Torstai 8.12.2016

Kansantaloustieteen professori hämmästyi Suomen valinnasta: ”Tarjolla olisi lähes ilmainen lounas”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.3.2016 15:49
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansantaloustieteen professori ihmettelee Suomen harjoittamaa talouspolitiikkaa.
|
Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala hämmästelee, miksi Suomen hallitus ei ole ryhtynyt elvyttävään talouspolitiikkaan. Hänen mukaansa ”voi vain ihmetellä puheita”, joiden mukaan Suomen ongelmat ovar rakenteellisia ja myös työttömyys luonteeltaan pääasiassa rakenteellista.
 
Tuomala viittaa muun muassa elinkeinoelämän keskusjärjestön EK:n suhdannebarometriin, joka kertoo hänen mukaansa sen, että vuonna 2012 kysynnän riittämättömyydestä kärsivien yritysten prosenttiosuus hyppäsi reilusta 30 prosentista lähes 50 prosenttiin juuri, kun hallitus oli kiristänyt finanssipolitiikkaansa.
 
Kiristävää politiikkaan eli niin sanottua ”austerityä” on Tuomalan mukaan tämän jälkeen vain jatkettu. Erityisen kummallista se hänen mukaansa on nyt, kun korot ovat nollassa.
 
-Elvytyksen pelätään kasvattavan julkista sektoria pysyvästi. Näin ”austerity”-politiikka on tarjonnut oivallisen tilaisuuden ideologiaperusteiseen julkisten menojen vähentämiseen. Erityisen kummalliseksi tämä linja on osoittautunut nykytilanteessa nimelliskorkojen ollessa nollan tuntumassa. Tässä tilanteessahan juuri finanssipolitiikan kautta tapahtuva elvytys on erittäin tehokasta ja useimmiten ainoa keino. Tavanomaisen rahapolitiikan keinot eivät toimi – eivätkä näytä toimivan epätavanomaisetkaan keinot. Tarjolla olisi siis lähes ilmainen ”lounas”. Finanssipolitiikan kiristäminen tässä tilanteessa heikentää taloutta lyhyellä aikavälillä ja samalla huonontaa pitemmän aikavälin julkisen talouden ”kestävyyttä”, Tuomala kommentoi blogissaan.
 
-On myös väitetty, että elvytys syö tulevien polvien mahdollisuuksia. Velkaantuminen nähdään pelkästään tulonsiirtona tulevilta polvilta nykypolvelle. Tämä on monella tavalla virheellinen yksinkertaistus. Koko ajanhan elää useita sukupolvia ”päällekkäin”. Nyt otettua velkaa ovat maksamassa myös tulevaisuudessa suuri osa heistä, jotka ovat sitä nyt ottamassa. Miten valtavaksi päästetty nuorisotyöttömyys voisi edistää nuorten ja tulevien sukupolvien asiaa, hän jatkaa.
 
Tuomalan mukaan on monta syytä, joiden vuoksi elvytyksellä on pitkän ajan vaikutuksia. Hän sanoo, että kysynnän lisäyksen lisäksi elvytyspolitiikka voi muuta kautta vaikuttaa pitkän ajan talouskasvuun. 
 
-Hyvä infrastruktuuri tukee myös innovaatiotoimintaa. Elvytyspolitiikka politiikkasääntönä vähentää kokonaistaloudellisia ja innovaatiotoiminnan riskejä. Se on verrattavissa sosiaalivakuutukseen.
 
Samalla Tuomala huomauttaa, että Suomen ongelma on nimenomaan kokonaiskysyntä. 
 
-Viimeisten viiden vuoden aikana inflaatiovauhti on hidastunut, kokonaistuotanto ja kaikki kokonaiskysynnän komponentit ovat pienentyneet. Jos meillä olisi tarjontapuolen ongelma esimerkiksi heikon kilpailukyvyn vuoksi, hintatason olisi pitänyt nousta. Hinnathan nousevat, jos tarjonta laskee. Jos ongelma todella olisi työvoiman tarjonnassa kuten jotkut väittävät, meidän it-sektorillamme pitäisi mennä nyt hyvin. Meillähän on viime vuosina ollut yllin kyllin tarjolla osaavaa it-väkeä, hän kommentoi.
 
Suomen Pankki vastasi
 
Tuomalan blogin synnyttämässä keskustelussa Tuomalalle vastaa Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, joka viittaa OECD:n raporttiin, jonka mukaan Suomen julkisen talouden sopeuttamistoimia pidetään perusteltuina.
 
