Maanantai 23.10.2017

85 337 nimeä – Puhkeaako nyt 1980–1995 syntyneiden kapina?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.3.2016 08:36
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuva. Nuorten pitäisi nousta vastustamaan "eläkepopulismia", vaatii Kokoomusnuorten puheenjohtaja.
|

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov kehottaa Kokoomusnuorten blogissa nuoria nousemaan taisteluun ”eläkepopulismia” vastaan.

Sazonov nostaa esiin sekä viimeaikaiset uutiset Y-sukupolven eli 1980–1995 syntyneiden tuloromahduksesta että SDP:n ex-kansanedustajan, Senioriliikkeen puheenjohtajan Kimmo Kiljusen eläkehankkeesta.

LUE LISÄÄ: Tuloromahdus: 1980–1995 syntyneiden ”petos” totta Suomessakin – ”Suuret ikäluokat pelastivat nahkansa”

LUE LISÄÄ: Ilkeä kaksoisvaikutus iskee 1980–1995 syntyneisiin suomalaisiin: ”Kohtuutonta”

Senioriliikkeen kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi on kerännyt 85 337 allekirjoitusta ja siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Nimien keruu aloitteeseen päättyi viime viikolla.

– On helppoa tehdä ehdotuksia, joista lasku lankeaa jollekin toiselle. Toteutuessaan aloite varmistaisi sen, että eläkevarat olisi syöty siinä vaiheessa kun Y-sukupolvi vihdoin pääsisi eläkkeelle, Sazonov kirjoittaa.

– Jokaisen meistä nuorista kannattaa toivoa, että Kiljusen aloite ei mene läpi eduskunnassa. Nykytila takaa sen, että tilanne on nuorten kannalta edes jollakin tavalla siedettävä. Nuoret joutuvat ilman muutoksiakin maksamaan selvästi korkeampia eläkemaksuja kuin edeltävät sukupolvet. Eläkeikämme tulee olemaan lähempänä 70:tä vuotta. Taitetusta indeksistä luopuminen joko nostaisi eläkemaksumme pilviin tai laskisi tulevat eläkkeemme epäinhimillisen matalaksi, hän jatkaa.

Sazonovin mielestä poliittisilla nuorisojärjestöillä olisi nyt ”suorastaan velvollisuus koota voimansa taistelussa kiljuslaista eläkepopulismia vastaan”.

– Tässä on kyse taistelusta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Emme voi seurata sivusta, kun lautasiltamme syödään alati kiihtyvässä tahdissa, Sazonov kirjoittaa.

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ensio Jauhiainen

tässä todellinen säästö
Puolet suomalaista on valmis ottamaan käyttöön 3000 euron eläkekaton. Katto toisi parhaimmillaan 850 miljoonan euron säästöt.

Voima teetti syyskuussa TNS-Gallupilla kyselytutkimuksen. Tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista, 52 prosenttia, haluaisi Suomeen 3 000 euron eläkekaton. Yllättäen eläkeläiset vaativat kattoa kaikkein hanakammin, lähes kaksi kolmasosaa antoi tukensa ajatukselle. Eläkekattoa vastusti 38 prosenttia vastaajista.

Eläkekatto tarkoittaa sitä, että tietyn kuukaisittaisen rajan, esimerkiksi 3 000 euron, jälkeen eläkkeitä ei maksettaisi.

Voima laski Eläketurvakeskuksen, ETK:n antamien tilastojen pohjalta, että ehdotettu eläkekatto toisi viime vuoden eläkemenoilla laskettuna jopa 855 miljoonan euron säästöt. Summa on nykyisessä taloustilanteessa huomattava. Jos katto toteutettaisiin verotuksella, rahoilla voisi kattaa lähes kaikkien Suomen lukioiden ja kirjastojen tai vanhusten laitospalvelujen kustannukset.

