Tiistai 21.8.2018

Neste puhuu jo ”läpimurrosta”: Uudelle Suomi-hitille etsitään jatkuvasti uusia raaka-aineita

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.4.2016 21:21
Päivitetty: 
4.4.2016 21:32
  • Kuva: Neste
    Kuva
    Kuvassa valtionyhtiö Nesteen NEXBTL-biodieseliä valmistava laitos Porvoossa.
|

Faktakulma

Nesteen kehittämän uusiutuvista raaka-aineista valmistetun biodieselin käyttö vähentää polttoaineen käyttäjän kasvihuonekaasupäästöjä 40–90 % verrattuna perinteiseen fossiilidieseliin. Pienin hiilijalanjälki saavutetaan käyttämällä jätteistä ja tähteistä tuotettua polttoainetta.

Nesteen kehittämän NEXBTL-teknologian avulla uusiutuvaa dieseliä voidaan valmista lähes mistä tahansa eläinrasvajätteestä tai kasviöljystä. Kasviöljyistä Neste käyttää muun muassa raakapalmu-, rypsi- ja soijaöljyä.

Vuonna 2015 jätteiden ja tähteiden osuus Nesteen uusiutuvien dieselin raaka-aineista nousi keskimäärin 68 prosenttiin (edellisvuonna 62 %). Samalla suomalaisyhtiön uusiutuvien polttoaineiden myyntimäärä saavutti uuden ennätyksen, 2,267 miljoonaa tonnia. Noin 69 % myynnistä suuntautui Eurooppaan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueelle ja noin 31 prosenttia Pohjois-Amerikkaan. Lähde: Nesteen tilinpäätös 2015

Valtionyhtiö Neste näyttää tällä hetkellä olevan onnistumassa strategiassaan luoda biopolttoaineista eli käytännössä uusiutuvasta dieselistä ”toisen tukijalan ja kasvualustan” liiketoiminnalleen.

Uusiutuvien tuotteiden liikevoitto nousi viime vuonna jo 402 miljoonaan euroon ja lähelle öljytuotteiden liikevoittoa (439 milj. €), mitä tosin selittävät osaltaan öljyn hinnan lasku sekä huoltoseisokki Porvoon öljyjalostamolla.

– Merkittävä osa tuloksestamme on ruvennut tulemaan uusiutuvasta liiketoiminnasta, toteaa Nesteen tutkimusjohtaja Petri Lehmus Uudelle Suomelle.

Neste on maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja ja johtava yhtiö myös jäte- ja tähdepohjaisten liikennepolttoaineiden tuottajana. Yhtiön uusiutuvan dieselin raaka-aineista jo 70 prosenttia on jäte- ja tähdemateriaalia: esimerkiksi elintarvike- ja kalanjalostusteollisuuden rasvajätettä, käytettyä paistorasvaa ja kasviöljyteollisuuden tähdevirtoja.

Neste aloitti uusiutuvan dieselin kaupallisen tuotannon Suomessa vuonna 2007, minkä jälkeen yhtiö on rakentanut uusia laitoksia eri puolille maailmaa ja nostanut tuotantonsa kapasiteettia. Porvoon lisäksi uusiutuvaa dieseliä valmistetaan Hollannin Rotterdamissa sekä Singaporessa.

Tappiollisten alkuvuosien jälkeen vuonna 2014 uusiutuvilla tehtiin jo 239 miljoonan euron liikevoitto, joka nousi 2015 hieman yli 400 miljoonaan euroon.

– Vasta viime vuosien aikana on tehty positiivista tulosta, joten siinä mielessä voi sanoa, että positiivinen läpimurto on tapahtunut. Nyt tämä liiketoiminta alkaa olla kestävämmällä pohjalla, Lehmus sanoo.

Liiketoiminnan mittakaavasta kertoo muun muassa se, että yhtiö käyttää jo nykyisin polttoainetuotantoonsa kaiken Suomesta löytyvän ruokateollisuuden jäte-eläinrasvan. Kotimainen rasvajäte muodostaa tosin vain pienen osuuden, alle kymmenen prosenttia, kaikesta yhtiön käyttämästä jäterasvasta. Kotimaista jätettä saadaan ”joitakin kymmeniä tuhansia tonneja”, kun Neste kokonaisuudessaan käyttää kaksi miljoonaa tonnia rasvajätteitä ja -tähteitä.