-On syytä huomata, että kuten arviointineuvosto myös OECD tuoreessa reportissaan piti Suomen hallituksen julkisen talouden sopeuttamisohjelman mittaluokkaa ja aikataulua perusteltuina, Kajanoja kirjoittaa.
 
Noin viikko sitten entinen pankkiiri ja nykyisin muun muassa Financial Timesin talouskolumnisti Frances Coppola arvosteli Suomen hallituksen talouspolitiikkaa täysin vääränlaiseksi.
 
-Suomen valtiontalous kääntyi kuuden prosentin ylijäämästä yhden vuoden aikana neljä prosenttia alijäämäiseksi. Tämän vuoksi Suomen nykyinen hallitus toteuttaa politiikkaa, jonka tavoitteena on alijäämän painaminen alle kolmeen prosenttiin. Taloudelle, jonka tuotantokapasiteetti on supistunut merkittävästi, tällainen hallituksen toiminta on katastrofaalista, Coppola totesi.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Johannes Paasio

Akatemiassa ilmeisesti jää monia asioita huomaamatta, kuten Suomea kohdannut reaalishokki. Kuinka herra viisas professori ajatteli elvyttää Nokia klusterin ja paperitehtaat takaisin?

Jälleen löysimme turhan professuurin ja mahdollisesti kokonaisen tiedekunnan lopetettavaksi. Tieteestä säästäminen tarkoittaa keskittymistä laadukkaaseen tutkimukseen lopettamalla kioskitieteilijöiden harrastustoiminnan tukemisen.

Raimo Laakso

Missähän kuplassa nämä elvytyksen puolesta puhujat oikein elävät. Viimeksi kun elvytettiin 30 miljardilla, tuloksena oli täsmälleen saman verran lisävelkaa ilman minkäänlaista tulosta. Pikemminkin kyky hahmottaa todellisuutta siirtyi ehkä ratkaisevastikin eteenpäin.

Jos joku uskaltaa väittää, että taloutemme ongelmat eivät ole rakenteellisia, niin tuo tietämys taloudesta on aika hukassa. Suomessa kasvatettiin julkista sektoria ennen finanssikriisiä ennennäkemättömällä tavalla. Sama tahti jatkui sen jälkeenkin, kun yksityinen sektori luisui Nokian johdolla jyrkkään alamäkeen. Viennin rakenne muuttui korkean teknologian tuotteista huomattavasti alkutuotannon suuntaan. Tämä söi yritysten katteita ja laski viennin arvoa huomattavasti verrattuna aikaisempaan. Eli rahaa virtasi maahan paljon aiempaa vähemmän ja talous muuttui alijäämäiseksi.

Tämän päälle kun vielä otettaisiin lisää velkaa elvytystä varten, niin kesään mennessä käskyt jaettaisiin Brysselistä käsin. Luulisi jo tässä melkein kymmenessä vuodessa vanhakantaisimpienkin professorien oppivan, että kyse ei ole mistään väliaikaisesta ilmiöstä maailmanlaajuisesti, vaan tuo kupla pieneni oleellisesti kertarysäyksellä.

Hallituksen politiikkaa pitääkin kritisoida kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä. Tuon yhteiskuntasopimuksenkaan arvo ei toteutuessaan nykymuotoisena ole paljoakaan. Työpaikkoja tuskin syntyy sitä tahtia, että se riittäisi alkuunkaan korjaamaan julkisen talouden alijäämää, joten ainoa oikea keino ottaa tilanne omaan hallintaan, on karsia julkista sektoria rankalla kädellä. Tämä tarkoittaa kuntien pakkoliitoksia ja määrällisestikin niiden pitäisi vähentyä vähintään puoleen. Tuon järjestelyn toteutumiseen voisi antaa aikaa vaikka pari vuotta, silloin työttömiksi jäävillä olisi aikaa hakeutua yksityisen sektorin palvelukseen siirtymäajan turvin. Jokatapauksessa tuo antaisi sellaisen signaalin markkinoille, että niitä työpaikkoja alkaisi oikeastikin syntyä. Kaikenlaisella hienosäädöllä ja oletuksilla talous pysyy lepotilassa hamaan tulevaisuuteen tai pikemminkin näivettyy entisestään. Joten hallitukselle vinkkinä voisi antaa, että pää pois pensaasta ja te olette vastuussa tästä kansakunnasta vaikka viisi miljoonaa kansalaista kitisisikin teidän päätöksistänne. Kitinä vain yltyy, ellei näkyviä tuloksia ala tulla.