Vaikka kansalaisilla on tahtoa ottaa eläkekatto käyttöön, sille ei löydy kannatusta eläkejärjestelmän vartijoilta eli työmarkkinajärjestöiltä. Voiman haastatteluissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, eläkeyhtiöiden etujärjestö sekä sosiaali- ja terveysministeri tyrmäsivät katon ykskantaan.

Eläkekattoa vastustetaan kovaan ääneen, mutta miksi? Keitä eläkekaton uhrit olisivat?

Jos 3 000 euron eläkekatto tulisi nyt voimaan, se koskisi kaikista eläkeläisistä noin viittä prosenttia eli 65 000 henkilöä. Loppuihin lähes 1,4 miljoonaan eläkeläiseen se ei vaikuttaisi.

Miehiä yli 3 000 euron eläkkeensaajissa on nelinkertainen määrä naisiin verrattuna. Tyypillinen eläkekaton uhri näyttäisi olevan yli 65-vuotias, pääkaupunkiseudulla omistusasunnossa asuva mies, joka käyttää yksityisiä terveyspalveluja.

Jotta tästä 65 000 hengen porukasta saa tarkemman otteen, on syytä katsoa, miten eläke kertyy. Saadakseen 3 000 euron kuukausieläkkeen on täytynyt tehdä koko työuransa töitä yli 5 000 euron kuukausipalkalla eli vähintään 60 000 euron vuosiansioilla. Välivuodet, vanhempainvapaat ja työttömyysjaksot vähentävät kertymää, mutta viimeisinä työvuosina eläkettä karttuu enemmän.

Toinen merkittävä tekijä on elinaikakerroin, joka leikkaa vuoden 1947 jälkeen syntyneiden eläkkeitä. Jotta vuonna 1987 syntynyt tienaa 3000 euron eläkkeen, hänen pitää koko työuransa ajan saada jopa 500 euroa suurempaa kuukausipalkkaa kuin vuonna 1947 syntyneen kollegan. 40 vuoden työuran aikana on täytynyt ansaita karkeasti arvioiden 2,4 miljoonaa euroa. Vasta tämän ylittävästä summasta osuu eläkekatto omalle kohdalle.

Voiman haastatteluissa yksi harvoista eläkekatolle tukensa antaneista on Oulun yliopiston rahoituksen professori Hannu Kahra.

”Eläkekatto muuttaisi eläkejärjestelmän luonnetta, mutta onko muutos pahasta? Uudessa järjestelmässä pyrittäisiin takaamaan kaikille tietty minimi esimerkiksi 3 000 euroon asti. Kyllä sillä pärjää”, Kahra toteaa.

Kun nykyään eläke mielletään vakuutukseksi, eläkekatto muuttaisi eläkejärjestelmän luonnetta enemmän sosiaaliturvan suuntaan.

Kahran mukaan yli 3 000 euron eläkettä saavat ovat ehtineet jo työuransa aikana säästämään eläkepäivien varalle muun muassa sijoittamalla asuntoihin ja arvopapereihin. Kahran mukaan eläkekatto kannustaisi entisestään henkilökohtaiseen säästämiseen.

Kahran väitettä tukee myös Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkaisema varallisuutta koskeva tutkimus. Sen mukaan asuntoja ja kesämökkejä hankitaan eniten juuri ennen eläkeikää. Valtaosalla hyvätuloisimmista 55–65-vuotiaista on omistusasunto. Viidennes yli 65-vuotiaista pariskunnista omistaa sijoitusasunnon.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2010 parhaiten tienaava kymmenen prosenttia eläkeläisistä koki lähes yksimielisesti tulevansa helposti toimeen eläkkeellään. Vuonna 2009 parhaiten tienaavaan kymmenykseen pääsi jo 2 240 euron kuukausittaisella eläkkeellä.

Eläkekatto vaikuttaa melko kivuttomalta tavalta kerätä vero-euroja. Herää kysymys siitä, millä perusteilla hyvätuloisimman eläkeläisjoukon etuuksia suojellaan. Eläkekaton vastustajat perustelevat asiaa kuudella argumentilla.