– Se on kaksi miljardia kiloa. Sitä ei ihan yhdeltä teurastamolta löydy, Lehmus sanoo.

”Pelikenttä on riittävän iso, että siinä pystyy tekemään hyvin liiketoimintaa ja myös kasvattamaan sitä”

– Jäte-eläinrasva on hyvä esimerkki raaka-aineesta, jonka käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Kotimaiset jäterasvat, joita käytämme niin paljon kuin pystymme, alkavat olla vain pieni osa kokonaisvolyymia. Me haalimme näitä ympäri maailman viideltä eri mantereelta Australiaa ja Uutta-Seelantia myöten, Lehmus kertoo.

Lehmuksen mukaan olennainen osa menestystarinaa onkin tämän raaka-ainehankinnan ketjun luominen. Tosin raaka-aineeseen liittyy myös orastavan suomalaisen tähtituotteen varjopuoli: rasvajätettäkään ei löydy loputtomasti. Varsinkaan, jos polttoainebisneksen isot tekijät lähtevät kilpailuun mukaan.

– Käytämme tällä hetkellä vuodessa noin kaksi miljoonaa tonnia jätteitä ja tähteitä. Jos katsoo tätä nykyistä raaka-ainepoolia, niin sitä on [kaikkiaan maailmassa] yli 20 miljoonaa tonnia, eli me käytämme siitä alle kymmenesosan, Lehmus sanoo.

Voi ajatella myös, että rajat tulevat suhteellisen nopeasti vastaan, jos käytätte jo lähes kymmenesosan maailman kapasiteetista?

– Se on ihan totta, että jos ajatellaan, voidaanko näillä korvata kaikki fossiiliset polttoaineet, niin kyllähän siellä rajat tulevat vastaan. Nämä rasva- ja öljypohjaiset biopolttoaineet voivat olla vain osa ratkaisua, Lehmus myöntää.

Raaka-ainepooli kasvaa sitä mukaa, kun polttoainetta opitaan tuottamaan kannattavasti entistä huonompilaatuisesta jäterasvasta. Uusia raaka-aineen lähteitä etsitään lisäksi muun muassa lignosellusta ja muista metsätalouden sekä maatalouden tähteistä. Yksi tutkimustyössä olevista rasvatuotteista on levien auringonvalon avulla hiilidioksidista ja vedestä tuottama leväöljy.

– Ne tuottavat samalla proteiineja, eli siinä yhdistyvät ruoantuotanto ja polttoaineen tuotanto, ja raaka-aineena on hiilidioksidi – nimenomaan se, mitä halutaan vähentää. Se on mielenkiintoinen konsepti ja antaa hyvät päästövähenemät, melkein 90 prosenttia, Lehmus kertoo.

Uudet raaka-aineen lähteet olisivat tärkeitä siksikin, että alan kilpailun lisääntyessä jäteraaka-aineiden hinnat vaihtelevat ja pomppivat. Yhteen raaka-aineeseen ei voi olla sidoksissa hintapiikkien vuoksi.

– [Jätedieselin] saatavuus lisääntyy, jos saamme tähän raaka-ainepooliin huonompilaatuisia jäterasvoja. Mutta totta on silti, että ihan jäterasvojen varaan ei voida laskea fossiilisten korvaamista, Lehmus toteaa.

Vaikka jätedieselin kasvulle on olemassa rajansa, Nesteen näkökulmasta ”pelikenttä on riittävän iso, että siinä pystyy tekemään hyvin liiketoimintaa ja myös kasvattamaan sitä”. Yksi iso mahdollisuus, maantieliikenteen lisäksi, on lentoliikenne, Lehmus sanoo.

Lentoliikenne käyttää vuodessa noin 260 miljoonaa tonnia lentopolttoaineita ja ”meillä on tuote, joka voidaan tuoda niille markkinoille”, hän sanoo. Yhdysvaltalainen United Airlines kokeilee parhaillaan biopolttoaineita ja aiemmin kokeiluja on tehnyt muun muassa Lufthansa juuri Nesteen kanssa.