Niko Haapaniemi

"Jos joku uskaltaa väittää, että taloutemme ongelmat eivät ole rakenteellisia, niin tuo tietämys taloudesta on aika hukassa."
- Ei, vaan juurikin päinvastoin.

- Tiettyjä rakenteellisia ongelmia on mutta suurimmat syyt muualla. Investointivelka nimenomaan on järkevää tässä tilanteessa.

Raimo Laakso

Nuo tietyt rakenteelliset ongelmat eivät ole aivan pieniä, vaan muodostavat sellaisen 80-90 prosenttia ongelmasta. Suurin ongelma on julkisen sektorin koko verrattuna nykyiseen taloustilanteeseen, koska sitä on kasvatettu Nokian vanavedessä ikuiseen kasvuun uskomalla. Yksityisellä sektorilla teollisuuden ja viennin rakenne on muuttunut korkean teknologian teollisuudesta enemmän matalan jalostusasteen tuotteiksi.

Tuota pattitilannetta ei riitä korjaamaan edes kymmenettuhannet matalapalkkatyöpaikat yksityisellä sektorilla, koska kuilu on kasvanut tasan niin suureksi, mitä valtio joutuu ottamaan uutta velkaa vuosittain. Tuossa yksinkertaistetusti tuo asia eikä sitä pysty muuttamaan millään ideologialla, koska kaikki tuntuvat hakkaavan päätään seinään puoluetaustasta riippumatta.

Martti Issakainen

Nyt olisi otollinen aika kohtuulliseen velalla elvyttämiseen panosstöntamalla PK-vientiyrityksiin.Lainattaisiin käyttöpääomaa ja vientihenkilöiden palkkaamisen.
Lainakorot ovat lähes nollassa, joten jos ei nyt niin milloinka sitten?
Leikkaamalla ostovoimaa ei talous kasva. Katsokaa Kreikkaa.

Raimo Laakso

Me olemme itsepäisyydessämme menossa kohti juuri tuota Kreikan tilannetta. Vielä olemme aika kaukana siitä, mutta jos kansainvälinen luottamus laskee ja korot nousevat, niin sitä syöksykierrettä ei pysäytä mikään. Nyt olisi oikea aika luopua jostain saavutetuista eduista edes tulevien sukupolvien takia.

Matti Toivanen

Ylisuuri julkinen sektori imee Suomen talouden rahat veroina ylläpitämään tehottomia rakenteita. Nämä rakenteet on pystyttävä tehostamaan ja sovittamaan maan talouden koon mukaiseksi. Sinänsä professori on oikeassa, että kysyntä on saatava nostettua, mutta tämä on mahdollista saavuttaa veroja laskemalla kun julkisen sektorin menot on saatu tulojen tasolle. Hyvin yksinkertaista, mutta vaatii rohkeutta ottaa härkää sarvista ja tehdä tarvittavia uudistuksia.

Ari Pajukoski

Tämä on varsin mielenkiintoista, kuinka toiset asiantuntijat ovat sitä ja toiset tätä mieltä. Paras osaaminen tuntuu kuitenkin aina löytyvän näiltä keskustelupalstoilta. He pystyvät tuosta vaan pistämään Suomen asiat kuntoon. Jos he olisivat vastuussa, olisi Suomi jo kunnossa ja kaikki onnellisia.

Henrik Tikanvaara

Aivan. Ehkäpä keskustelupalstojen amatööriasiantuntijat ovat vielä sopivasti naimisissa todellisen elämän kanssa, eivätkä diskuteeraa sivistyneesti norsunluutorneista.

Tapio Lehtimäki

Avaatko vähän kuningasajatustasi - miksi osingot pitäisi leikata ja mitä iloa siitä olisi?

Jäisipä silloin valtioltakin palttiarallaa miljardin osinkotulot saamatta.

Dan Naumov

Tampereen Yliopiston taitaa olla korkea aika tarkistaa kaverin virkapätevyys. Vaatii nimittäin melkoisia taitoja kansantaloustieteen proffalta olla huomaamatta että Suomi on harjoittanut elvyttävää politiikkaa tauotta vuodesta 2008.

Jaakko Aalto

Noiden proffien uskottavuutta parantaisi, jos he avaisivat tätä taikasanana käyttämäänsä elvyttävyyttä parin pykälän verran konkreettisemmalle tasolle, eli kertoisivat, mitä se heidän mielestään käytännössä tarkoittaisi esimerkiksi veroasteen, verotuksen rakenteen, valtion menorakenteen ja velan oton kannalta. Toisaalta, sen tuloksena se uskottavuus saattaisi heiketäkkin.