Ensimmäinen peruste on eläkejärjestelmän yhdenvertaisuus. Vastustajien pelko on, että jos eläkekatto tulisi käyttöön, eläkejärjestelmä ei nauttisi enää kansalaisten luottamusta.

”Työeläkejärjestelmän tarkoitus on taata kaikille työtä tekeville yhtäläinen mahdollisuus kerryttää eläkettä ja säilyttää kulutustaso myös eläkkeellä”, Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa.

Tämän ajatusmallin mukaan kovatuloisimpaan viiteen prosenttiin eläkeläisistä kohdistuva katto söisi työntekijöiden ja eläkeläisten luottamuksen eläkejärjestelmää kohtaan. Vastustajien mukaan eläkejärjestelmän ei ole tarkoitus tasata kansalaisten välistä tulonjakoa, vaan siirtää osa palkasta nautittavaksi eläkeellä.

Toinen perustelu on, että varakkaat kiertäisivät eläkekattoa yksityisillä lisäeläkejärjestelyillä.

”Ne, joilla on neuvotteluvoimaa, neuvottelevat lisäeläkkeet, ja se puhkaisee eläkekaton. Eläkejärjestelmä ei ole silloin yhtään tehokkaampi kuin ilman kattoa”, EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari toteaa.

Yksityisiä lisäeläkkeitä on kuitenkin jo nyt olemassa, ja niiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt etenkin ylimmän johdon piirissä.

Lisäeläkkeisiin sisältyy myös verosuunnittelun mahdollisuus. Esimerkiksi henkivakuutusyhtiö Mandatum Life mainostaa lisäeläkkeitä ”verotuksellisesti tehokkaina” ratkaisuina. Lisäeläkkeet ovat verovähennyskelposia. Toisin sanoen verotusta on mahdollista keventää muuttamalla osa palkasta eläkkeeksi. Porsaanreikä on kuitenkin mahdollista tukkia poistamalla lisäeläkkeiden veroedut.

Kolmas ja samalla epäselvin perustelu on, että lisäeläkkeiden vuoksi tuloerot itse asiassa kasvaisivat. Näin oletti esimerkiksi Telan Siimes. Näyttönä tästä on lähinnä ETK:n raportti, jonka mukaan tuloerot ovat suuremmat maissa, joissa on käytössä eläkekatto.

Raportissa ei kuitenkaan ole esimerkkiä Voiman ehdottamasta mallista, jossa eläkekatto hoidetaan verotuksella. Verotuksen progression lisäämisen ei pitäisi kasvattaa tuloeroja, vaan päinvastoin kutistaa niitä.

Neljäs argumentti on, että poliitikkojen ei tulisi sekaantua eläkejärjestelmään.

”Me emme halua, että verotus sotketaan eläkepolitiikkaan. Eläkepolitiikka on oma juttunsa, ja herra valtio päättää, miten paljon ja mistä veroja kerätään. Verotus on jo nyt liian kireä”, EK:n Rantahalvari toteaa.

Käytännössä verotus ja eläkepolitiikka ovat jo nyt menneet ristiin. Yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevilta eläkeläisiltä peritään niin sanottua raippaveroa. Raippavero on kuusi prosenttia.

Viides argumentti on, että eläkekatto lisäisi eläkejärjestelmän hallinnointikuluja. Väite perustuu ETK:n raporttiin eläkekatosta. Raportti lähtee kuitenkin liikkeelle siitä, että samalla otettaisiin käyttöön hallinnointikuluja kasvattava eläkepalkkakatto. Lisäkustannusten määrästä ei ole esitetty tarkkoja laskelmia.

Viimeinen argumentti, johon eläkekattokeskustelussa usein törmää, on se, että taloudelliset hyödyt jäävät pieniksi.

”Keskeinen huomio eläkekannasta on se, että korkeita lakisääteisiä eläkkeitä on vähän ja pieniä eläkkeitä paljon. Jos haluttaisiin rajata edes jossain määrin merkittävä joukko eläkkeensaajia turvan piirin ulkopuolelle, olisi katto asetettava huomattavan matalalle tasolle”, ETK:n raportissa todetaan.

