Torstai 27.6.2019

Onko valtio hyvä vai huono omistaja? - Osakestrategi: ”Po­liit­tinen ris­ki pomp­paa kat­toon”

Luotu: 
7.5.2016 11:44
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Valtion omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä on viestinyt linjaavansa tämän kuun aikana valtion sijoitustoiminnan suuntaviivoja.
|

Valtion rooli suomalaisyhtiöiden omistajana puhuttaa markkinakommentaattoreita juuri nyt. Nykyisessä hallituksessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ottanut vastuulleen omistajaohjauksen ja viestinyt linjaavansa tämän kuun aikana valtion sijoitustoiminnan suuntaviivoja. 

–Todennäköisesti nämä sisältävät sekä pörssilistauksia että osakemyyntejä. Painetta on ilmiselvästi myös oikeasti uusien ideoiden esittämiseen, mikä voisi konkretisoitua esimerkiksi jonkinlaisen kasvuun tähtäävän rahaston muodossa., Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju kommentoi blogissaan

Hän huomauttaa samalla, että suomalaisi­joit­ta­jat al­tis­tu­vat po­liit­ti­sel­le ris­kil­le nykyisin useam­min kuin ar­vaa­vat­kaan, sillä val­tio-omis­teis­ten yhtiöiden osuus Helsingin pössissä ko­ho­aa mark­ki­na-ar­vol­la mi­tat­tu­na noin 40 pro­sent­tiin.

–Ylei­ses­ti si­joi­tus­toi­min­nan po­liit­ti­nen ris­ki on ko­hol­la sil­loin, kun toi­mia­la kiin­nos­taa äänestäjiä, tai alal­la on muu­toin ne­ga­tii­vi­nen kai­ku kan­san kes­kuu­des­sa. Hei­koil­la jäillä lii­ku­taan sil­loin­kin, kun toi­mia­lan an­sain­ta­lo­giik­ka no­jaa vah­vas­ti val­tiontu­keen. Parin viime vuoden perusteella po­liit­tinen ris­ki pomp­paa kat­toon, kun val­tio toi­mii enem­mistöomis­ta­ja­na pörs­siyh­tiössä, jon­ka lii­ke­toi­min­tapäätös on kriit­ti­nen oma­va­rai­suu­den ja tur­val­li­suu­den näkökul­mas­ta, Oksaharju toteaa.

Hän mainitsee esimerkkeinä toteutuneista riskeistä muun muassa Finnairin, Metson ja Talvivaaran.

–Tuh­dis­sa ku­lu­ra­ken­tees­sa liidelleen Fin­nai­rin yli­hin­tai­sen hen­kilöstön kans­sa käydyt neu­vot­te­lut ai­heut­tivat poikkeuksetta koh­tauk­sen Ar­ka­dianmäellä. Fin­nair lensikin omis­ta­jien­sa kuk­ka­roil­le ra­hoit­taak­seen it­senäisen toi­min­tan­sa jat­kon. Met­so mu­na­si oma­toi­mi­ses­ti il­moit­ta­mal­la ly­hyessä ajas­sa sekä yt-neu­vot­te­luis­ta että lisäosin­gon­jaos­ta. Ana­lyy­si siitä, että tar­ve ir­ti­sa­no­mi­siin ker­toi tu­le­vas­ta ja eh­do­tus lisäosin­gon­jaos­ta sen si­jaan jo saa­vu­te­tus­ta sekä op­ti­maa­li­ses­ta pääoman al­lo­koi­mi­ses­ta, oli lii­an ra­tio­naa­li­nen ir­to­pis­teitä ja­noa­vil­le po­lii­ti­koil­le, Oksaharju kommentoi.

Tal­vi­vaa­rasta hän toteaa lyhyesti, että si­joi­tus­mie­lessä lap­sil­le ei ole jäänyt ker­rot­ta­vaa, eikä var­sin­kaan jaet­ta­vaa.

–Yk­si­tyi­seen omis­tuk­seen olisi nyt pa­nos­tet­ta­va Suomessa määrätie­toi­ses­ti. Val­tion tu­lisi pyr­kiä pörs­sissä ti­laan, jos­sa se oli­si omis­ta­ja­na tar­pee­ton, Oksaharju sanoo.

Valtion roolia omistajana pohtii omassa blogissaan myös LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström. Hän miettii, voisiko valtio määrätietoisemmin toimia start-up-yhtiöiden yrityshautomona.

–Monesti valtion roolia toimia sijoittajana kritisoidaan. On vaikea uskoa, että valtiolla olisi parempi nenä haistaa tulevia menestystarinoita kuin yksityisellä sektorilla. Väite on varmaan sinänsä totta. Oleellisinta onkin ehkä se, että valtio voi nähdä hyödyn myös syntyvien työpaikkojen kautta. Tällaisia hyötyjä ei yksityinen yritys voi laskea mukaan tuloslaskelmaansa, Liljeström kirjoittaa. 

Hän sanoo, että käytännössä valtion omistusta perinteisemmissä yhtiöissä voitaisiin keventää asteittain. 

–Nämä varat voitaisiin investoida kansainvälistymisen kynnyksellä oleviin kasvuyrityksiin ja lupaaviin start-up-yhtiöihin. Useinhan nykyiset start-up-yhtiöt ovat globaaleja jo syntyessään.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Jos on hivenenkään kansantalouteen perehtynyt niin on täysin selvää, että Suomen kaltaisessa vähäkapitaalisessa maassa valtion eli meidän on jossain määrin osallistuttava perusteollisuuden luomiseen ja ylläpitoon siksi, että ilman sitä ei koskaan tarvittavaa rahaa yksityiset saisi kokoon tai ottaisi tarvittavaa riskiä yksinään.