Ilkka Korkalainen

Suomessa ei ole mitään mahdollisuuksia käynnistää elvytystä velkarahalla. Oikea tapa on karsia julkista sektoria ja lisätä yksityisen sektorin kilpailukykyä. Kaikkia näitä muutoksia vastustetaan kiihkeästi vasemmalla ja ay-liikkeessä tarjoamatta silti minkäänlaista vaihtoehtoa tilalle.

Pauli Smolander

En ymmärrä, miten sisäisellä elvytyksellä parannetaan Suomen tilannetta. Jos velalla elvyttämällä saadaan ostovoimaa, valuutan pako kiihtyy, kun ostetaan entistä enemmän myös velalla tuotua kamaa, sillä tuskin kansa tyytyy ostamaan pelkästään kotimaassa tuotettuja tavaroita. Ja joka tapauksessa tarvitaan valuutalla ostettuja ulkomaisia raaka-aineita ja tavaroita. Vain viennistä saadulla valuuttatulolla on mahdollista saada velkaa lyhennettyä. Ja kotimaan elvytys ei paranna kilpailukykyämme. On turha panna pää pensaaseen ja odottaa, josko paha uni päättyisi.

Eero Laine

SSS-regeringens högerkraft tänker inte på samhällsekonomi utan business as usual-ekonomi. Man skuldbelägger arbetslösa och utslagna, nedskär utbildning och forksning och skär ner resursserna för sysselsättning. Samtidigt betalar börsbolag i Finland ut jättestora dividenter. I kris är vanling människa inte statsekonomi. Folket och sanfinnländerna underlättar men de rika och
ordförande Soini går up.

Carolus Linden

On kai yhtä vaikea hallituksen kuin jonkun muunkin arvioida, mitä ja kuinka paljon elvytystä tarvitaan ja voidaan tehdä, ennenkuin käynnissäolevasta sopimisesta ilmaantuu jonkinlaisia tuloksia.

Sauli Aittola

Tarvitaan monia yhtäaikaisia toimia. Julkisen puolen palkkoja on leikattava enemmän kuin mahdollinen yhteiskuntasopimus mahdollistaa. Näin julkinen talous tasapainottuu ja siitä jää jonkun verran kotimaiseen infraan investointivaraa, joka samalla elvyttää. Kansalaisten asenteita esim. matkailussa on muokattava kotimaan matkailun hyväksi. Viroon viety raha on pois kotimaan ostovoimasta, kuten yleensä kaukomatkailuun syydetty raha.

Vientiä ei saada lyhyellä tähtäimellä käyntiin eurovaluutassa, sieltä ei valuuttatulot kasva, siksi omaa taloutta on pakko kiristää julkiselta puolelta.

Ensio Jauhiainen

suurin syy että kansalta on viety ostovoima silloin kun massat eivät voi kuluttaa pyörät herkeää pyörimästä eikä riitä että yksille kerätään osingot ne jotkut sadat henkilöt eivät voi kuluttaa niin paljon kuin useat miljoonat ihmiset

Osmo Marttila

Kansalaisten rahat annetaan järjestelmällisesti ns. omistajille, joita voi hyvin verrata kommunistisenpuolueen keskuskomiteaan.

www.epi.org/files/charts/img/10452.png

" Study: Employee Ownership, ESOPs, Wealth, And Wages "
http://esca.us/wp-content/uploads/2016/01/ESOP-Study-Final.pdf

" How to fight inequality with stocks "
www.politico.com/agenda/story/2016/1/employee-ownership-bernstein-000030

”Tolkuton tilanne” Suomessa? ”Se on melkein maailmanennätys” Euroopan maiden keskiarvoon verrattuna Suomi verottaa työ-tuloja poikkeuksellisen ankarasti ja omaisuustuloja vähän.
www.uusisuomi.fi/kotimaa/148062-tolkuton-tilanne-suomessa-se-melkein-maa...

Kenen töissä edustajamme oikein ovat?

