Maanantai 26.9.2016

Pysäyttäviä havaintoja Suomesta: ”Kyllä täältä on tuppauduttava isoihin saleihin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.3.2016 10:35
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Ekonomistien mukaan Suomen suurin haaste on nyt kuroa muiden etumatka umpeen.
|

Suomen talous on puhuttanut ekonomisteja tällä viikolla. Ulospääsy tukalasta taloustilanteesta näyttää äärimmäisen hankalalta eikä yhtä yksittäistä lääkettä talouden kääntämisen tunnu olevan.

Suomen Pankin ekonomistit Petri Mäki-Fränti ja Lauri Vilmi toteavat Suomen olevan selkeästi heikoin lenkki, kun tilannetta verrataan muihin pieniin EU-maihin eli Alankomaihin, Belgiaan, Irlantiin, Itävaltaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Mäki-Fräntin ja Vilmin mukaan nämä maat ovat mielekäs vertailuryhmä, sillä ne ovat suhteellisen avoimia talouksia ja kehitysasteeltaan lähellä toisiaan.

–Finanssikriisin jälkeen vuonna 2009 Suomen BKT supistui vertailumaista eniten, tosin myös Ruotsissa, Tanskassa ja Irlannissa kriisin vaikutukset olivat samaa suuruusluokkaa. Toipuminen kriisistä on kuitenkin ollut eri tahtista. Suomessa, Alankomaissa ja Tanskassa BKT lähti vuoden 2011 jälkeen uudelleen selvään laskuun, ja Suomessa BKT:n lasku jatkui vielä vuonna 2014. Irlanti näyttää sen sijaan jo olevan pääsemässä takaisin taantumaa edeltäneelle kasvu-uralle. Myös Suomen ja verailumaiden elintasoeron kiinni kurominen on pysähtynyt. Mitattuna ostovoimakorjatulla BKT:llä henkeä kohden elintaso on Suomessa jälleen selvästi maajoukon heikoin, he kirjoittavat katsauksessaan.

He sanovatkin, että Suomen suurin haaste on nyt kuroa muiden etumatka umpeen.

–Vielä ennen taantumaa Suomi kuroi umpeen Euroopan vauraimpien pienten talouksien etumatkaa mutta on nyt jäämässä yhä enemmän jälkeen. Väestön ikääntyminen, investointien vähäisyys ja pitkään paikallaan junnannut tuottavuuskehitys voivat rajoittaa kasvupotentiaalia Suomessa voimakkaammin kuin kilpailijamaissa myös lähivuosina. Suomen perinteisiä vahvuuksia ovat toimivat instituutiot ja koulutettu väestö, mutta pelkästään niiden avulla kaikkein kehittyneimpien talouksien etumatkaa on vaikea kuroa umpeen, Mäki-Fränti ja Vilmi sanovat.

”Ei meitä kukaan täältä pohjan perukoilta tule hakemaan tanssiin”

Samaan asiaan kiinnittää omassa kolumnissaan huomiota OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. 

–Tarvitsemme hintakilpailukykyä parantavia toimia, koska olemme selkeäs­ti hinnoitelleet itsemme liian kalliiksi. Vastaavasti tarvitaan myös jatkuvaa ponnistelua sen ymmärtämiseksi, että Suomen pelikenttä on koko maailma. Ei meitä kukaan täältä pohjan perukoilta tule hakemaan tanssiin. Kyllä täältä on tuppauduttava edelleen isoihin saleihin ja yritettävä kutsua tänne porukkaa kylään, hän kirjoittaa.

Heiskasen mukaan Suomella on takanaan paljon menestystä, mutta sillä on myös paljon parannettavaa. Hän kiinnittää huomiota viennin jan kansantuotteen suhteeseen, joka nyt on 37 prosenttia. Parhaimmillaan se on Heiskasen mukaan ollut 45 prosenttia. 

–Tämäkin on aivan liian vähän. Suomen elintason nousu on käynyt yhdessä viennin merkityksen lisääntymisen ja kansainvälistymisen kanssa. Suurien yritysten avulla vientimarkkinoilla on onnistuttu pitkään hyvin. Nyt tanssiinkutsu pitäisi saada perille yhä useammille. Erityisesti keskisuu­rilla yrityksillä on mahdollisuuksia löytää markkinarakoja, joiden täyttäminen onnistuu suomalaisilta parhaiten, Heiskanen kommentoi

–Jos mietityttää mitä tehdä kilpailukykypaketin vääntämisen jälkeen, niin keskisuurten yritysten viennin edistämisessä olisi sarkaa kynnettävänä. Pienenä maana Suomella ei ole varaa olla pitämättä koko maailmaa kotimarkkina-alueena, hän jatkaa.

”Entistä useampi putoaa ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle”

Danske Bankin ekonomistit muistuttavat, että Suomella alkaa olla kiire talouden suunnan kääntämisessä.

–Jos Suomen talous ei piristy ennen kuin globaali taloussuhdanne jossain vaiheessa kääntyy heikommaksi, olisi tilanteemme entistä tukalampi, ekonomisti Henna Mikkonen toteaa katsauksessaan.

