Keskiviikko 26.6.2019

”Maataloustuissa on iso virhe – Miksi ruoka maksaa Suomen kaupoissa niin paljon?”

Luotu: 
1.6.2016 14:33
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Antero Vartia.
|

Kansanedustaja Antero Vartia (vihr.), ekonomisti Mikko Kiesiläinen ja kanalayrittäjä Mikko Välttilä (vihr.) ovat nyt yhdistäneet voimansa kritiikissään maataloustukia vastaan.

– Maataloustuissa, kuten kaikissa yritystuissa, on --- iso virhe. Ne tahtovat vaikuttaa yritysten käytökseen ja tuotantopanosten hintoihin, kirjoituksessa sanotaan.

Vartia, Kiesiläinen ja Välttilä ovat julkaiseet Puheenvuorossa yhteiskirjoituksen aiheesta. Käänne on yllättävä, sillä aiemmin Välttilä kritisoi kovin sanoin Vartiaa, joka esitti maatalouden lomituksesta luopumista. Tuoreessa kirjoituksessa todetaankin, että teksti sai alkunsa näkemyseroista.

Lue lisää Puheenvuorosta: Maataloustuet ovat hyvää tarkoittavan järjestelmän väärä valinta

Lue myös: Vihreä munayrittäjä tyrmistyi Vartian ehdotuksesta: ”Haluatteko oikeasti syödä vain ulkomaista bulkkiruokaa?”

Lue myös: 26 maksettua lomapäivää pois maatilayrittäjiltä? – ”Loukkaavaa”

Maataloustukiviidakkoa on Välttiläkin tosin kritisoinut jo aiemmin.

– Maatalouslomituksen tarkoitus on hyvä, mutta se johtaa helposti huonoon lopputulokseen. Kyse ei ole siitä, että maatalousyrittäjä ei saisi tai tarvitsisi lomaa. Kyse on siitä, että myös maatalouslomitus on osa tätä tukiviidakkoa ja sekin hyöty lopulta valuu jonnekin muualle. Siksi maatalouden pitäisi voida järjestää varamiehistönsä omakustanteisesti ja pystyä siirtämään tämäkin kustannus lopputuotteen hintaan, yhteiskirjoituksessa todetaan.

Kirjoittajat peräävät muutosta nykyiseen byrokratiaviidakkoon:

– Kestämättömän tukiviidakon elo kokonaisuudessaan on katkaistava. Maataloustuista tuskin on realistista yrittää luopua lähitulevaisuudessa, mutta kotimaan tasolla voitaisiin silti tehdä paljon asioiden korjaamiseksi. Ruoantuotanto Suomen olosuhteissa on paljon vaativampaa kuin etelämmässä, juuri siitä syystä meidän maataloutemme hallintorakenteiden tulisi olla mahdollisimman tehokkaat ja niitä pitää kehittää jatkuvasti. Mihin perustuu se, että ruoka maksaa Suomessa kaupassa niin paljon, vaikka maksamme suhteellisesti ylivoimaisesti eniten maataloustukia maailmassa tuottajahintojen ollessa [Euroopan] alhaisimmat. Mihin tämä raha häviää?

Vartia, Kiesiläinen ja Välttilä jatkavat, että maataloustukibyrokratiaan ”käytetään vuosittain tuhansia ihmistyövuosia ja miljoonia euroja ja silti tuloksena on toimimaton virasto ja valtion olematon luotettavuus maksajana”.

– Alkutuotannon on itse herättävä miettimään, onko Suomessa todellakin tarpeen tuottaa aivan kaikkea ja bulkkina, bulkkihintaan. Voisiko ruoantuotanto muuttaa suuntansa niin, että kotimainen tuotanto vastaisikin vain noin 75 % kotimaisesta kulutuksesta? Jos Suomessa ei olisi ylituotantoa, tuottajilla olisi enemmän sananvaltaa siihen, millä hinnalla myymät tuotteensa kaupalle. Ylituotanto on negatiivinen asia, joka tulee korjata, kolmikko kirjoittaa.

He ehdottavat myös, että eläinsuojelulain uudistuksessa tuotantoeläinten hyvinvointia voisi parantaa rajusti.

– Me kirjoittajat toivomme näkevämme Suomessa vahvan, kannattaviin yrityksiin ja eettiseen sekä ekologiseen tuotantotapaan pohjaavan maatalouden. Maatalouden, jota koko maa voi ylpeänä esitellä maailmalla ja jonka vienti vetää. Maatalouden, joka on valmis muutoksiin ja seisomaan vahvana myös ilman maataloustukia, kolmikko julistaa.