Kaarlo Kunnari

Kansantalouprofessori ei ole huomannut, että maassamme on muutettu organisaatioita joka paikassa ja siirretty yhteiskunnan instituutioita paikasta toiseen. Näiden muutosten kustannukset ovat kuluttaneet valtakunnan voimavarat. Toivoisinkin jonkun kansantaloustieteilijän laskevan kuinka paljon rahaa on palanut näissä muutoksissa ja mikä todellinen säästö niillä on saavutettu. Lääninhallitusten lopettamisia perusteltiin säästöillä ja tilalle luotiin moninkertaisesti kalliimpi organisaatio jne. Jonkun tutkijan pitäisi laskea nämä kustannukset, koska taviksella ei ole mahdollisuutta lukea kaikkia tiedostoja, joista kustannukset tulisivat ilmi. Maallikkona uskon, että näiden laskelmien avulla nähtäisiin miksi ei rahat enää riitä. Nämä laskelmat pitäisi julkistaa ennenkuin Sote uudistus taas lisää kustannuksia. Jospa niistä laskelmista opittaisiin jotakin.

Ari-Vesa Parviainen

Proffat ei ole vastuussa kai mistään, ainakaan tästä. Niinpä voi jutella lämpimikseen.
Nollakorkoinen raha on todellakin edullista, mutta sekin pitää maksaa takaisin.
Ja kyllä sitä jo lainataan nytkin, ilman mitään lisäelvytyksiäkin. Jossain on katto.
Se taitaa olla tullut vastaan nyt, kun Suomen osaamiseen ei enää uskota.

Pasi Käyhkö

Onko ns. taloustiede oikeasti tiedettä? Epäilen, sillä kyseisen alan toiminnoissa on hyvin vähän lainalaisuuksia ja monet talouden tapahtumat ja niiden seuraukset ovat tunnepohjalla tehtyjä ratkaisuja. Eli ne eivät perustu mihinkään tietoon.

Tarja Laakso

Suomessahan on kokeiltu nyt jo useita vuosia tätä palkanalennuspolitiikkaa - no joo, ei varsinaisia palkanalennuksia, mutta ostovoima on keskituloisilta laskenut jo monta vuotta. Samaan aikaan se on noussut niin pienituloisila kuin suurituloisilla (heillä vielä enemmän). Mutta Suomessa keskituloiset on se valtaryhmä suomalaisista, joten kokonaisostovoima on selvästi vähentynyt niin paljon, että kotimaan markkinoilla toimivilta yrityksiltä on viety kannattavuus.

Suomessa ei ole myöskään harjoitettu elvytystä missään vaiheessa - se ei ole elvytystä, että julkishallinnon pyörittäminen vie huomattavasti enemmän kuin mihin varaa olisi. Ja vika ei todellakaan ole suorittavaa työtä tekevien määrissä, sillä heidän määränsä on laskenut kaiken aikaa. Totta, valtionhallinnossa on nykyään kovemmat palkat kuin yksityisellä sektorilla, mutta sekin taitaa johtua lähinnä siitä, että niitä kovapalkkaisia virkamiehiä ja johtajia löytyy aivan liikaa suhteessa tuottavuuteen. Jos valtionhallinnossa kuluu hallintoon, suunnitteluun ja tutkimukseen 18,5% budjetista, se on aivan liikaa ja huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi poliitikot luulevat siihen kuluvan (heidän mielestäänhän hallintoon menee vain pari prosenttia).

Lisäksi yrityksiltä menee erilaiseen hallinnolliseen kuormaan aivan julmettu määrä rahaa, siitäkin oli joku TEM:n selvitys, mutta en enää muista kuinka julmettu sen mukaan yritysten hallinnollinen taakka on.

Tukiviidakko on paisunut kuin pullataikina - kaikki se kuluttaa rahaa kaikkeen muuhun kuin todelliseen käyttöön. Eli niitä byrokraatteja tarvitaan pyörittämään byrokratiaa, ei tuottavaan työhön. Myös sen kovasti parjatun Sari Sairaanhoitajan työajasta kuluu muistaakseni jostain lukemani raportin mukaan noin 60% hallinnolliseen työhön, kun vastaavalta hoitohenkilöstöltä yksityisellä puolella työajasta 70% menee siihen todelliseen työhön, eli vain 30% hallinnolliseen työhön. Ero on todella merkittävä.

Eli nyt olisi oikeasti aika tehdä niitä rakenteellisia uudistuksia - niitä ei todellakaan ole tehty tai suunniteltu - ei edes siis SOTE ole mikään todellinen rakenteellinen uudistus. Eivätkä varsinkaan leikkaukset.

