Maanantai 16.7.2018

”Pommi Suomesta” - Uusin talousluku yllätti asiantuntijat

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.6.2016 12:10
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen bkt kasvoi alkuvuonna ekonomistien odotuksia enemmän.
|

Suomessa eilen perjantaina julkaistu tieto tammi-maaliskuun talouskasvusta ylllätti kotimaiset ekonomistit. Tilastokeskuksen mukaan Suomen bkt kasvoi tammi-maaliskuussa 0,6 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen ja 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Ekonomistit odottivat, että bkt olisi kasvanut 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

–Pommi Suomesta, Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen kirjoittaa katsauksessaan.

Sorjonen avaa talouskasvun syitä ja toteaa, että kotimainen kysyntä ja nettovienti selittävät kasvua osaltaan. Lisäksi yksityinen kulutus oli Sorjosen mukaan hieman odotuksia vahvempaa. Samaan aikaan Sorjonen kiinnittää huomiotaa tuontiin, joka hänen mukaansa ”rojahti”.

–Loppujen lopuksi, tarkoittaako tämä kaikki sitä, että olemme menossa kohti vahvemman aktiviteetin aikoja? Valitettavasti ei. Ulkomaankaupan heikkous on edelleen suuri huolenaihe. Tuonnin lasku on oire heikosta kotimaisesta aktiviteetista, hän kommentoi.

Myös Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki korostaa, että kasvu perustui kotimaiseen kysyntään. 

–Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 0,6 prosenttia % edellisestä neljänneksestä ja 1,7 % vuoden takaa. Investoinnit kasvoivat 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja 0,2 % vuodentakaisesta. Viennin volyymi pieneni 1,1 % edellisestä neljänneksestä ja 2,6 % vuodentakaisesta. Tuonti väheni 1,8 % edellisestä neljänneksestä ja 2,2 % vuodentakaisesta, hän luettelee omassa katsauksessaan.

Danske Bankin ekonomistien mukaan bruttokansantuotteen kasvu oli kokonaisuutena odotettua ripeämpää ja kertoo kotitalouksien luottamuksen paranemisesta ja rakentamisen noususta, vaikka vientiteollisuuden vaikeudet jatkuivatkin vuoden alussa. Suuri osa yksityisen kulutuksen noususta tuli heidän mukaansa päivittäistavaroiden ja palveluiden puolelta. 

–Kotimaisen kysynnän kasvun jatkuminen yhtä vahvana ilman viennin vetoapua on kuitenkin epätodennäköistä, Dansken ekonomistit sanovat.

Danske Bankin ekonomistit odottavat kotitalouksien pystyvän lisäämään kulutustaan vain maltillisesti loppuvuonna 2016 ja vuonna 2017, koska ostovoima nousee hitaasti. 

–Matalat korot tukevat kotitalouksien tilannetta, mutta loivasti nouseva inflaatio nakertaa jo osan ostovoimasta. Usean heikon vuoden jälkeen viennin kasvumahdollisuudet näyttävät onneksi kohtuullisilta, koska useimmat keskeiset vientimarkkinat ovat tämän hetkisen ennusteen mukaan nousussa. Koska myös rakentaminen näyttäisi piristyvän, ekonomistit odottavat bruttokansantuotteen pysyvän kasvussa myös loppuvuonna 2016, ellei maailmantaloudessa tapahdu ikäviä yllätyksiä. Bruttokansantuotteen kääntyminen kasvuun ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen talouden ongelmat olisi kokonaan ohitettu, he kommentoivat.

Luottoluokittaja Moody’s ilmoitti myöhään perjantai-iltana pudottaneensa Suomen luottoluokitusta. Uutinen tuli sekä perjantaina aamulla julkaistun bkt-tilaston että kilpailukykysopimuksen varmistumisen jälkeen.

Moody’sin mukaan luottoluokituksen laskun keskeisimpiä syitä ovat Suomen talouden ongelmat ja heikko kasvu sekä julkisen talouden rahoitusaseman heikkeneminen. Lisäksi luottoluokittaja arvioi, ettei Suomen velkasuhteessa ole odotettavissa olennaista käännettä alaspäin viiden seuraavan vuoden aikana.

–Moody'sin luokituslasku hyvä muistutus siitä, että pelkällä kikyllä ei pitkälle pötkitä. Ilman oikeita lisätoimia luokitus laskee vielä, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi aamulla Twitterissä.

Lue lisää: Suomelta lähti viimeinenkin ”AAA”: ”Hyvä muistutus siitä, pelkällä kikyllä ei pitkälle pötkitä”

 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Noilla luokituksilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä mihinkään niin kauan kun luokituksen kilpailukyky säilyy. Oikeastaan Suomi kärsii siitä, jos luokitus on merkittävästi parempi, kuin Euroopan yleinen, ja siten Suomen taloudellinen tilanne edellyttäisi.

Mark Andersson

Nämä ekonomistit ovat taloususkonnon pappeja, jotka esittelevät epistolaan ja manauksia, ja kun ne eivät pidäkään paikkansa, selittelevät niitä parhain päin mitä milloinkin.

Taloususkonnon voi niputtaa hyvällä syyllä maailmanloppu-uskontojen ja keskiaikaisten uskomusten kanssa samaan pakettiin.

Janne Keinänen

Hyvin sanottu. Talous on ihmisen luoma kuvitteellinen järjestelmä, josta on tehty tieteenala (vrt. luonnontieteet). Tehdään lainalaisuuksia ja järjestelmiä, erilaisia oppeja, mutta kuitenkin loppupeleissä muutetaan sääntöjä ja järjestelmää kun keinot ikuiseen kasvuun loppuvat.

