusyhtiöiden johtajat väittävät että jouduttaisiin koskemaan ehkä pääomaan. Ne tuotot siis ovat olleet viimeiset useamman vuoden 10 miljardin tasolla, ja vasta viime vuonna ensimmäisen kerran tultiin siihen tilanteeseen, että noista tuotoista jouduttiin muutama miljoona ottamaan eläkkeiden maksuun, vielä vuonna 2013 olemme me siis maksaneet enemmän eläkemaksuja kuin mitä eläkkeisiin on kulunut (ja rahastot ovat tämän lisäksi kasvaneet tuottojen verran). Siis ei lähellekään pääomiin koskemista vielä, ja vaikka eläkkeet nousisivat palkkatasoindeksin mukaan, ei siltikään oltaisi vielä lähelläkään sitä tilannetta, että tuotot eivät riittaisi eläkkeiden maksamiseen.

Kyse ei siis ole siitä, etteikö eläkejärjestelmä kestäisi korotuksia, kyse on siitä, että eläkevakuutusyhtiöt eivät halua maksaa vaan haluavat vain korottaa omaa valtaansa ja toisten rahoilla kerättyjä varoja ei haluta antaa niille jotka ovat ne rahat sinne tuottaneet. Eivät he varmasti halua niitä maksaa myöskään meidän jälkeisille sukupolville - vaan rahastoja vain halutaan kasvattaa ja kasvattaa oman vallan kohottamiseksi.

Jarmo Lius
Vastaus kommenttiin #22

Sinusta en tiedä, mutta vuonna 1970 kun esimerkkini homekoulu rakennettiin, minä olin kymmenen vuotias, joten aika härskiä syyttää homeisesta rakentamisesta kymmenvuotiasta. Syytöksesi on tyypillinen ylisuurten eläkkeiden puolustajan puheenvuoro.

1970-1980 luvuilla rakennetut talot ovat nimenomaan suurten ikäluokkien rakentamia olettaen että he ylipäätään kaikelta melskaamiselta ja narinalta rakennustyömaille jaksoivat raahautua. Suurten ikäluokkien suurimpia saavutuksia oli kieltäytyä nostamasta eläkemaksuja yleislakolla uhkaamalla. Koska eläkemaksuja ei nostettu, tuolloiset eläkeläiset joutuivat ihan oikeasti paikoin elää makaroonivellillä ja kuivalla ruisleivällä, eikä heillä ollut köyhyyydestä johtuen pienintäkään mahdollisuutta lentää keihäsmatkoille Kanarialle.

Näin siiis suuret marisevat pullamössöikäluokat kohtelivat omia vanhempiaan, silloin suuren ikäluokan olisi ollut helppo maksaa vanhemmilleen enemmän sillä maksajia oli suhteessa eläkeläisiin massiivisesti nykyistä enemmän. Ja nyt nämä kehtaavat marista itselleen kaksinkertaisia eläkkeitä itse maksamiinsa verrattuna.

Petri Muinonen
Vastaus kommenttiin #15

"Edustamme niitä opiskelijapolvia, jotka maksoivat yliopistomaksut, saimme asua alivuokralaisina, opintotuista ja lainoista ei ollut puhettakaan. Ne tulivat vasta teidän aikananne."

Lasketaanko päittäin mitä kukin on menettänyt?

Sinä menetit opintorahan ja (ehkä) asumistuen ja yliopistomaksut oletettavasti n. viiden vuoden ajalta, ne nuoremmat polvet taas n. kolmea vuotta liian aikaisesta eläköitymisestä (sinun ja suurten ikäluokkien) johtuen 3 vuoden ajalta suoritattamatta jääneet työeläkemaksut + 3 vuoden eläkemaksatuksen kulut 1800€ keskieläkkein...

Ei paljoa matematiikkapäätä tarvita huomatakseen, että olet saanut sen paremman leiviskän.