Meillä ei ole varaa maksaa tästä turhasta työstä, joka ei tuota mitään. Meillä ei ole varaa maksaa kaikkien turhien johtajien palkkoja. Niistä olisi todellakin mahdollista pudottaa ja paljon julkishallinnossa (niin valtion kuin kuntien puolella - kunnan suorittavan työn tekijöiden palkathan ovat pienet, siitä ei pääse yli eikä ympäri). Työtä kuitenkin julkishallinnossa olisi huomattavasti enemmän kuin mitä tällä hetkellä työntekijät pystyvät tekemään - siksi meilä on surkea terveydenhoitojärjestelmä, surkea vanhustenhoitojärjestelmä jne. Se ei ole työntekijöiden vika vaan ylipaisutetun johdon.

Byrokratiaa toki voi ja pitäisikin purkaa myös hyödyntämällä järkevästi tietotekniikkaa, mutta senkin käytössä on olemassa niin hyviä kuin huonoja tapoja - ja rahaa saadaan kulumaan joko järkevään tai järjettömään tarkoitukseen ja siinäkin voidaan resursseja käyttää hyvin tai huonosti - ja ennenkaikkea siinä jos missä pätee vanha sanonta - hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ja se pätee kaikkeen - ja nykyhallitus on kyllä osoittanut erittäin selvästi sen, ettei se osaa suunnitella vaan huseeraa sitä ja tätä, ei osaa käyttää asiantuntijoita hyväkseen vaan kuuntelee hyvin valikoidusti niitä, lähinnä siis vain silloin jos ne tukevat heidän omia päähänpistojaan.

Palkanalennuksilla ja sitä kautta ostovoiman heikennyksillä ei saada muuta aikaiseksi kuin tilanne pahenemaan. Sillä ei nosteta vientiteollisuutta pystyyn, koska vientiteollisuudessa palkkojen osuus on mitätön kustannuserä. Mutta palkkojen alentamisella aiheutetaan entistä pahempi lama kotimarkkinoille, joka edustaa Suomen taloudesta tällä hetkellä noin 70%:ia.

Atso Eerikäinen

Palkka-alennus vähintään 2 %, ostovoiman säilyttämiseksi ja lisäämiseksi verotuksen alaraja 15-20.000 euroon, kaikki tuet pois (myös lapsilisät), jotka korvataan perustulolla 500 euroa kuussa aluksi vain aikuisille työttömille (lapsiperheille 250 euroa alaikäistä lasta kohti), jotka velvoitetaan hankkimaan lisätuloja pätkä- ym. työllä. Julkisen sektorin saneeraus, myös eduskunnan (100 edustajaa riittää) ja hallinnon tehostaminen digitalisaatiolla. Tasapainon saavuttamiseksi ja kulutuksen lisäämiseksi alv:n säätely järkevästi sekä tarvittaessa kotimaisella että ulkomaisella lainalla elvyttäminen.

Aluksi pitäisi siis lähteä liikkeelle palkkoja alentamalla ja ostovoiman säilyttämiseksi ja lisäämiseksi verotuksen alarajan nostamisella. Keskituloisia paremmin ansaitsevien veroprogressiota tulisi sopivasti kiristää.

Jos Suomesta löytyy eteviä talousmatemaatikkoja, laskelmat syntyvät ainakin viikossa.
Pakettia pitäisi vielä kokeilla. Valitaan keskikokoinen talousvaikeuksissa oleva kaupunki kokeilualueeksi, ja kokeilu kestää kaksi vuotta. Luulenpa, että jo ensimmäisen vuoden jälkeen kaikki haluavat siirtyä samaan systeemiin.

Atso Eerikäinen

Edellä olevaan lisään:
Otetaan mallia Japanista, jossa perustuntipalkka on 7 euroa, verotuksen alaraja 20.000 euroa, lomia on vuodenvaihteessa, keväällä ja kesällä yhteensä 15 työpäivää, sekä joka kuukausi yksi pitkä viikonloppu 3 vapaapäivää (joista yksi maanantai), lomia kertyy siis noin 30 työpäivää vuodessa, jos yritys tuottaa voittoa, voitosta jaetaan henkilöstölle bonusta kesäkuussa ja joulukuussa (hyvissä yrityksissä yhteensä noin 2 kuukauden palkka). Pätkätyötä tulee arvostaa, koska kaikille ei koskaan voida luoda pysyvää työpaikkaa koko elinajaksi. Jos pätkätyötä tekee normaalisti 8 tuntia viikossa (yhdelle tai tavallisesti useammalle työnantajalle), siitä kertyy noin 20.000 euroa verotonta tuloa vuodessa. Myös eläkeläiset tekevät pätkätyötä, jos työeläkettä ei ole tarpeeksi, koska kansaneläkettä ei makseta (ei myöskään lapsilisiä ym. tukia.