Valtion ei tarvitse olla monopolioperoija niin kuin se historiassa on monella alalla ollut vaan strateginen omistaja ja juuri tuon rahoituksen takuumies. Sen täytyy myös joissain tapauksissa toimia johtotähtenä ja innovoijana kun nykyinen ahnekonsulttien kouluttama yritysjohto ei omaa luonnollista vastuutaan enää tunnista eikä harrasta vaan pörssiyritysten ja lakisääteisten alojen johtajat ovat kaapanneet yritykset ja niiden tuotot omiin tarpeisiinsa ja taskuihinsa

Valtion osuutta muttei monopolidominointia tarvitaan siis raskaassa teollisuudessa, erityisesti paremmin energiateollisuudessa kuin nykyisellä Fortum systeemillä Ehkä Ruotsin Vattenfall tavalla.
Valtion pitäisi myös ottaa Sote haltuun brittien NHS yhdellä 80% systeemillä ilman muita aluehallintoja ja 20% yksityisvakuutuksella toimiville "paremmille ihmisille"
Liikenneinfran tulee pysyä valtion hallinnassa vaikka esimerkiksi yksityisiä maksumoottoriteitä voitaisiin rakentaa. Vanhoja ei saa muuttaa maksullisiksi kun ne on jo maksettu valtion varoilla eli meidän varoillamme. Siksi niitä kuten soteakaan ei saa tippaakaan enempää yksityistää vaan rajata se siihen 20% osuuteen kokonaistarjonnasta.
Myös koululaitoksen tulee kaikilta perusosiltaan pysyä valtion ja kuntien hallinnassa estämättä kuitenkaan omalla rahallaan täysin toimivia yksityisiä opinahjoja, esimerkiksi ulkolaisten kouluja heidän omilla kielillään ja agendoillaan.

Kyseessä ei siis ole minkään lajin sosialismi vaan pienen maan ainoa mahdollisuus taata hyvät tai siedettävät mahdollisuudet kaikille kansalaisilleen mitä täysin yksityistetyssä systeemissä ei edes voisi tapahtua. Siis yhteistyö meidän ja meidän kapitaalin ja meidän yksityisen kapitaalin kanssa

Mikko Toivonen

Tarkentaisin tuota omaa kommenttiani terveydenhuollon osalta niin, että Jos lähdetään siitä, että on Brittien NHS tyylin mukainen yksi valtiollinen organisaatio koko maassa 80% osuudella niin tuon osuuden sisällä voi toimia takaisin palautettu yksityisten ammatinharjoittajalääkärien osuus. Nuo lääkärit joita hyvin oli Suomessa aina "uudistukseen v- 72" asti ja sitten ilmeisesti ainoana maana maailmassa korvattiin pörssiasemilla, toimivat hyvin kohtuullisella kustannuksella suurimmassa osassa maailmaa tuon julkisen tukena. Muun muassa Britanniassa lääkärien kotikäynnit sen NHS systeemin kautta ovat yleisiä ja ainakin mahdollisia. Meillä korkeintaan mainosmielessä jonkun pörssitoiminnan mainoskonsultin neuvomana.

Suuretkin parannukset ovat täysin mahdollisia, mutta tämäkään hallituksemme ei sellaisia ole omilta hajauttamis-, hallinto- ja pörssiyksityistämis intohimoiltaan halunnut.

On maallemme suuri vahinko, että oikeita malleja on olemassa ja luotavissa, mutta hajauta ja paloita sekä pörssiyksityistä hallituksemme ei niitä halua ja oppositio taas ei muuta halua kuin lamauttaa kaiken ja maksattaa sen kansalaisilla.

Tapio Mäkeläinen

Osa yhtiöistä tuottaa todella hyvin. Niiden myyminen todennäköisesti ulkomaalaisille sijoittajille ja rahojen sijoittaminen totaalisen epävarmoihin start uppeihin on sama kuin kusta housuihin pakkasella.
Eikä näitä tukijoita jo ole pilvin pimein eikä mitään ole syntynyt. Sipilä ja kannattajat elävät 90-l alun.muisteloissa mutta niistäkään ei ole mitään jäljellä. Paitsi joillakin rahaa pankissa.
Jos uudet sijoittavat olisivat edes kotimaisia niin ehkä mutta yaran tapaus mm osoitti että myytiin korvaamatonta kansallista omaisuutta eli fosfaatit ulos.
Mä todella toivon että tämä hallitus ei ehdi tehdä mitään peruuttamatonta.
Meillä oli hieno start up nimeltään Mobira. Monien henkilöiden hirmuisella duunilla siitä kasvoi maailman markkinajohtaja. Sitten kävi kuten kävi. Mä en tähän strat up huumaan usko. Metsoa on töpästä kuritettu mutta sekin on monessa mukana globaalisti. Ei tarvita kuin raaka-aineiden hinnan nousu niin rahaa tulee kuin suokuokalla.
Elikkä siis itse asiassa. Jospa ennen hötkyilyä perattaisiin tämä nykyinen tukiarsenaali ja sen vastuut ja vallat.
Sama koskee Veikkauksen ja Ray yhdistämistä. Aikooko joku perata sen uskomattoman tuki ja järjestöviidakon jonne rahat hukkuvat? Kun katsoo kolmannen sektorin tuen saajia niin mieleen tulee että heiluttaako häntä koiraa.