+ nuoret joutuvat tekemään pitemmän työuran ja pääsevät eläkkeelle vasta n. 5 vuotta iäkkäämpinä.
+ nuorten eläkkeitä ei suhteuteta uran korkeimpiin palkkoihin työuran lopulla, vaan koko työuran keskiansioihin, jotka nyt ovat laskemassa "paskaduunien" yms. tekijöiden johdosta

En itse kuulu eläkesorsimisen puolesta vielä tuohon kaikista lyödyimpään luokkaan, mutta vihaksi pistää nyt työelämään menevien nuorten puolesta, joiden puolesta peli on jo pelattu.

Petri Muinonen

Numerot puhuvat toista. Ja se, että suuret ikäluokat kaikkosivat eläkkeille keskimäärin 60,5-vuotiaina, vaikka jo 10 vuotta ennemmin tiedettiin, että heidän olisi pitänyt eläköityä vasta kolmea vuotta iäkkäämpinä. Mutta koska he saivat poliittisessa vallassa ollessaan päättää itselleen edullisen eläköitymisen, niin sehän tehtiin!

Puhalluksen koko?

Eläkkeelle menty 3 vuotta liian aikaisin ainakin 5 ikäluokan osalta. Kun noiden ikäluokkien koko on n. 60000 hlöä kunkin, eli puhutaan 3*5*60000 = 900000 eläkemaksatusvuodesta. Tämä on 10 800 000 eläkemaksatuskuukautta, eli n. 14 miljardia, jos oletetaan keskieläkkeeksi vaatimattomasti 1400€ . Sen lisäksi samalta porukalta 50% työllisyysolettamallakin ja 2010 vallinneilla keskipalkoilla (jotka ovat eläköitymistä lähestyville laskettuina alakanttiin molemmat luvut) suorittamatta jääneitä työeläkemaksujakin kertyy jopa 5 miljardin verran, ja niiden vaikutus näkyy korkoineen nuorempien eläkkeitä alentavina. Tämä näiden pienempien ikäluokkien ja heidän työnantajiensa pitää kompensoida leveämmällä työeläkemaksukiilalla palkkojen päälle.

Kimmo Kiljunen sumuttaa natinallaan ja kansalaisaloitteella suurta joukkoa eläkeläisiä; tarkoitus on vieläkin tehdä jälkirahastus suurille ikäluokille sen sijaan että kohdennettaisiin tuki heitä iäkkäämmille eläkkeensaajille, joilla vasta noita todellisia ongelmia on eläkkeiden tason kanssa. Törkeää touhua.

Muita yksityiskohtia on paljon, mm. suurten ikäluokkien eläkkeiden perustuminen viimeisten (ja korkeampipalkkaisten) työvuosien tuloon ja nuoremmilla taas koko työuran matalampaan vertailulukemaan jne. jne.

Tarja Laakso

Eikös tuo sukupolvi ole juuri se sukupolvi, joka parjaa kaikkialla esimerkiksi ay-liikettä?
Eikös tuo sukupolvi ole juuri se sukupolvi, jonka mielestä on ihan oikein, että kaikkien palkansaajien pidä joustaa ja luopua "saavutetuista eduista" jotta yrityksillä on varaa maksaa omistajilleen mammuttiosinkoja?
Eikös tuo ole se sukupolvi, jonka mielestä oikeistopolitiikka edistää kaikkien suomalaisten etuja parhaalla mahdollisella tavalla ja soliaalidemokraattinen ajattelutapa on aikansa elänyttä?

Olisikohan vika heissä itsessään, jos eivät saavuta samoja palkkoja ja elintasoa? Jos eivät halua tehdä itse mitään oman elintasonsa eteen vaan luulevat että työnantajat maksavat heille mammuttipalkkoja ihan "hyvää hyvyyttään" ja kaikki heidän hyvinvointinsa tulee taivaasta / itsestäänselvyytenä heille hopealautasella tarjottuna. Tämä sukupolvi taitaa olla juuri niitä joiden mielestä heitä vanhemmat eivät ole tehneet mitään tämän hyvinvointiyhteiskunnan eteen.