Noin 855 miljoonan euron säästöjä ei voi pitää aivan mitättömänä, etenkin kun katto kohdistuisi tällä hetkellä ainoastaan 65 000 eläkeläiseen.

Olli-Pauli Sarvaranta

Eiköhän tässä olisi syytä seurata miten asia on järjestetty verrokkimaissa, kuten muissa pohjoismaissa ja Saksassa (eläkeprosentti, määrä ja verotus). Jos poliitikoille annetaan yksioikoisesti oikeus leikata, ei sille tielle tule loppua ja edessä häämöttäisi lakisääteisen työeläkkeen loppu. Voisi olla aikamoinen katastofi etenkin julkiselle sektorille!

Kaarle Akkanen

Pitäisi varmastikin perehtyä itse asiaan? Keneltäkään ei olla viemässä mitään, mutta vaaditaan eläkerahastoilta sitä osuutta mikä meille "leikatuille" kuuluu! Rahastot vain kasvattavat "omaisuuttaan" meidän leikkauksilla! He eivät oikeasti tarvitse näitä ylisuuria varallisuuksia!!! Ahnehtivat vain vaikutusvaltaa ja varallisuutta.

Juha-pekka Naukkarinen

Jos eläkkeiden maksajia on vähemmän,niin eläkkeelle siirtyviä,sitten aikanaan on myöskin vähemmän,tosiasia on että eläkeläiset köyhtyvät koko ajan ja eläkeyhtiöiden kassat kasvavat koko ajan ilman,että totuuden mukaisia laskelmia esitettäisiin mitä näillä valtavilla varannoilla tehdään,totuus on ,että yli 40 miljardia on sijoitettu suurella riskillä veroparatiiseihin,eikä Suomen taloutta edistämään,totuus on ,että indeksiä voi muuttaa milloin tahansa,jos näyttäisi,että varat loppuisi,se olisi helppo todistaa historiasta,seuraajia asian suhteen on niin paljon,että yllätyksenä ei varojen loppuminen tapahtuisi,tämä on myös totuus!

Lauri Furtato

Mielestäni edullisempi vaihtoehto olisi eutanasia. Myrkkyruiskeet voisi tilata vaikkapa texasista. Kun kerran on luotu tilanne, jossa nuoret ovat vastapuolella rikkaita iäkkäitä vastaan ja vielä sairailta mm vanhuksilta viedään ja kaikkien terveydenhuoltoa heikennetään. Voitaisiin lahdata syöttöporsaat ja niin sanotusti laittaa lihoiksi. Vm -85

Eero Pekonen

Voisiko joku selvittää ne taloudelliset laskelmat, jotka aikanaan eduskunnalle esiteltiin päätöksenteon perusteluina kun työeläkeindeksistä luovuttiin. Pitävätkö ne laskelmat paikkansa nykytiedon valossa vai ei? Onko rahastoihin kerynyt suunnitelman mukaan, enemmän vai vähemmän. Laskelmat löytyvät eduskunnan pöytäkirjoista ja niiden liitteistä. Olisi mukavapi keskustella faktojen eikä asenteiden pohjalta. Sen verran uskallan sanoa, että kun eläkeläisten määrä vähenee suurten ikäluokkien kuoleman johdosta, niin pienemmilläkin rahastoilla pärjätään.

Pasi Käyhkö

Eläkeläisten määrä alkaa pudota jo 2025 viimeistään. Mutta eläkeyhtiöiden varannot kasvavat yhä yli 10 miljardia/vuosi. Mielestäni nyt ei kaikki asiat täsmää eläkeyhtiöiden laskelmissa ja arvioinneissa. Nehän ovat tosin ennenkin menneet metsikköön.

