Torstai 23.5.2019

Ekonomisti: Tässäkö ihmiskunnan kaikkien aikojen saavutus? – Äärimmäinen köyhyys voi kadota kokonaan

Luotu: 
17.6.2016 14:17
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Arkistokuvassa kiinalaisperhe Pekingissä. – Suurin osa noista miljardista ihmisestä, jotka ovat päässeet pois äärimmäisestä köyhyydestä, asuu todennäköisesti Aasissa ja heistä vielä suurin osa Kiinassa, Teknologiateollisuuden ekonomisti Petteri Rautaporras toteaa.
|

Teknologiateollisuuden ekonomisti Petteri Rautaporras kirjoittaa järjestön blogissa, että äärimmäisen köyhyyden radikaali väheneminen voi olla ihmiskunnan historian suurin saavutus. Rautaporras ottaa myös kantaa degrowth-keskusteluun.

– Äärimmäisen köyhäksi määritellään henkilö, jonka päiväansiot ovat alle 1,9 ostovoimakorjattua Yhdysvaltain dollaria. Tällaisen henkilön kaikki käytettävissä olevat voimavarat kuluvat hengissä selviämiseen. YK:n jäsenmaat allekirjoittivat vuonna 2000 kahdeksan vuosituhattavoitetta, joista ensimmäinen oli äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden, Rautaporras kirjoittaa.

– Vuonna 1990 maailmassa eli äärimmäisessä köyhyydessä vähän alle kaksi miljardia ihmistä. Tämä oli noin 37 % silloisesta maapallon kokonaisväkiluvusta. Tuolloin siis huikeat yli joka kolmas maapallon asukas kamppaili päivittäisen selviytymisen kanssa, Rautaporras jatkaa.

Hän kertoo, että tavoite äärimmäisen köyhyyden puolittamisesta itse asiassa toteutui jo vuonna 2010.

–  Tuolloin äärimmäisen köyhien osuus maailman väestöstä oli noin 16 %. Absoluuttisesti tavoite saavutettiin muutama vuosi myöhemmin kun äärimmäisen köyhien määrä putosi alle miljardiin. Viime vuonna äärimmäisen köyhiä oli noin 700 miljoonaa eli enää vain noin 10 % koko väestöstä, hän kirjoittaa.

Rautaporras kirjoittaa, että ainoa asia, ”joka todella on nostanut ihmisiä massoittain pois äärimmäisestä köyhyydestä, on talouskasvu”.

– Suurin osa noista miljardista ihmisestä, jotka ovat päässeet pois äärimmäisestä köyhyydestä, asuu todennäköisesti Aasissa ja heistä vielä suurin osa Kiinassa, hän kirjoittaa.

Rautaporras ennakoi myös, että äärimmäisen köyhyyden kadottaminen kokonaan maapallolta on myös mahdollista.

Rautaporras oudoksuu kritiikkiä talouskasvua kohtaan.

– Köyhyyden poistamisen keinoja mietittäessä on aina syytä pitää mielessä, että terve talouskasvu on lähes poikkeuksesta ollut se todellinen avain ihmisten hyvinvoinnin kasvattamiseen. --- Ajattelevatkohan nämä kasvukriitikot lainkaan, että talouskasvun pysäyttäminen tuomitsisi miljardit ihmiset pysyvään köyhyyteen? hän kysyy.

Talouskasvukritiikki eli degrowth nousi hiljattain keskusteluun, kun ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursianen kritisoi vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia degrowthin ihailusta. Lue lisää: ”Li Andersson yllätti – degrowthin tavoittelu on harhautunutta tai ihmisvihamielistä”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Asko Korpela

Erittäin hieno kirjoitus!
Kuitenkin kasvu siellä ja kasvu täällä on mielestäni kaksi eri asiaa. Siellä ja lopulta suurimmassa osassa maailmaa kasvu on todella sitä mitä kirjoittaja sanoo: elintärkeä asia. Täällä ei. Ongelma on kaikkiaan hyvinvoinnin epätajainen jakautuminen. Siinä poliitikoille tavoite: hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen.

Taito Mikkonen

Kokkonaiskäsitys puuttuu. Maailman tuotanto on jo pahasti ylittänyt kestävyyden rajan. Siispä on järjetöntä esittää talouskasvua köyhien vähentämiseksi, jo nykyisestä taloudesta on tulevaisuudessa pahat seuraukset. Tuloerojen kavennus ja väestön vähennys ovat mahdollisia. Vähän kuluttavan elämäntavan yleistyminen on tärkeää. Henkistä kasvua tarvitaan, ettei arvostettaisi pröystäilijöitä eikä halveksittaisi köyhiä.

Taito Mikkonen

Ekonomistin pitäisi pystyä leveämpään ajatteluun, leveilevän elämisen sijaan. Onkohan huoli köyhistä edes todellista. Taitaa olla teko syy talouskasvun puolusteluun. Ekonomistien pitäisi osata järjestää talous toimivaksi supistuvassa volyymissä.