Torstai 19.10.2017

Professori avautuu vakuutuskuorista: ”Tämä on veroparatiisi Suomen sisällä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.6.2016 15:45
  • Kuva: Viisas Raha / Osakesäästäjien keskusliitto
    Kuva
    – Ei sitä välttämättä tarvitse poistaa, mutta kaikille pitää antaa sama mahdollisuus, päästää samalle viivalle, vaatii Rothovius vakuutuskuorten veroeduista.
|

Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, rahoituksen professori Timo Rothovius katsoo, että isosalkkuisia eli varakkaita sijoittajia suosiva vakuutuskuorten veroetu pitäisi joko poistaa kokonaan tai mahdollistaa kaikille sijoittajille.

Vakuutuskuorten verokohtelu ja niin sanottu lykkäysetu, joka tarkoittaa verotuksen lähes rajatonta lykkäysmahdollisuutta, oli esillä Ylen MOT-ohjelmassa maanantaina. Vakuutuskuoriin sijoitetun rahan tuottaman voiton verotusta voi lykätä vuosikymmenien päähän, valtiovarainministeriön mukaan vaikkapa 99 vuoden ikään asti.

Rothovius sanoo ohjelmassa, että ”tämä on tavallaan niin kuin veroparatiisi Suomen sisällä” ja vaatii systeemin muuttamista.

Hän selittää Uudelle Suomelle näkevänsä ongelmaksi erityisesti sen, että veroedusta pääsee nauttimaan vain suuren sijoitusvarallisuuden turvin. Finanssitalot ottavat vakuutuskuorituotteistaan isot maksut.

– Kovin pienellä summalla ei pysty niitä [vakuutuskuoria] tekemään järkevästi, ne ovat niin kalliita, Rothovius sanoo US:lle.

– Ongelma on se, että isoa salkkua pystyy kustannustehokkaasti pyörittämään noilla tuotteilla, mutta pieniä salkkuja ei.

Piensijoittajan käytössä on esimerkiksi rahastoja, mutta rahasto-osuuden myynnistä syntyvä voitto menee verolle heti myyntihetkellä. Tämä asettaa heidät ja vakuutuskuorten käyttäjät verotuksellisesti eri asemaan. Vakuutuskuoressa nostettua rahaa kohdellaan ja verotetaan voittona vasta, kun alkuperäinen pääoma on nostettu kokonaan, kertoi Helsingin Sanomat tänään.

– Meillä on suuri osa osakkeenomistajista, jotka maksavat hirveän korkeata veroa ja sitten toinen porukka isoja omistajia, jotka eivät maksa lainkaan veroa. Tämä on mielestäni todella väärin, Rothovius sanoo Ylen MOT:ssa.

Vakuutuskuoriksi lasketaan Ylen mukaan säästöhenkivakuutukset, kapitalisaatiosopimukset sekä eläkevakuutukset, joissa on Suomessa yhteensä noin 26 miljardia euroa sijoitusvarallisuutta.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo kohua aiheuttaneessa sidonnaisuusilmoituksessaan, että hänellä on merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna sijoitusinstrumentteihin kuten säästöhenkivakuutuksiin sekä kapitalisaatiosopimuksiin. Vakuutuskuorien ansiosta pääministerin sijoituskohteita ja varallisuuden määrää ei tunneta.

”Jos ei poisteta, kaikille pitää sallia sama temppu”

Rothovius tarkentaa Uudelle Suomelle tarkoittavansa, että jos vakuutuskuorten veroetua ei poisteta, se pitäisi sallia kaikille sijoittajille.

– Ei sitä välttämättä tarvitse poistaa, mutta kaikille pitää antaa sama mahdollisuus, päästää samalle viivalle. Pitää tehdä sillä tavalla, että kuka tahansa pystyy tekemään saman tempun ilman näitä palvelutarjoajien kalliita tuotteita.

– Erilaisia tuotteita voi olla, kunhan niitä verotetaan samalla tavalla, Rothovius lisää.

Pienille sijoituksille annettavista veroeduista löytyy esimerkki, pitkäaikaissäästämis- eli PS-tilit, Rothovius toteaa.

Jos entistä useampi hyödyntää tällaisia erilaisia tuotteita tai etuja, luonnollinen seuraus olisi valtion verotulojen vähentyminen. Rothovius uskoo, että tämä puolestaan voisi johtaa verotuksen laskemiseen ”järkevälle tasolle, jolloin tällaisia keinoja ei enää kannattaisi käyttää”.

