Maanantai 27.5.2019

”Tehokkuuden tuhoisa kierre” – Yksi selitys vuodesta 1970 vallinneelle taloustrendille löytyi?

Luotu: 
18.1.2017 08:48
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Yritykset suosivat tehokkuusinnovaatioita, joiden ansiosta tuotteita voidaan tehdä aiempaa halvemmalla ja työvoimaa vapautetaan. Arkistokuva Stora Enson yt-neuvotteluita vastustavasta mielenosoituksesta.
|

Tekesissä johtavana asiantuntijana työskentelevä Jukka Leppälahti kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan innovaatioista. Hänen mielestään yritysten keskittyminen tehokkuutta tuottaviin innovaatioihin itse asiassa hyydyttää talouskasvua.

– Yritysten toiminnan suuntautuminen talouskasvun kannalta tehottomiin innovaatioihin saattaa olla ainakin osaselitys pitkällä aikavälillä havaittuun talouskasvun ja tuottavuuden kasvun hidastumiseen USA:ssa vuoden 1970 jälkeen. Vuosina 1996-2004 kasvu hetkeksi piristyi mutta kääntyi laskuun sen jälkeen. Tätä hetkellistä piristymistä on selitetty pc:n, internetin ja älypuhelimen käyttöönoton vaikutuksilla, jotka on jo pääosin hyödynnetty, Leppälahti kirjoittaa.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen artikkelissa vuodelta 2008 Leppälahden näkemys Yhdysvaltain talouskehityksestä saa vahvistusta.

Leppälahden mielestä voidaankin miettiä, onko nyt käynnissä olevalla digitalisaatiohypellä todellista vaikutusta talouskasvuun, ”vai syntyykö digitalisaation tuloksena tehokkuusinnovaatioiden tuhoisa kierre”.

Leppälahti viittaa blogissaan MIT:N Clayton Christensenin esittämään innovaatioiden jako Häiritseviin (Disruptive), Ylläpitäviin (Sustaining) ja Tehokkuusinnovaatioihin (Efficiency). Näistä tehokkuusinnovaatiot parantavat yrityksen kannattavuuden mittareita, minkä vuoksi yritykset suosivat niitä. Tehokkuusinnovaatiot vapauttavat työvoimaa ja mahdollistavat tuotteiden tekemisen aiempaa halvemmalla.

– Ne vähentävät työpaikkoja ja vapauttavat pääomaa, koska tuotanto saadaan aikaan pienemmällä työllä ja vähemmillä laitteilla. Tuottavuus kasvaa mutta tuotannon määrä ei välttämättä kasva ellei vapautuvaa työvoimaa ja pääomaa investoida häiritsevien tai radikaalien innovaatioiden kehittämiseen, Leppälahti kirjoittaa.

Häiritsevät tai radikaalit innovaatiot ovat puolestaan markkinoita mullistavia ideoita.

– Esimerkiksi käy henkilökohtainen tietokone (pc), joka tuli markkinoille vaatimattomana lasten pelikoneena mutta ajan mittaan kehittyi ja syrjäytti yliopistojen ja yritysten isot tietokoneet näiden valmistajien menettäessä busineksensa, Leppälahti kuvaa.

Leppälahden mielestä julkinen rahallinen tuki pitäisi kohdistaa nimenomaan näihin häiritsevien innovaatioiden kehittämiseen, sillä yrityksille niihin sijoittaminen on yleensä liian riskialtista.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Angervuori

Ongelma saattaa olla, että näitä häiritseviä innovaatioita on liian vähän. Toisaalta joka alalla pakkaa olemaan ylikapasiteettia tuotannossa. Yhä vähemmän työvoimaa tarvitaan tuottamaan yhä enemmän tuotteita maailman väestölle. Kansalaisille tulisi kulutusähky, jos kaikki, mikä olisi mahdollista tuottaa, pitäisi kuluttaa.

Faktaa on kuitenkin, että talouskasvua ei voida, saada aikaiseksi ottamatta lisää velkaa. Voittojen uudelleensijoittaminen talouteen voi vain korkeintaan ylläpitää BKT:ta. Talouskasvu on seurausta rahavarannon kasvusta, joka on seurausta velanoton lisääntymisestä. Eli talouskasvu ei ole riippuvainen tekniikan tai tieteen kehityksestä. BKT on ainoastaan riippuvainen ansiotyöpaikkojen määrästä ja niiden palkkojen tasosta, eli bruttokansantulosta BKTL.

BKT = BKTL + kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot - kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat

Meidän elintasomme on kuitenkin riippuvainen tekniikan ja tieteen kehityksestä. Markkinatalouden koronkorko -periaate antaa boostia elintasolle. Taloudessa ei kuitenkaan ole mitään "kemiallisen" tasapainon kaltaista ominaisuutta, koska kasvu on eksponentiaalista luonteeltaan. Rahaa on jatkuvasti syötettävä lisää talouteen kasvun aikaansaamiseksi, rahan alkulähde on EKP. Sieltä sitä saa velaksi nollakorolla (ohjauskorko) tällä hetkellä.

ensitulot.

Tapio Angervuori

P.S. BKTL siältää muutakin kuin palkkatuloja:

BKTL:ssä huomioon otettavia tuloja:

korot
osingot
palkat
tukipalkkiot
tuotannon ja tuonnin verot
uudelleen sijoitetut voitot, jotka ovat peräisin kotimaan yritysten ulkomaan sijoituksista