Lue myös: Munayrittäjä kypsyi valvontakoneistoon: ”Mielivaltaista – yksi rasti väärässä kohdassa, niin tuet menevät”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rautomäki

Herrojen sopisi ensin tutkia vähittäiskaupan siivua hinnoista, niin selviäisi se todellinen hintarohmu.
Suomen leveysasteilla ei voida tuottaa juuri mitään ilman maataloustukia, joten haluavatko he romuttaa koko maan huoltovarmuuden?

Matti Auer

Vetoamalla maataloustukien puolesta huoltovarmuudella tai muilla maanpuolustukseen liittyvillä argumenteilla, on jo aikansa elänyttä jupinaa. Nykyään maatilat ovat kasvaneet isoiksi yrityksiksi, joita tulisi kohdella kuten muitakin yrityksiä, ilman vanhanaikaisia poliittisia ulottuvuuksia. En ymmärrä, miksi ulkomailla tuotettu liha on kaupoissa huomattavasti halvempaa, kuin kotimainen maataloustuettu liha. Pitäisikö ihmisten maksaa lihastaan täten tuplaten tukimaksuja?

Jukka Mattsson

Ranskalaiseen sikalaan mahtuu helposti 60000 sikaa ja kun matkustat Pariisista normandian rannikolle et näe muita viljelmiä kuin maissia.

Kun Ranskassa maanviljelijät lakkoilevat eivät kyseessä ole tilojen omistajat vaan työntekijät. Se jää YLE:ltä aina kertomatta.
Pieniä ovat nämä meidän lihakasvattamot.

Janne Alho

Kyllähän se kuuluu ihan kansantaloustieteen perusasioihin, että kaikenlaiset yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, vääristävät kilpailua ja alentavat kansalaisten ostovoimaa. On aivan turha perustella maataloustukia sillä, että niitä maksetaan muuallakin. Tulisimme paremmin toimeen, jos elintarvikkeet ostettaisiin sieltä mistä niitä halvimmalla saa. Maaseudulla asuu tuhansia kyvykkäitä, ahkeria ja kekseliäitä ihmisiä. Jos he toimisivat jollakin toisella alalla, missä muiden kansalaisten ei tarvitsisi maksaa heidän toimeentuloaan, Suomen taloudellinen tilanne olisi huomattavavasti parempi.

Pasi Pulkkinen

Maataloustuet mahdollistivat ylituotannon, joka taasen oli edellytys nälänhätien estämisessä, vakaan yhteisön ja kehityksen luomisessa. Meillä ei ole mitään syytä olettaa että maailma olisi pysyvästi muuttunut perusrakenteiltaan. Ravinnon ja energian omavaraisuus ovat itsenäisyyden ja selviytymisen edellytyksiä pitkässä juoksussa.

Eikä kansantalous"tieteellä" ole tarjota parempaa ratkaisua kriittisiin resurssikysymyksiin kuin yhteisöllinen ohjaus.

Tarja Laakso

Sitä todella sopii ihmetellä, miksi Suomessa ruoka (ja kaikki muu) maksaa maltaita - vaikka maajussi ei todellakaan näytä paljon saavan kokonaisuudesta.

Piti yrittää etsiä tietoa siitä, mitä tuottaja saa (ja myös siitä, mitä tuote kaupassa maksaa) - on varmaan vertailuja hinnanmuodostuksesta olemassa, en vain löytänyt tähän hätään niitä.

Mutta löytyi Luonnonvarakeskuksen tilastoa tuottajahinnoista vuoden 2015 alusta alkaen. Otetaanpa esimerkki kananmunista vaikkapa alkajaisiksi. Kyseisen tilaston mukaan tuottaja sai 2016/4 keskimäärin 103 euroa / 100 kg ja luomukananmunista 258 euroa / 100 kg - eli noin 1 e/kg - 2,5e/kg - ja netistä löytyi esimerkkinä Foodie.fi josta hintoja - peruskananmunat maksoivat noin 2,5 e/kg ja luomukananmunat noin 5-8 e/kg.

Entäpä sitten vaikkapa naudanliha - tuottaja sai 2016/4 keskimäärin naudanlihasta 284 e/100kg eli 2,8 e/kg. Ja mitä maksaa liha kuluttajalle - hintahaitari on toki mahtava, mutta halvin naudanliha taisi tuolla kyseisellä Foodie.fi-sivulla olla noin 10 euroa / kg ja kalleimmillaan 63 euroa / kg, keskimäärin hinta taisi liikkua 20 euron molemmin puolin. Eli pikaisesti voisi arvioida ettei se tuottajan osuus kovin suuri ole siitä kokonaishinnasta - vielä kun saisi selville sen, mitä se kauppa siitä lihasta maksaa.