Ensio Harjavaara

Politikot vetelevät talouspoliittisia linjoja näiden veijareiden visioiden pohjalta. Ei ihme, että talous on syöksynyt viimeiset kymmenen vuotta. Nämä tulee yllätetyksi aina housut kintuissa, olisi sitten huonoista tai hyvistä uutisista.

Janne Keinänen

"Sorjonen avaa talouskasvun syitä ja toteaa, että kotimainen kysyntä ja nettovienti selittävät kasvua osaltaan. Lisäksi yksityinen kulutus oli Sorjosen mukaan hieman odotuksia vahvempaa. Samaan aikaan Sorjonen kiinnittää huomiotaa tuontiin, joka hänen mukaansa ”rojahti”."

Mitä tässä on takana? Kohta Suomessa on kaksi miljoonaa eläkeläistä, jotka ostavat vain S- ja K-ryhmästä, koska "ne **rkeleen saksalaiset". Jos kotimainen kysyntä perustuu pitkälti mielikuviin ja kansalliseen protektionismiin, eivät kotimaiset tuotteet vedä ulkomaille ja se niin tärkeä vienti ei siitä piristy.

Millaista politiikkaa pitäisi tehdä, että luottoluokitus pysyisi kolmessa aassa? Keskustaporvaristo on porskuttanut jo 9 vuotta ja suunta on alaspäin. Toki kv. luottokriisi jne, mutta silti. Eipä noita pääomia ole paljoa Suomessa näkynyt.. Että nyt Kokoomus ja Keskusta voisivat talouspuolueina kohottaa mainettaan kertomalla keinoja, joilla niitä pääomia ja taloudellista toimeliaisuutta saataisiin Suomeen. Nämä palkanalennukset eivät ole mielestäni se oikea tapa, koska Suomesta yrittäjä saa vakaan, luotettavan ja korkeasti koulutetun toimintaympäristön.

Jos valitaan kehitysmaiden tie, niin se on sitten eri asia. Sen tien myötä eurokriittisyys myös vain jatkaa kasvuaan, mutta se on sivuseikka päätavoitteen kohdalla: suuret tuloerot, hillitön inflaatio, superhalpa työvoima, olematon ay-liike, matala verotus (paitsi työntekijöille) jne. Kuulostaako tutulta?

Pauli Vuorio

En ole vielä mutkikkaan polkuni varrella tavannut ekonomia, joka pystyy pelastamaan
kriisissä olevan yrityksen. Sama varmaan pätee valtioihin nähden. Ei edes maailmalla
kovasti ekonomina arvostettu Alahuhta pysty siihen. Yritysjohtajana hänen arvostuksensa keskiluokkaa tai sen alle. Ekonomien ainoa keino on vähentää työvoimaa
ja leikkauksien avulla vähentää kustannuksia, vaikka pitäisi tehdä päinvastoin, lisätä
tuottavuutta ja samalla kilpailukykyä. Tämä taas tarkoittaa työvoiman kohtuullista
lisäämistä ja samalla tekniikan parantamista. Ekonomi yrityksen tai valtion johtajana
on varma takuu, että mennään alaspäin kuin kissan häntä.

Seppo Korppoo

Mikä merkitys kiky-sopimuksella on?

Sitä voi pitää kolmikannan ja ay-liikkeen torjuntavoittona Suomen sisäisessä valtataistelussa.

Mitä vastaan ja minkä puolesta kolmikanta ja ay-liike sitten oikein sotivat?

Maan hallitus ja suuryrityksemme puolustautuvat ay-liikkeen yleislakko-ukauksia vastaan ja ay-liike puolustaa ulkoparlamentaarista valta-asemaansa Suomen kansaa edustavaa hallitusta, sekä suurinta vapaan talouden työnantajaa, kp-sektoria vastaan, joka luo 90% uusista työpaikoista.

Kuka sitten hävisi tämän taistelun?

Tämän taistelun hävisivät Suomen 500 000 työtöntä + yli miljoona heidän läheistään, sekä Suomen yrittäjät, joille kaikki merkitykselliset asiat ovat edelleen luottamusmieslukon takana.

Ketkä sitten voittavat ja häviävät koko sodan?

Globaalin taloussodan voittavat kilpailukykyiset maat ja yhtiöt, kilpailukyvyttömät häviävät.

Suomessa voittajia ovat jo ulkomaille karanneet suur-yrityksemme ja parhaat pk-yrityksemme, jotka kansainvälistyvät nopeasti.

Häviäjiä ovat ay-liike ja sellaiset yritykset, jotka jäävät Suomen hirmuverotuksen, pykäläviidakon ja maailman jäykimpien työmarkkinoitten armoille. Yleissitovuus tulee maan edun vastaisena häviämään.

Häviäjänä on nykymenolla myös koko Suomen kansa, mistä on todisteena hirmuisena jatkuva velanottomme ja luottoluokituksien laskut, sekä 2,6 %n pudotus viennin volyymissa.

Suomi on kun iso laiva, joka ajaan täyttä vauhtia kohti jäävuorta, mutta matkustajat vain juhlivat kuin viimeistä päivää ja suunnan muutosta haluava kapteeni on laitettu kolmikanta-rautoihin.

Seppo Korppoo, pk-yrittäjä, 40 vuotta taloussodan eturintamapalvelua