Mika Jahkola

Olen syntynyt vuonna 1958 ja työurani alkaa 1970-luvun lopusta. Laskin itse pari vuotta sitten, paljonko oman työurani aikana palkastani on vuosittain maksettu työnantajan ja työntekijän työeläkemaksuja, ja millaisessa suhteessa tämä summa on ennustettun kuukausieläkkeeseeni. Palkka ja maksuprosentti ovat vaihdelleet vuosien mittaan ja inflaatio mutkistaa asiaa. Konkreettisen vastauksen saamiseksi laskin, paljonko minulla olisi nyt rahaa, jos mitään eläkemaksuja ei olisi kerätty, vaan olisin itse sijoittanut saman summan kuukausittain pörssiosakkeisiin.

Minulla olisi miljoonaomaisuus, jonka pelkkä tuotto (pääomaan kajoamatta) ylittäisi moinkertaisesti minulle nyt luvassa olevan eläkkeen.

Työeläkeyhtiöt ovat sijoittamisen ammattilaisia. Miksi ne eivät pysty maksamaan korkeampia eläkkeitä? Syy on aika ilmeinen, eikä ole mikään salaisuus: Kuormasta on syöty koko ajan ja pääoman kartuttamisen sijasta suurin osa eläkemaksuista on käytetty suoraan kulloistenkin eläkkeiden kattamiseen. Vakuutusyhtiöillä ei ole tällä hetkellä rahaa, jolla maksettaisiin minun ja ikätovereideni eläke, vaan meidän eläkkeemme on seuraavalta sukupolvelta kerättävien maksujen varassa. Se on vääryys.

Eero Saastamoinen

Sotaveteraanejakin kiusattiin ja haukuttiin pettureiksi sodan jälkeen julkisilla paikoilla,

junissa ja missä nuori kansa pääsi humalahöyryissä heitä haukkumaan

ja jopa hakkaamaan!

Tässä kokoomus on siis kovin "isänmaallinen",

kun haukkuu nyky vanhuuseläkeläiset syylliseksi tulevaisuuden eläkekurjuuteen!

Kokoomus vaan katsokoon peiliin ja "selfieihinsä"!

Minä juon nyt vaan kahvia!

Jouko Santala

On hyvä muistaa, että nykyisille eläkeläisille alkoi kertyä eläkettä vasta 24 vuotiaana, kuitenkin työnantajilta perittiin eläkevakuutusmaksu. Lisäksi eläkeläiset ovat palkansaajiin nähden eriarvoisessa asemassa, siis maksavat samasta tulosta enemmän veroa. Myös Kela-korvausten jatkuva heikentäminen rassaa eläkeläisiä. Lisäksi valtion yhtiö VR pudotti eläkeläisalennuksen.
Mahtaako se, että raippavero alkaa eläkeläisillä alemmassa tuloluokassa palkansaajiin verrattuna olla tasa-arvon mukaista.

Mauri Merikari

Tein verotuksen vuoksi ensin pitkään 20 % ja sitten vuosia 25 % lyhennettyä työaikaa. Jos tiedossa olisi oĺlut 3000 € kattoeĺäke olisìn lyhentänyt työtä edelleen. Mitähän nykyiset työssä olevat tuumaavat? Kyllä työstä pitäis jäädä kohtuu osuus sen tekijällekin.

Reijola Mikko

On selvää jos palkkoihin sidottu eläkeindeksi otettaisiin käyttöön olisi sillä valtava vaikutus 1,5 miljoonan eläkeläisen ostovoimaan ja sitä kautta elvytykseen sekä työpaikkojen lisääntymiseen lähes omalla painollaan. Tuollainen määrä ihmisiä kun alkaisi kymmenien vuosien puutostilaan ostamaan tavaraa ja palveluja on sillä voimakas vaikutus taloutemme elpymiseen. Sen sijaan, että koko ajan kotimarkkinoiden osto ja veronmaksukykyä leikataan pienemmäksi. Nuorten eläkkeet tulevat varmasti säilymään hyvinä koska aikaa heidän eläköitymiseen on vielä 30-40 vuotta. Koko tuon ajan taloutemme elpyy ja hyvinvointi kasvaa.