Veli Laurinsalo

Joku epäilee, että onko kansantaloustiede edes tiedettä. No ottakaapa muutama alan kirja käteenne ja lukekaa ne, niin kyllä se teillekin selviää. Ei tarvitse olla edes professori tajutakseen, että jos tuloja vähennetään, niin ostovoimaa on vähemmän. Ja kun sama tapahtuu miljoonille kansalaisille, niin tarvitaan vähemmän kaupankassoja, pesulan henkilökuntaa, rakentajia, autonkuljettajia, ja kaikkia, jotka saavat palkkansa muiden palvelusta tai tavarantuotannosta.

No jos ostovoiman vähentäminen vähentää taloutta, niin eikös samalla se julkinen talouskin sitten pienene? No ei! Sillä yksityisen sektorin tulojen vähennykset pienentävät myös verotuloja ja samaan aikaan julkisen hallinnon porukkaa tarvitaan ehkä jopa enemmän, kuten työttömyyskassan porukkaa ja lapset tarvitsevat kuitenkin opetusta ja sairaalat hoitajansa.

No nostetaan veroja, niin saadaan lisää verotuloja, nerokasta, eikös? No kun Suomen verotuksen taso on jo maailmanennätystasolla ja verojen nosto juuri vähentää sitä ostovoimaa. Sekin tie on jo käyty loppuun.

No verotetaan edes rikkaita, niillä on millä mällätä! Taitaa olla vaan niin, että niillä rahoilla ei paljoa juhlittaisi, sen verran vähän niistäkin kertyisi. Rikkaat veisivät vain firmansa mennessään ja muuttaisivat muille maille rahoineen. Ei hyvä. Päinvastoin, pitäisi saada paljon lisää menestyviä yrittäjiä, jotka rikastuisivat oikein kunnolla, ja houkuttelisivat lisää yrittäjiä työllistämään meitä Suomalaisia. Kyllä ne Suomessa asuvat rikkaatkin käyttävät rahojaan asuinmaassaan, ja sen kautta töllistävät muita.

Nyt ollaan siis tilanteessa, että verotulot vähenevät talouden aktiviteetin supistumisen takia, ja kas, ollaan tilanteessa, että pitää lainata rahaa ulkomailta, jotta julkisen hallinnon pyörät pyörii. Näin Suomessa on käynyt.

No mitä se elvytys sitten on? Sen tarkoitus on aktivoida nimenomaan ns. yksityisen sektorin työllisyyttä, ei kasvattaa julkisia menoja palkkaamalla lisää sääntöjen nikkaroijia. Itse asiassa julkishallintoa on karsittu aika kovalla kädellä ja sitä karsintaa jatketaankin. On kuitenkin paljon töitä, jotka on pakko teettää jossakin vaiheessa, joita voi aikaistaa. Kuten esimerkiksi teiden korjaamiset, koulurakennusten korjaamiset ja uudisrakennukset, teleinfran rakentamiset jne. Ne työllistävät nimenomaan sitä ns. yksityistä sektoria, ja tuovat rahaa koneistoon, millä palkataan lisää ihmisiä töihin, jolloin julkisen sektorin kulutkin vähenevät ja verotulot myös kasvavat.
Kurjistumisesta on edettävä aktiiviseen kasvuun. Samalla myös henkinen "lama" muuttuu pikku hiljaa toiveikkaaksi ilmapiiriksi, mikä on yhtä tärkeää.

