Tiistai 19.6.2018

Erittäin toiveikas ennuste Suomelle: ”Historiallinen sisäinen devalvaatio”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.6.2016 19:07
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää kilpailukykysopimusta historiallisena sisäisenä devalvaationa.
|
Danske Bank on nostanut reippaasti ennustettaan Suomen taloudesta. Pankki ennakoi nyt, että bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia.
 
Ennuste on peräti 0,5 prosenttiyksikköä parempi kuin edellinen, vuoden alussa annettu arvio. Dansken ekonomistien mukaan ennustetta on nostettu sekä alkuvuoden odotettua ripeämmän talouskasvun että viimein solmitun kilpailukykysopimuksen ansiosta, joka auttaa Suomen keskeisenä ongelmana ollutta vientiä.
 
–Suomen heikentynyt kustannuskilpailukyky on vaikuttanut viennin hiipumiseen, joten toimet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ovat tarpeellisia. Kesäkuussa solmittu kilpailukykysopimus laskee yksikkötyökustannuksia yli kolme prosenttia. Vaikka sopimus ei saavutakaan aivan hallituksen alkuperäisiä tavoitteita, voi sitä silti pitää historiallisena sisäisenä devalvaationa, joka auttaa palauttamaan kilpailukykyä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kommentoi.
 
Kilpailukykysopimuksen toteutumisella voidaan Kuoppamäen mukaan olettaa olevan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Työttömyysaste on laskenut viime vuoden huipusta (9,4 prosenttia) huhtikuun 9,1 prosenttiin.  Kuoppamäki uskoo, että työllisyys kohentuu kasvun mukana, ja työttömyysaste voi painua alle 9 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa kuitenkin nostaa rakenteellista työttömyyttä, ellei työvoiman kysyntä piristy nopeasti.
 
–Työllisyyden nousua yksityisellä sektorilla voi pitää yhtenä parhaista uutisista kotimaan taloudessa. Kotitalouksien tilanne on kaiken kaikkiaan tällä hetkellä stabiili. Matala korkotaso tukee velallisia kotitalouksia edelleen, ja työllisyyden kohentuminen vilkastuttaa asuntomarkkinoita, hän sanoo.
 
Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista eli Brexit, Venäjän taantuman pitkittyminen tai Yhdysvaltojen talouspolitiikan yllättävät käänteet ovat Kuoppamäen mukaan keskeisimmät riskit, jotka voisivat aiehuttaa ongelmia myös Suomen viennille tai investointi-ilmapiirille. Lisäksi Suomessa on hänen mukaansa runsaasti myös kotikutoisia haasteita. 
 
–Lyhyellä tähtäimellä hallituskriisi tai työmarkkinarauhan järkkyminen esimerkiksi kuljetusalalla voisivat aiheuttaa ongelmia. Keskipitkällä tähtäimellä rakenneuudistusten epäonnistunut toteuttaminen voisi näivettää pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia ja heikentää luottamusta Suomen luottokelpoisuuteen. Pitkällä tähtäimellä Suomen väestön osaamispohjan ja toimivan infrastruktuurin ylläpitäminen sekä kehittäminen ovat avainasemassa. Jos näiden annetaan rapautua, voi talous hyytyä pitkäksi aikaa, Kuoppamäki kommentoi.
 
Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen muistuttaa, Britannia on Suomelle yksi tärkeimmistä tavaraviennin kohteista.
 
–Karkeasti laskien 10 prosentin pudotus Suomen viennissä Britanniaan merkitsisi 0,2 prosentin laskua bruttokansantuotteeseen.  Mikäli Britannia ei eroaisi Euroopan unionista, investoinneissa voidaan nähdä kiihtymistä loppuvuotta kohden sekä kotimaassa että Euroopassa, Mikkonen sanoo.
 
Hän ei pidä Brexitiä todennäköisimpänä vaihtoehtona, mutta kuitenkin todellisena riskinä. 
 
Viime viikolla sekä varainhoitaja Front Capital että POP Pankki julkistivat erittäin synkät arviot Suomen taloustilanteesta. Front kuvaili Suomen talouden kasvumallia edelleen ”poikkeuksellisen huonoksi”. 
 
 
Finanssitalo LähiTapiola ja Suomen Pankki puolestaan uskovat Dansken tapaan, että Suomen taloudessa on viimein tapahtunut käänne. LähiTapiola ja Suomen Pankki odottavat Suomen bkt:n kasvavan ensi vuonna 1,1 prosenttia.
 
 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Esa Auramäki

Keskeistä kuitenkin se, että palkat Saksassa ja Ruotsissa ovat nousseet ja nousevat reippaasti ja Suomessa ay-liike oli erittäin joustava ja sopi jokseenkin ilman korotuksia. Hallituksen kikyn (työajan pidennys, veropopulsmi) vaikutukset ja EKn panostus jokseenkin olemattomat. Nyt yritetään jotenkin korottaa arvoon arvaamattomaan hallituksen toimintaa.

Esa Auramäki

Keskeistä kuitenkin se, että palkat Saksassa ja Ruotsissa ovat nousseet ja nousevat reippaasti ja Suomessa ay-liike oli erittäin joustava ja sopi jokseenkin ilman korotuksia. Hallituksen kikyn (työajan pidennys, veropopulsmi) vaikutukset ja EKn panostus jokseenkin olemattomat. Nyt yritetään jotenkin korottaa arvoon arvaamattomaan hallituksen toimintaa.