Hän sanoo, että lyhyellä tähtäimellä yhteiskuntasopimusneuvottelujen mahdollinen kariutuminen tai tehottoman torsoratkaisun aikaansaaminen ovat Suomen talouden kannalta merkittävä negatiivinen riski. Pitkällä tähtäimellä Suomen kilpailukyvyn nostaminen ja viennin elpyminen ovat kuitenkin avainasemassa. 

Mikkonen kiinnittää huomiota myös kuluttajiin ja sanoo suomalaisten kuluttajien olleen yllättävänkin pirteitä ja kannatelleen Suomen taloutta. Viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi 1,4 prosenttia eli selvästi nopeammin kuin bruttokansantuote keskimäärin (0,5 prosenttia). 

–Jatkossa emme näe, että yksityisellä kulutuksella on edellytyksiä yhtä pirteään kasvuun. Kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja -haluja rajoittavat heikentynyt työllisyystilanne ja yleinen epävarmuus taloudellisista näkymistä. Työttömyys jatkanee vielä hetken kasvuaan, ja yhä useampaa uhkaa pitkäaikaistyöttömyys. Tällöin entistä useampi työtön putoaa ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle, mikä tarkoittaa merkittävää pudotusta tulotasoon. Ansiosidonnaisen kestoa ollaan lisäksi lyhentämässä 100 päivällä vuoden 2017 alusta, jolloin tulotason putoaminen tulee aiempaa nopeammin ajankohtaiseksi työttömyyden pitkittyessä. Inflaatio on puolestaan kääntymässä hienoiselle plussalle, joten hintojen laskusta ei tule enää nostetta kulutukselle, hän arvioi.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaarle Akkanen

Yleissitovuus roskakoriin ja paikallinen sopiminen täysin vapaaksi. Tässä kaksi ehdotusta. Näillä suomi nousee suosta ja sen kaikki tietänevät, mutta kun ovat nämä järjestöjen jäärät, jotka pelkäävät omia asemiaan!

Pasi Käyhkö

Kaarle,

Suomi ei nouse yhdellä muutoksella. Myös rakennemuutokset on tehtävä. Esimerkiksi nyt Kepun masinoima maakuntahärdelli on muutettava sote-edellämenoksi järkevine aluejakoineen. Alueiden määrä voisi olla korkeintaan 12 hallintoaluetta.

Sepetius Kangas

Ei vaan sillä, että keski ja suurituloistenryhmä osallistuu tai pakoitetaan osallistumaan näihin talkoisiin suomen hyväksi ja lopetetaan tulon siirtojen kasvamiseen tähtäävät toimenpiteet sijoittajiltajilta hallituksen toimesta. Nämä kaikki rahat valuvat pois Suomesta. Eiväkä auta yhtään tilannetta.

Tapio Angervuori

"Irlanti näyttää sen sijaan jo olevan pääsemässä takaisin taantumaa edeltäneelle kasvu-uralle." Miettikäähän nyt vähän!

Irlanti putosi polvilleen vuonna 2008.
Sen BKT on yhä 6,73% vajaa huipputasosta vuonna 2007.
Ulkoinen velka/BKT: 1747728.00/BKT=44124*100 =3960%
Julkinen velka/BKT : 98,4%
keskipalkka: 846 EUR/Week = 3384/kuukausi.
BKT per asukas PPP = 46633 USD.

Suomen vastaavat luvut:
Suomen BKT on yhä 8,43% vajaa huipputasosta vuonna 2008.
Ulkoinen velka/BKT: 441616/47449*100 =930%
Julkinen velka/BKT: 63.1%
keskipalkka: 3354 EUR / Kuukausi
BKT per asukas PPP 38569 USD.

Irlanti on siis rikas maa BKT -luvuissa, mutta palkat ovat kuitenkin Suomen tasolla. Miksi miksi näin?

Pentti Hagelin

Kannattaisi kuunnella enemmän Kangasharjua kuin muita pankkiekonomisteja. Nämä herrat puhuvat seurauksista eivät syystä. Meidän talouden on lyönyt polvilleen hyvinvointivaltio ja sen seuraus maailmanennätysverotus. Ei suomalainen ole sen kummempi kuin kukaan muukaan. Liian moni tyytyy mukavaan elämään vaikka vähäisemmällä elintasolla. Tosiasia on, että samalla , kun viennin osuus kansantuotteesta on pienentynyt merkittävästi, on verovaroja tuottavien ja niistä elävien suhde muuttunut dramaattisesti jälkimmäisten "hyväksi". Tämä ei valitettavasti näy luvuissa, koska viime vuosina on lisääntyvässä määrin on julkisessa taloudessa siirrytty ostopalveluihin, jotka näkyvät lukuina väärässä korissa. Ostopalvelujen lisäys pitäisi näkyä vähennyksenä julkishallinnon henkilöstössä, vaan eipä näy, sillä edellä mainitusta huolimatta julkishallinnon henkilöstön määrä jatkaa kasvuaan.