Martti Immonen

Pähkäillämpä vähän....
Suomen "ehdot" voisi suorittaa vaikka näin :
-Kaikille työntekijöille samat lomat kesällä 4 vko ja talvella 1 vko
-vanhat ”lomaltapaluurahat” pois .
-Kaikki säätiöt verolle
-AY maksujen verovähennys pois ja liitot saisivat itse kerätä jäsenmaksunsa. Tämä on normaali tapa.
-Ylen budjetti on törkeän suuri, Ruotsalaisen ohjelman taso vastaamaan väestöpohja eli n.4%.Lisäksi 200 miljoonaa pois budjetista
-Älytön henkilömäärä vähintään puolitettava. Mm. miksi on kaksi uutisten lukijaa jne?
-Pakkoruotsi pois kokonaan.
-Eläkevakuutusyhtiöiden Vähentäminen , Keva + 1.
-Verotus samalle tasolle mm.optioissa, osingoissa ,bonuksissa , millä niitä nyt kutsutaankin. Kai se on sama miten sen tilinsä tienaa, toiset työllä, toiset sijoittamalla
– Yritystukien perkaus, miksi erittäin tuottoisat yhtiöt saavat yritystukia vuodesta toiseen. Taatanko niillä tasainen osingonmaksu veronmaksajan piikkiin?
-Vuokra-asuntoihin jotain tolkkua hinnan korotuksille, koska ne ovat linkitetty valtion maksamiin asumistukiin automaattisesti.
-Suomalainen sosiaaliturva koskee vain Suomen kansalaisia, maahantunkeutujien kulut saatava EU:lta, YK:lta ,IMF, jne , koska sinne me maksamme molokin kitaan melkoisia summia.
Venäjän kauppa rokottaa Suomea liikaa, pitää irtautua pakotteista ja aloittaa uudelleen vientikauppa. Tai EU:n pitää korvata menetykset täysimääräisenä Suomella.
-Taitaa tämä EU-kokouksissa istuminen turhauttaa, kun päätökset on tehty linjalla Merkel, Hollande, Juncker ja Draghi, muut vain nyökyttelevät. Mutta ollaanhan me ytimissä !
-AY-mafia johtaa Suomea, Hallitus ja eduskunta ovat vain marionetteja tässä pelissä.
Tämä pitää kääntää päinvastoin. Eduskunta ja hallitus ovat kansan valitsemia ,Suomen hyvinvoinnista vastaava instanssi.
-Oman edun, kaverin edun, puolueen edun tavoittelu pitää saada pois ja kaikille selväksi, että sijalla nro 1 , pitää olla oma isänmaa SUOMI, vienti ja työttömyys sekä talous kuntoon !

Marko Rantaiso

Mihin se EKP:n 1000 mrd€ setelirahoitus Suomen osalta katosi? Keskuspankki painaa rahaa Suomen talouteen 20 mrd€ verran ja Suomi EI käytä sitä elvytyspolitiikkaan. Tämä raha ei ole edes lainaa. Sen sijaan poliitikot leikkaavat ja säästävät ja lykkäävät investointeja, koska ei ole varaa. Kyllä nyt pitää vähän ihmetellä, että on ilmaista rahaa obligaatioissa ja sitä ei käytetä. Sipilän sanoja lainatakseni, "Sittenhän se liian helpoksi menisi." Rahan käyttäminen on siis liian helppoa ja siitä johtuu tämä nuukailu.

Jari Martikainen

Ei se EKP:n setelirahoitus koskaan Suomeen asti tullut. EKP kun elvyttää ostamalla valtioiden papereita jälkimarkkinoilta, ei lainaamalla suoraan valtioille. Eli EKP ostaa esim. Suomen valtion velkakirjoja Baclaysilta... Lisäähän se toki kierrossa olevan rahan määrää (jos EKP ei muilla toimin imuroi vastaavasti rahaa takaisin).
Se raha vaan ei hakeudu tuottaviin investointeihin, koska kukaan ei investoi tilanteessa, jossa austerity-politiikalla on romahdutettu kysyntä. Lisääntynyt raha hakee sitten tuottonsa pörssistä, kiinteistöistä jne. - kuplia pukkaa.

EKP olisi toki voinut elvyttää rahoittamalla suoraan euromaita pitkällä ilmaisella (korottomalla) rahalla, mutta kun se nyt olisi vaan ihan väärin, jos yksityiset pankit eivät pääsisi rahastamaan valtioiden lainoilla.

Kari Hakala

Hyvä infrastruktuuri tukee myös innovaatiotoimintaa. Elvytyspolitiikka politiikkasääntönä vähentää kokonaistaloudellisia ja innovaatiotoiminnan riskejä. Se on verrattavissa sosiaalivakuutukseen.

Täysin Samaa Mieltä! Rahaa Infran Rakentamiseen Olisi Saatavilla Lähes Nollakorolla!

Marko Rantaiso

EKP:n miljardielvytys tuo n. 20 mrd€ täysin ilmaista ja takaisin maksuvapaata elvytysrahaa, joka on selvästi päätetty jättää käyttämättä. Jääköön obligaatioihin, kun ei keksitä käyttöä?

Marko Rantaiso

EKP:n miljardielvytys tuo n. 20 mrd€ täysin ilmaista ja takaisin maksuvapaata elvytysrahaa, joka on selvästi päätetty jättää käyttämättä. Jääköön obligaatioihin, kun ei keksitä käyttöä?