Keijo Lindgren

AY-liike on muuttunut ärhäkämmäksi aikaisemmista ajoista kun ei markka-aikaan vaatinut devalvation peruuttamista jolla palkansaajan ostovoima laskettiin hetkessä todella paljon.
Tosin ostovoiman pudotus korjattiin hitaasti ajan kanssa lakoilla ja ansion menetyksillä.

Kalle Savolainen

Maailmalla, erityisesti yhdysvalloissa ilmiö on ollut tiedossa jo pitkään. Osakepalkkioilla voidellut sontiaiset ovat tehneet siellä kohta keskiluokasta selvää.

Nyt on meidän vuoromme. Sen jälkeen seurannee 1918 toisinto.

Toivottavasti sitä ennen järki voittaa ja kokoomus rekisteröidään rikollisjärjestöksi.

Rauno Rämö

Koskas saadaan raporttia todellisista väliinputoajista eli 60-luvun puolivälissä syntyneistä?
Esim. maailmanjärjestys ehti muuttua siinä n. kolmikymppisinä ollessa (kaksinapaisesta moninapaiseen ja bonuksena kaupan päälle vielä kun itäeuroopan kansandemokratiat sitten lopulta romahtivat, Suomi se vaan säilytti hallintohimmelinsä -> tuolloin nimittäin olisi ollut se oikea aika tehdä perusteellinen yhteiskunta-hallintoremontti mitä nyt sitten pakon edessä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn eikä hyvältä näytä...) + teininä kesätöistä ei kertynyt eläkettä (esim. ikävuodet 15-23 kesätöissä menivät ihan täysin taksvärkkinä valtiolle) + työpaikat ja varsinkin tuolloin annetut oletukset työpaikoista muuttuivatkin pitkäaikaisista duuneista tai jopa kokonaisen työuran mittaisista duuneista pätkätöihin sekä pitkiin työttömyyskausiin (niin muuten se henkilön työttömyyshän oli vähän niinkuin häpeä asia ennen vanhaan ja työllisyyttä pidettiin Suomessa valtiovallan erityisessä suojeluksessa...nyt se on höpö höpö -juttu).

Ulla-Kristiina Salmi

Vilska ei ota huomioon sitä, että tuo sukupolvi downsihtaa, ja pitää elämänarvon korkealla, ja ei anna työlle arvoa. Tunnen paljon ton ikäisiä, ja niillä on monella luontaistalous, lampaita ja kanoja. Luonnosta haetaan ruoka ja nuo eläimet auttaa siinä. He ei edes ota työttömyyskorvausta, koska katsovat tekevänsä töitä. Siitä ei vaan kukaan maksa.

Jarmo Kanerva

Ollaan syklissä siinä vaiheessa kun populistiset äärihumanistit ovat ottaneet vallan insinööreiltä ja muilta, elämää fiilistellään ja haistellaan ja tehdään laajoja ihmiskokeita hyvää tarkoittaen huutoäänestykseen perustuvassa demokratiassa. Syklissä seuraavaksi homma kaatuu kofliktiin, kansa ja traktorit valtaavat kadut ja väkivaltaakin alkaa esiintymään kun kaikkien mielestä homma ei toimi.

Kaaoksen jälkeen insinöörit alkavat taas suunnitelemaan sivilisaatiota ja rakentamaan maata, kauppamiehet myymään, sitten ekonomit alkavat viilaamaan promillen osia, mainosihmiset taiteilemaan. Sitten äärihumanistit taas ottavat vallan ja homma toistuu...

Jarmo Lius

En olisi kovin innoissani suurten pullamössöikäluokkien jättämästä perinnöstä ellei pidä 1970-1980 luvuilla rakennetuista ja nyt purettavaksi määrätyistä taloista.

Ari-Vesa Parviainen

Nuoret nykyaikuiset alkavat olla sitä sukupolvea, joka on lapsesta asti nähnyt kuinka rahaa haetaan "seinästä". Puuttuu taju siitä, kuinka se on seinään päätynyt.
Miksi ei sitä riitä nyt minulle? Kuka pölli osuuteni? Syyllisten hakua vailla vastuuta.