Tapio Angervuori

" Tosiasia on, että samalla , kun viennin osuus kansantuotteesta on pienentynyt merkittävästi, on verovaroja tuottavien ja niistä elävien suhde muuttunut dramaattisesti jälkimmäisten "hyväksi". "

Suomen julkisen sektorin kulut ovat 58% BKT:sta, mutta sen koko on 21%. - Siis 37% -yksikön edestä ostopalveluja ja tukia yksityiselle sektorille! Miten ostopalvelut vähentävät julkisia kuluja? Vastaus: ei mitenkään! Samat kulut siirtyvät vain julkiselta puolelta yksityiselle. Sitä paitasi yksityisen sektorin on tuotettava voittoakin vielä.

Ei kissan värillä väliä, kunhan se jahtaa hiiriä:
Makrotaloudellisessa mielssä jukinen ja yksitiyinen sektori eivät eroa toisistaan! Julkinenkin sektori elää velalla, siinä missä yksityinenkin. Julkisen sektorin työntekijöiden työpanokset ovat BKT -laskennassa mukana. Julkisen sektorin työntekijät maksavat veroja yksityisen sektorn lailla. Yksityisen sektori alihankkijana on hyvä asia, mutta pitää muistaa, että kulut eivät vähene kuitenkaan sillä, että lisätään ostopalveluja.

Vaihtotase avainluku:
Vaihtotase on avainluku, joka kertoo virtaako maasta nettona rahaa ulos vai sisään. Negatiivinen vaihtotase johtaa fiskaaliseen tai sisäiseen devalvaatioon, koska valtio muutoin joutuisi kompensoimaan vaihtotaseen tulleen vajeen velanotolla. Muutoin valtio voi ottaa lisää velkaa. Oleellista on, että otettu velka pysyy maan rajojen sisäpuolella. Siis BKT kasvaa velanoton myötä siten, että julkisen velan suhde BKT:hen pysyy vakiona.

Vienti:
Tuetaanhan Suomessa maatalouttakin. Kai löytyy keinoja tukea myös vientialoja!

Jaakko Savolainen

Miksei kukaan puhu euro-erosta, omasta valuutasta ja devalvaatiosta. Sanonnan mukaan vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Toisaalta Suomen talousasiantuntijoiden kirjoitelmia on nyt lueskelta n. 8 vuotta. Suomen tilanne on kehittynyt koko ajan suhteellisesti katsoen huonompaan suuntaan. Kuinka monta kertaa annetaan näiden talousviisaiden jynäyttää suomalaisia, ennenkuin palaamme vanhaan, hyväksi ja toimivaksi todettuun menetelmään?

Jaakko Savolainen

Miksei kukaan puhu euro-erosta, omasta valuutasta ja devalvaatiosta. Sanonnan mukaan vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Toisaalta Suomen talousasiantuntijoiden kirjoitelmia on nyt lueskelta n. 8 vuotta. Suomen tilanne on kehittynyt koko ajan suhteellisesti katsoen huonompaan suuntaan. Kuinka monta kertaa annetaan näiden talousviisaiden jynäyttää suomalaisia, ennenkuin palaamme vanhaan, hyväksi ja toimivaksi todettuun menetelmään?

Harry Jussila

Suomi on Venäjän naapuri eikä kuulu Natoon. Kuka ulkomaalainen siis tänne uskaltaa investoida? Suomi on pääomaköyhä maa. Suomen pörssin päälista on naurettavan lyhyt verrattuna Ruotsin listaan. Täällä ei vain ole kiinnostavia suuria yrityksiä. Ruotsissa on kymmeniä. Suomessa yrittäminen on vaikeaa byrogratian takia ja vahvan ay-liikkeen vuoksi. Ruotsissa kaikki on helpompaa, Ruotsi on yrittäjämyönteinen maa. Suomessa on korkeat verot eli työnteko ei juuri kannata. Autovero tekee autot tuplat kalliimmiksi kuin sivistysmaissa, jo senkään takia ulkomaalaiset työntekijät eivät tule Suomeen. Suomi ei vain ole millään tavalla kiinnostava ulkomaisten sijoittajien silmissä. Me emme ole mikään Ruotsi, emme lähelläkään. Me kuulumme itäeurooppaan, venäjän etupiiriin ja se ei ole mikään etu. Romahdus on vasta edessä.

Lumira Lumus

Suomi on liian sosialistinen maa ja sosialistinen on myös EU-Brysseli, tämä kannattaa pitää mielessä ja aito yksityisyrittäjyys on lähes tuhoutunut, yhteiskunnan tuella yritetään saada yrittäjyyttä ja samanaikaisesti veroja lisää.
Sosialismi on yhteiskunnan syöpä, radikaalisti tulisi kaiken muuttua.

Lumira Lumus

Todella katastrofaalista on se että yksityinen palvelu kierrättettäisiin julkisen kautta kansalaiselle ja siten lisää veroja. Eli estettäisiin ihmistä ostamasta palvelut sieltä mistä, itse haluaa, kun ihminen voi sen hyvin itse tehdä, eikä tarvita julkista byrokratiaa, sosialismia ollenkaan.
Eikö tästä tuhoisasta sosialismi-byrokratiasta päästä eroon, etä ihmiset saisivat oikeata.