– Jos halutaan hiilidioksidipäästöjä vähentää lentoliikenteessä – mikä on hyvin vahvasti se tahtotila – niin tässä on mahdollisuus tehdä sitä myös polttoaineiden kautta. Tietysti myös konekannan uudistuminen ja kulutuksen vähentäminen on tärkeä tekijä, Lehmus sanoo.

Faktakulma

Nesteen kehittämän uusiutuvista raaka-aineista valmistetun biodieselin käyttö vähentää polttoaineen käyttäjän kasvihuonekaasupäästöjä 40–90 % verrattuna perinteiseen fossiilidieseliin. Pienin hiilijalanjälki saavutetaan käyttämällä jätteistä ja tähteistä tuotettua polttoainetta.

Nesteen kehittämän NEXBTL-teknologian avulla uusiutuvaa dieseliä voidaan valmista lähes mistä tahansa eläinrasvajätteestä tai kasviöljystä. Kasviöljyistä Neste käyttää muun muassa raakapalmu-, rypsi- ja soijaöljyä.

Vuonna 2015 jätteiden ja tähteiden osuus Nesteen uusiutuvien dieselin raaka-aineista nousi keskimäärin 68 prosenttiin (edellisvuonna 62 %). Samalla suomalaisyhtiön uusiutuvien polttoaineiden myyntimäärä saavutti uuden ennätyksen, 2,267 miljoonaa tonnia. Noin 69 % myynnistä suuntautui Eurooppaan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueelle ja noin 31 prosenttia Pohjois-Amerikkaan. Lähde: Nesteen tilinpäätös 2015

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Olisi erittäin kohtuullista, että Neste julkaisisi rahtitilasto siitä kuinka paljon selvää palmuöljyä se rahtaa eri "biodiesel" jalostamoilleen. Erityisestiu Singaporen ja Rotterdamin jalostamoille jotka suunniteltiin toimimaan pelkällä palmuoljyllä ja joiden kohdalla on täysin selvää, ettei niissä mitään "perkeitä" tai eläinrasvoja käytetä.
Samoin Nesteen pitäisi luotettavasti kertoa kuinka monta prosenttia sen biodieselistä tuotetaan palmuöljystä ja kuinka monta eläin, tms. jätteistä.
Nesteellä nuo tiedot varmasti ovat heti valmiina.

Ilman tuota julkistusta on kansalaisen lähdettävä siitä olettamuksesta että valtaosa Nesteen biodieselistä tuotetaan kaikella tavalla erityisen ilmasto ja luontohaitallisesta palmuöljystä. Mitkään hymistely prosentit, jotka ehkä koskevat Porvoon jalostamoa mutteivat Singaporen ja Rotterdamin pääjalostamoa, eivät mene perille asioita tuntevien piireissä.

Mikko Toivonen

Kysyn tuon linkin lähettäjältä, että uskotteko myös joulupukkiin?

Minä taas olen ollut vuosia "seikkailemassa" palavien sademetsien savuissa Sumatralla ja Borneolla sekä Singaporessa palojen kirveleviä savuja nielemässä, sademetsiä muutettaessa palmuöljyplantaaseiksi, jotta saataisiin kompensoitua Nesteen polttoainekäyttöön ottama osuus "vanhoilta" plantaaseilta

Kaisa Lipponen

Kiitos kommentista! Kerromme mielellämme tarkemmin raaka-ainehankinnastamme. Jalostamomme Suomessa, Singaporessa ja Rotterdamissa voivat käyttää yli 10 eri raaka-ainetta uusiutuvien tuotteiden valmistuksessa. Lähes 70 % näistä raaka-aineista on tällä hetkellä jätteitä ja tähteitä ja loput 30 % raakapalmuöljyä, joka on vastuullisuussertifioitu. Raportoimme näistä tiedoista osavuosikatsauksissamme sekä vastuullisuusraportissamme. Voit lukea aiheesta lisää myös 8.3. julkaistusta tiedotteestamme. http://bit.ly/1SPittZ Olethan yhteydessä, jos sinulla herää lisäkysymyksiä. T: Kaisa Lipponen Nesteen viestinnästä