Kyllä itse soisin, että tuottajalle se suurin osa hinnasta tulisi - sitten seuraavaksi eniten teollisuus, joka sen tuotteen käsittelee ja pakkaa - ja kauppahan ei paljon tee tuotteen eteen, mutta nappaa silti sen suurimman osan hinnasta.

Suomi voisi toki erikoistua luomuun tai liki luomuun (esim. ulkokananmunat) kun täällä on ehkä kuitenkin helpompaa se luomun tuottaminen - ja kyllä, siitä toki kuuluu korvauskin tuottajille (miksi kauppa tarvitsisi luomukananmunista prosentuaalisesti saman osuuden kuin niistä bulkkitavaroista - ei se kaupan kustannuksia juurikaan taida muuttaa, jos tuote on luomua. Samalla tavalla se tuote sinne hyllylle viedään ja kassalla tulee mukaan kokonaiskustannuksiin kuin se halvempikin tuote... mutta nyt näytti siltä, että tuottaja saa luomusta suhteessa vähemmän kuin bulkkitavarasta...

Kai Tuovinen

Aamulehdessä aiemmin keväällä MTK:n julkistamien tietojen mukaan elintarvikkeiden hintojen prosenttiosuudet jakautuvat tuottajan–alv:n–kaupan ja teollisuuden–pakkaamon (pakkaamo vain kananmunissa) kesken seuraavasti:

Ruisleipä: 3–12¬–85 %
Kaurahiutaleet: 9–12–79 %
Pekoni 11–12–77 %
Palvikinkku 14–12–74
Suikalepaisti 18–12–70 %
Voi 14–12–74 %
Peruna 23–12–65 %
Kananmuna 45–12–28–15 %
Jauheliha 28–12–60 %
Kevytmaito 38–12–50 %

Eli em. tuotteista tuottaja saa keskimäärin 20 %, alv nappaa 12 %, kauppa ja teollisuus keskimäärin 66 % ja kananmunien pakkaamo 15 %.

Eli pieni on tuottajan osuus hinnoissa. Tuottajan/kaupan ja teollisuuden osuudet vaihtelevat tuotekohtaisesti melkoisesti.

Eero Laine

Vähittäisksupan osuus hinnassa on vähäinen. Suurempi osuus tulee elintarviketeollisuudelta, ioka on paljolti tuottajien omistamaa. Maataloustuet pitävät yllä tehottomuutta, liian pieniä tuottajia. Hyvä kysymys on, että mihin ne muihin verrattuna suuret tuet menevät.

Tarja Laakso

Olen kyllä eri mieltä siitä, että vähittäiskaupan osuus olisi vähäinen - nyt kun löysin laskelmia siitä, miten paljon kauppa ja teollisuus ottaa ruuan hinnasta (MTK:n lähteiden mukaan MTV julkaissut vuoden 2014 alussa seuraavat tiedot - ja tiedossahan on, että suhde on muuttunut kaupan eduksi viime aikoina):

Ruisleivän hinta oikein malliesimerkki: leivän kilohinnasta 3,9€ / kg saa tuottaja 0,17 €, myllyteollisuus 0,17 €, leipomoteollisuus 1,85 €, kauppa 1,25€ ja alv 0,45€ - totta, teollisuus saa suurimman osan, mutta tuottajan osuus on suorastaan mitätön.

Kananmunan 3,55€:n hinnasta saa tuottaja jopa huikeat 0,99€, pakkaamo 0,38€, kauppa 1,73€ ja alv 0,43€. Teollisuus siis saa hyvin vähän, mutta kauppa saa melkein tuplasti sen mitä tuottaja.

Maidon hinta on tuottajaystävällisin artikkelin mukaan. Tuottaja saa 0,79€:n hinnasta 0,28€, teollisuus 0,17€, kauppa 0,25€ ja alv 0,09€.

Ja viimeisenä liha - naudanjauhelihasta 9,4€ tuottaja saa 2,62€, teollisuus 3,51€, kauppa 2,51€ ja alv 1,08€.

Tuottaja siis saa parhaimmillaankin alle kolmanneksen - se on minusta ehdottomasti liian vähän - tosin se on totta, että tuottajan pitäisi saada tulonsa hinnasta eikä maataloustuista - ja toisaalta joku Nalle Wahlroosin kaltainen "maajussi" ei kyllä mielestäni tukia tarvitsisi ja silti on ollut näihin päiviin asti yksi eniten tukea saavista yksityishenkilöistä. Mutta Suomi voisi kyllä tukea kaikkia osapuolia ehkä alentamalla ruuan alv:ia.