Yliopisto potkii lähes sata, joista 1/10 on tehnyt aiheeseen liittyvää duunia, loput on kertynyttä "apujoukkoa". Mutta "opiskelusta ei saa leikata", kuten tennaripaavo ja viherville jaksavat mesota. Turhaa on pakko karsia, kun hynät on loppu.

Veli Laurinsalo

Oma kokemus -80 ja 90-luvulla syntyneiden nuorten tilanteesta on sellainen, että opiskelusuuntaukset, jos sellaiseen opiskelupaikkaan on edes päässyt, ovat usein olleet epärealistisesti valittuja ns. kivoja aloja, kuten kulttuuriala, taideala, media-ala jne. eli sellaisia mukavantuntuisia aloja. Kukaan ei vain ole kertonut näille nuorille, että niillä aloilla ei yksinkertaisesti löydy työpaikkoja, kuin murto-osalle valmistuneista. Nyt siihen on vihdoinkin herätty, kun noita opiskelupaikkoja karsitaan. Tämä on mielestäni ollut yksi suuri "petos" nuoria kohtaan. Ne jotka valitsivat käytännönläheisemmän opiskelupaikan ovat kyllä työllistyneet hyvin ja ansaitsevatkin ihan hyvin. Eräskin nuori kertoi yllättyneensä, kuinka hyvä palkka hänellä nyt onkaan (sähköasentaja). Kun epäilin, että heillä on varmaan karmea urakkatahti sitten työmaalla, hän kertoi, että tekevät firmassa kyllä urakkana asennuksia, mutta nuoren mukaan urakkatahti on ihan leppoinen, mutta hyvin etenevä.
Siis oikea koulutustaho on tärkeä avainseikka nuorten tulevaisuudessa.

Hannu Korpilampi

"Ja miten sitten, kun rikas vanhempi sukupolvi siirtää aikanaan tulonsa ja omaisuutensa niille nuoremmille? Koskaan aiemmin ei nuorille ole ollut tiedossa niin hyviä perintöjä kuin nykyään, Wilska huomauttaa."

Tyypillinen suomalainen saa perintöä noin 60-vuotiaana.

Siinä vaiheessa jo elämä on eletty, työura kohta takana, burnout-sairaslomat pidetty, asuntolaina kohta maksettu, lapset ovat saaneet jo omia lapsia, terveys alkaa reistaamaan ja näkö ja kuulo heikkenee. Eläkeikä lähestyy ja suunnitellaan jo pienempään asuntoon muuttamista, jonnekin jossa ei tarvitsisi tehdä lumitöitä.

Sitten tuollaisessa tilanteessa tilille tippuu parisataa tonnia. Sekö sen elämän ja Suomen talouden pelastaa? Kukaan ei perusta ihmisiä työllistävää yritystä rahalla, jonka perii kuusikymppisenä. Se raha pistetään tilille odottamaan kuolemista, jolloin se siirtyy taas eteenpäin omille lapsille. Ehkä korkeintaan ostetaan loma-asunto Espanjasta.

Mikä on samaan aikaan lapsiperheiden tilanne? Ensi syksynä päiväkotimaksut nousevat reilusti. Perheemme joutuu maksamaan yli 700 euroa kuukaudessa riemusta, että voimme käydä molemmat töissä.

Ansiotulojen verotus nousee. Kiinteistövero nousee. Autovero nousee. Sähkömaksu nousee. Hulevesimaksu nousee (vaikkei alueellamme ole edes viemäriä!). Koululuokat kasvavat. Keksitään lippuja, lappuja ja kortteja joita täytyy käydä virastoissa uusimassa jatkuvasti, ja uusimismaksut nousevat vuosi vuodelta.

Oulussa julkinen terveydenhuolto on säästösyistä jotakuinkin lakkautettu – virallisesti se on toki olemassa, mutta useimmilla sairailla ei ole voimia tai kärsivällisyyttä istua odotushuoneessa 5-8 tuntia nähdäkseen lääkärin. Aikaa ei voi enää varata, koska on kustannustehokkaampaa heikentää julkisen palvelun tasoa niin etteivät ihmiset enää käytä sitä kuin äärimmäisessä hädässä. Ylläpidämme verotuloillamme siis järjestelmää, jota meillä ei ole mahdollista käyttää.