Rothovius kertoo itse esittäneensä esimerkiksi Viron veromalliin siirtymistä yritys- ja osinkoverotuksessa. Se tarkoittaisi sitä, että yritys maksaisi erilaisen veron tuloksestaan sen mukaan, jaetaanko se ulos vai ei, mutta osingonsaajalla ei olisi enää niin sanottua tuplaverotusta omista voitoistaan. Sen jälkeen kaikille sijoittajille lisättävä kevyt, Rothoviuksen vanhojen laskelmien mukaan jo esimerkiksi kolmen prosentin, vero voisi riittää tuomaan valtiolle nykyistä vastaavat tulot, koska avointen sijoitusten määrä lisääntyisi.

–Silloin vero olisi niin pieni, että kenenkään ei enää kannattaisi kikkailla näillä systeemeillä.

VM: Veroetu ei perusteltu, selvitetään 

Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare kertoo MOT:ssa pitävänsä vakuutuskuorten verokohtelua ongelmallisena. ”Jos sen voiton verotuksen voi lykätä miltei loputtomiin, niin eihän se ole perusteltua verrattuna muiden sijoituskohteiden verotukseen, jossa tuottoa verotetaan silloin kun se syntyy”, hän sanoo. Ministeriö ryhtyy selvittämään asiaa ensi vuonna.

Rothovius pitää epätodennäköisenä, että ministeriö olisi ainakaan poistamassa veroetua kokonaan.

– Kyllä finanssiala sen verran voimakkaasti on lobannut. Se olisi pankeille aika iso tulojen menetys jos noista luovuttaisiin.

Hän arvioi veroedun mahdollisen heikentämisen tarkoittavan varmaankin sitä, että mahdollisuus välttää verotus kokonaan poistuu. Lykkäyskäytäntö kuitenkin säilynee.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kalle Savolainen

Kylläkyllä.

Verokertymästä suurin osa kerätään kulutusveroista joista enemmistö välttämättömyyshyödykkeistä- ja palveluista.

Eli suurin 10 % tuloluokka syö 80 % ruisleivistä ?

Todellisuudessa suurin 1 % ei maksa loppupelissä veroja lainkaan vaan päinvastoin näivettää valtiontaloutta muuttamalla palkkatuloja pysyvästi kertaluonteisiksi osinkotuloiksi. Temppu tehdään suuromistajien ja pankkiirien toimesta eri tavoin järjestelemällä teollisuus- ja palvelutuotanto maasta ulos.

Tämä järjestely aiheuttaa jokaista pääomaverona tuottamaansa euroa kohden sata euroa tappiota ympäröivään yhteiskuntaan.

Kyse on vuosisadan kuprusta jota on tehty jo niin pitkään että tulokset alkavat kohta kaatua niskaan ja ryminällä.

Jukka Terhonen

Verotuksen siirtäminen ei oikein ole viime vuosina kannattanut. Veroprosentti oli 25 % vuosina 1993–1995. Myöhemmin sitä on muutettu seuraavasti: 28 % (1995–1999), 29 % (2000–2004), 28 % (2005–2011) ja 30/32 % (2012–2014). Nyt veroprosentti on 34% ja kasvussa.
Lisäksi "kuorissa " tehtäviä tappioita ei saa vähentää voitoista.

Juhani Kahela

Vakuutuskuori on osa talouden dynamiikkaa. Pääomia voi tehokkaasti allokoisa ilman, että verotus jäykistää. Talouden dynamiikkaa Suomi tarvitsee enemmän kuin veroilla rakennettua mammuttibyrokratiaa. Vakuutuskuorin on tehtävä mahdolliseksi kaikille. Tehokkainta veropolitiikkaa olisi vähentää julkiselta sektorilta 100.000 "paperinpyörittäjää".

Ocku Kuusava

Totta, huipputuloiset pitävät köyhien verotusta ja omaa kikkailua dynaamisena. Köyhän näkökulmasta tämän voi nähdä törkeänä, varsinkin kun ehdotetaan että valovonnasta pitäisi poistaa 100 000 ihmistä pois, joiden työttömyyskorvauksia ei kikkailijat myöskään halua maksaa.