Jorma Saarinen

Meille luvattiin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa, kun työeläkejärjestelmää luotiin, että palkastamme keskitettyyn työeläkejärjestelmään maksettava eläkemaksu takaa meille ansiotulojen säilymisen eläkevuosina. Vaihtoehtona olisi ollut korkeampi palkka ja eräänlainen pakotettu eläkevakuutus yksityisesti.
Ei puhuttu mitään valtavien rahastojen keräämisestä, vakuutuspalatsien rakentamisesta eikä puolen miljardin vuotuisista hallintokuluista.
Nyt kun haluaisimme omamme takaisin, sitä leikataan keinotekoisella indeksillä, joka ei alkuunkaan säilytä eläkeläisen käyttämien palvelujen ostovoimaa.
Eihän tällainen ole oikein. Tarvitaan muutos. Siksi kansalaisaloite on tarpeellinen.

Pasi Laakso

En itse ole kumpaakaan ryhmää, mutta kysyisin kuitenkin, että kuka syö kenenkin lautaselta? Eikö nämä indeksin vaatijat ole nuo rahat keränneetkin? Eli kokoomusnuorten puheenjohtaja vaatii, että eläkeläiset eivät syö omaa lautasta tyhjäksi, van jättävät nuorillekkin. Hienoa että tämä puheenjohtaja ei ole lähtenyt itsekkyyslinjalle, vaan toivoo muiden rahoja solidaarisuuden nimissä.

Timo Virtanen

Kunhan Sazonov ja kumppanit ovat jotain ehtineet maksaa eläkemaksuja ensiksi, niin voivat sitten alkaa kapinoimaan. Nyt on aika meidän vaatia omiamme, jotka maksoimme niitä maksuja 45 vuotta. Rahastot karttuvat joka vuosi lisää. Valtion virkamiehille ja kansanedustajille maksettakoon eläkkeitä, jos valtiolla on rahaa. Valtiohan ei ole rahastoinut.

Jarmo Lius

Kokoomusnuorilla on oikea asenne ja ajatus. Tiedoksi teille nuorille - eläkerahastoa ei kerätty suurille ikäluokille, vaan heidän vuokseen. Rahastojen tarkoitus oli loiventaa maksajien eli nuorempien eläketaakan kasvua.

Siksi Kiljusen poruukan aikeet syödä rahasto on suorastaan häikäilemätön. Tuota eläkeporukkaa ei kannata arvostaa, suuuret ikäluokat ovat täysin läpeensä pullamössöjä. Suuret ikäluokat mm. uhkasivat yleislakolla kun heille aikoinaan ehdotettiin hieman korkeampaa eläkemaksua jotta veteraaneille, eli heidän vanhemmilleen olisi voitu maksaa edes sen verran säädyllistä eläkettä etteivät joutuisi syömään jatkuvasti makaroonivelliä. Suuret ikäluokat kieltäytyivät vaikka heidän eläkemaksunsa oli tuskin osaakaan nykyisten nuorten maksusista. Entä mitä he jättävät "perinnöksi" nuoremmille? Homehtuvia taloha, suljettavia hiilivoimaloita, ilmastonmuutoksen joka tulee aiheuttamaan nälänhädän tällä vuosisadalla.

Vaatikaa nuoret omien eläkemaksujen pienentämistä purkamalla eläkerahastoja. Siihen ne rahastot tarkoitettiin.

Mika Jahkola

Toivon, että eläketurvakeskus laskisi ja julkaisisi läpileikkauksen työeläkejärjestelmästä ikäluokittain.
Laskelmassa näytettäisiin, paljonko kunakin vuonna syntynyt ikäluokka on maksanut työeläkemaksuja eri vuosina, paljonko heille on maksettu eläkkeitä vuosittain ja paljonko heille arvioidaan maksettavan eläkkeitä tulevaisuudessa.