Sitten joku Rinne laukoo että keskituloisten pitäisi osallistua myös yhteiskunnan säästötalkoisiin, koska muuten pääsemme epäoikeudenmukaisen vähällä!

Voi &@#$%!

Osmo Marttila

”Tolkuton tilanne” Suomessa? ”Se on melkein maailmanennätys” Euroopan maiden keskiarvoon verrattuna Suomi verottaa työ-tuloja poikkeuksellisen ankarasti ja omaisuustuloja vähän.
www.uusisuomi.fi/kotimaa/148062-tolkuton-tilanne-suomessa-se-melkein-maa...

www.epi.org/files/charts/img/10452.png

" Study: Employee Ownership, ESOPs, Wealth, And Wages "
http://esca.us/wp-content/uploads/2016/01/ESOP-Study-Final.pdf

" How to fight inequality with stocks "
www.politico.com/agenda/story/2016/1/employee-ownership-bernstein-000030

Pertti Ranne

Miten ihmeessä kaikki puhuu ikäluokista yhtenäisenenä joukkona. Jokaisessa ikäluokassa on todella erilaisia ihmisiä. Toiset menestyvät ja toiset ei.

Salla Syrjälä

Kuulun Y-sukupolveen enkä tunne yhtäkään,joka ihan vapaaehtoisesti downshiftaa.Downshiftaus on enemmänkin pakollista silloin,jos työelämä on kovin epävarmaa eikä pysty ennakoimaan tulojaan esim.seuraavan puolen vuoden ajalta.Korkeakouluopinnot ovat niin vaativia,ettei niitä pääse tekemään ilman kovaa työntekoa.Valmistunut maisteri haluaa useimmiten kokopäiväiseen työhön ja on töissä noin muutenkin varsin sopeutuva.Eli on ihan myytti,että y-sukupolvi haluaisi vain kasvattaa lampaita.Toisaalta mitä vikaa tuollaisessa omavaraisuudessa on,jos sitä ei tee edes yhteiskunnan laskuun?Katse pitäisi mieluummin suunnata todelliseen ongelmaan eli siihen,mistä saadaan töitä työpaikkojen vähentyessä jatkuvasti. Voi myös kysyä,kuka maksaa vanhempien ikäluokkien työeläkkeet tulevaisuudessa,jos y-sukupolven työura on kovin katkonainen? Sanomattakin on selvää,ettei oman sukupolveni eläkkeet tule olemaan kovin korkeita. Fakta on,että monilla "varmoillakin" ja käytännöllisellä aloilla on paljon työttömyyttä.Maailma muuttuu niin nopeasti,ettei kukaan aikuinen asiantuntijakaan voi varmuudella sanoa,millaisia osaajia tarvitaan 5-6:n vuoden kuluttua.Miten siis voidaan olettaa,että se peruskoulun tai lukion päättävä nuori osaa valita opintoalansa oikein tässä työllisyystilanteessa?

Tapani Moilanen

Kuulun kait suuriin- tai melkein suuriin ikäluokkiin (58).Duunarina 38 vuotta.9 firmasta saanut lopputilin tuotannolistaloudellista,konkurssista tai tms. johtuen.6 ammattia,50 vuotiaana viimeisin firmanvaihto ja koeaika 4kk.3 vuotta olen ollut koeajalla.Insuleenidiabetikkona 34 vuotta,nivelrikko,skoliooosi,polyyppinenä,astma ym.Juuri eläkeikää nostettiin 3kk.Aloitteitakin on tehty 10 000 marka edestä josta valtio otti puolet.Koska en hakkaa vaimoani,en ole maahanmuuttaja,alkoholisti tai taparikollinen niin kaupungin vuokra-asuntoakaan ei saa.Aamulla hiivin hiljaa töihin että en herättäisi Kelatuilla tms makaavia.