Hannu Taskinen

Ihmettelen tätä professorin mielipidettä vakuutuskuorista. Hän on kuitenkin Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja.
Seuraavassa tämän etujärjestön tarkoitus:
"Osakesäästäjien Keskusliitto on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö, jonka tarkoitus on edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa. Liiton tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen".
Millä tavalla hän tuossa antaa oikeaa tietoa asiasta? Mielestäni ei mitenkään. Hän luo hyvin hämäräperäisen ja kielteisen kuvan vakuutussäätämisestä. Hyvin monilla tavallisilla piensijoittajilla on sijoitusvakuutuksia.

Risto Parviainen

Vakuutuskuorten verokohtelu ja niin sanottu lykkäysetu, joka tarkoittaa verotuksen lähes rajatonta lykkäysmahdollisuutta, oli esillä Ylen MOT-ohjelmassa maanantaina. Vakuutuskuoriin sijoitetun rahan tuottaman voiton verotusta voi lykätä vuosikymmenien päähän, valtiovarainministeriön mukaan vaikkapa 99 vuoden ikään asti.
Rothovius sanoo ohjelmassa, että ”tämä on tavallaan niin kuin veroparatiisi Suomen sisällä” ja vaatii systeemin muuttamista.
Kovaa tekstiä Rothoviukselta, mutta totta, jos rikkaat saavat piilottaa omaisuutensa vakuutuskuoriin, niin miksi maksaa veroja ollenkaan. Luodaaan sellainen järjestelmä että myös palkansaajat voivat piilottaa laillisesti tulonsa/omaisuutensa..
Vakuutuskuoret ja vakuutussäästäminen ovat kaksi aivan eri asiaa..

Hannu Taskinen

Kapitaalisopimuksesta saa tietoa googlesta haulla, mitä niin sanottu vakuutuskuori pitää sisällään.
Ilmenee että sopimuksen saa kuka tahansa. Se pitää sisällään samoja elementtejä kuin säästövakuutus. Se on kuluiltaa kallis ja verot joutuu joka tapauksessa maksamaan veroa verolle periaatteella kun maksun aika tulee. Asiakkaalla on riski, ei vakuutusyhtiöllä.
Erittäin hyviä esityksiä siitä miten voitaisiin yhdenmukaistaa verotusta eri elementtien väillä on blogissa: Vakuutuskuorista ja veroneutraliteetista, Kim/Tom Linström.

Anne Hjerppe

Ensinnäkin, jokaisesta pankista saa Sijoitusvakuutuksen, joten on kaikille mahdollinen säästömuoto. Iso osa pankeista ja vakutusyhtiöistä myy myös Kapitalisaatiosopimuksia pieninä, myös kuuksusisäästösopimuksina, joten on mahdollinen myös piensäästäjälle. Kumpi näsitä kannattaa ottaa, se on asiakaskohtaista. Vakuutussäästössä voit verotusta siirtää, mutta toisaalta Vakuutussäästössä et pääse kikkailemaan pääomaverotuksella samalla tavalla kuin suorassa osakesäästämisessä, jolloin on mahdollista, että et maksa tuotosta veroa ollenkaan. Kun myy tappiolla olevat osakkeet vuoden lopussa ja seuraavan vuoden alussa ostaa ne takaisin, voi tappion seuraavan viiden vuoden ajikana hyvittää voitoista. Sen takia on mielenkiintoista, että Rothovius antaa näin yksipuolisen lausunnon. Vakuutussäästämisen ongelma on, että voi hyvin olla, että vakuutuskuoren omistaja ei tiedä mitä kuori sisältää, sillä hyvin usein kuori täytetään erilaisilla rahastoista. Ja sijoitusyhtiö hoitaa sisällön. Suorat osakesijoitukset mahdollisia vasta isoissa sijoituksista. Ja tosiasia on, että asiakas omistaa kuoren, mutta sijoitusyhtiö ne osakkeet. En näe asiaa yhtään noin yksitotisena, miten asiaa tällä hetkellä käsitellään. Ja lopuksi, itselläni ei ole kyseistä sijoitusta.

Hannu Tervola

No juurikin noin sen pitäisi olla sijoittamisen. Mutta samat säännöt kaikille. Eli jos sijoita tonnin omaa säästettyä rahaa. Niin tietenkin ensimmäinen tuhat euroa on verotonta koska siitä on jo kaikki verot maksettu kerran. Sitten tonnin jälkeen maksetaan sitä veroa tuotoista.