Matti Auer

Suomessa kaupat eivät kilpaile keskenään ruuan hinnoissa, vaan bonus-korttiensa näennäisistä eduista ja ihmiset ovat maksaneet tämän huijauksen mukisematta.

Näin "asiakasomistajana" en voi muuta kuin niellä tämän.

Lumira Lumus

Tuotannon jalostamista on valtavasti ja ehkä sellaistakin tuotantoa, jota ei kuluteta ja tuet ja hinnat ovat niin suuret, että ravinnon ja ruu´n alalla ei ole väliä, vaikka tavaraa jääpilaantumaan, että liiketoiminta ei ole riippuvainen ostetaanko tavaraa vai jääkö hyllyyn. Hyllyiltä se ruokahävikki realisoituu.
Ylikauan hyllyiiä olleessa tavarassa pilaantumisprosessi alkaa.

Janne Alho

Hintojen pitäisi antaa muodostua vapaasti markkinoilla. Kaikenlainen subventio kuuluu 70-luvun sosialistiseen maailmankuvaan. Emme me voi antaa maanviljelijöille suurempaa takuutuottajahintaa, jos he eivät itse kykene sitä markkinoilta saamaan. Kilpailun pitää toimia kaikilla sektoreilla. Kun otetaan huomioon EU:n tullimuurien kustannukset kansalaisille, vuotuinen maataloustuki eli tulonsiirto maataloudelle kohoaa noin neljään miljardiin vuodessa. Protektionistinen järjjestelmä estää myös maailman köyhimpien maiden vaurastumista rajoittaen niiden käymää elintarvikekauppaa. Neljä miljardia euroa vuodessa maataloustukiin on aivan älyvapaata kansan riistoa, eikä lainkaan tätä päivää. Jos jakaisimme summan tasan kaikille 51 000 maatalousyritykselle, jokainen saisi 78 500 euroa joka vuosi. Tällainen järjestelmä on sairas ja edustaa puhtaasti bresneviläistä maailmankuvaa.

Jos joku syyttää nykytilanteesta vähittäiskauppaa, hän on aivan hakoteillä. Kauppa ei tarvitse tukia. Se elää aidossa kilpailussa joka päivä vai mistä muuten luulisitte johtuvan, että Suomessa eivät ole kannattaneet Sparit, Valintatalot, Siwat tai Stockmannit. Kovasta kilpailusta johtuu myös, että Lidl, joka on paljon suurempi yritys kuin yksikään kotimainen toimija, ei pysty haukkaamaan Suomesta kuin pienen palan.

Pasi Pulkkinen

"..Protektionistinen järjjestelmä estää myös maailman köyhimpien maiden vaurastumista rajoittaen niiden käymää elintarvikekauppaa..."

Ei maailmankauppa ole maiden kehitystä auttanut vaan nimenomaan sisämarkkinoiden kehittyminen eli tuotanto omiin tarpeisiin. Maailman kauppa on ollut köyhimmille maille lähinnä ryöstöä.

Muihin uusliberalistiseen uskontoon viittaaviin väiteisiisi löytyy vastauksia muista kommenteista.

Arto Helminen

Kyllä se on kauppa joka suomessa välistä vetää. Entisenä leipomoyrittäjänä tuon tiedän tasan tarkkaan. Kaupan kate 50 pinnaa +määrää vielä keneltä tilataan ja kuinka paljon. Syy on vääristyneessä kilpailurakenteessa ja kaupan keskittymisessä. Meiltä puuttuu lihakaupat, leipäkaupat, juustomyymälät jne. Käykää ihmiset ulkomailla katsomassa oikeita myymälöitä, meillä ei oo kun 3 kauppaa tässä maassa, helppo on silloin kauppojen sanella hinnat ja vetää välistä.

Pasi Pulkkinen

75%.... Mitähän tämä tarkoittaa? 75% vähimmäis tarpeesta vai jotain muuta? 75% omavaraisuus???

Ikäänkuin maailma olisi valmis ja rauha maan päällä.... Ylituotanto on vakaan kulttuurin perusta. Vaikka nyt näyttää siltä ettei mikään uhkaa ravinnonsaantiamme, on markkinatalouden tuominen ravinnontuotantoon erittäin vaarallista.

Ruokahan on erittäin halpaa Suomessakin. Se että se on kallista köyhälle, on tulonjaon ongelma.