Lauantai 19.8.2017

Väite eläkepommista: ”Kaikki mittarit punaisella – työmarkkinapomot ulos”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.1.2017 11:48
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Libran raportti väittää, että jos mitään ei tehdä, edessä on joko eläkkeiden leikkaus, eläkemaksujen reilu korotus tai eläkevarallisuuden purkaminen. Arkistokuva.
|

Ajatuspaja Liberan tuoreessa raportissa varoitetaan, että jos mitään ei tehdä, edessä on joko eläkkeiden leikkaus, eläkemaksujen reilu korotus tai eläkevarallisuuden purkaminen. Raportin otsikko on ”Eläkepommi ei tule kuin varas yöllä”.

– Suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyys perustuu oletuksiin tasapainoisesta väestökehityksestä, hyvästä talouskehityksestä ja kohtuullisista sijoitustuotoista. Kaikkia kolmea kuvaavat mittarit ovat kuitenkin nyt punaisella, raportin tiedotteessa todetaan.

Raportin kirjoittajat vaativat esimerkiksi eläkeyhtiöiden yhdistämistä, vakavaraisuussääntöjen muuttamista ja amatöörien - eli työmarkkinajohtajien - potkimista pois työeläkeyhtiöiden johdosta.

– Työmarkkinajärjestöt ovat juntanneet itselleen sopivan lainsäädännön, joka takaa niiden edustajille työeläkelaitosten hallituspaikkoja. Lainsäädäntö kaipaa pikaista uudistamista: amatöörit ulos, raportissa vaaditaan.

Raportin ovat kirjoittaneet kauppatieteiden tohtori, hallitus- ja yrityskonsultti Mika Aaltonen, sijoitusalalla pitkään toiminut Fidens Private Equityn toimitusjohtaja Jack Ilmonen sekä rahoituksen dosentti ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun lehtori Hannu Kahra.

Lue myös:

Uutuuskirja: ”Vaietun eläkepommin” pysäyttävät luvut – ”Syy leikkausten takana”

Eläkekatto Suomeen? ”Olisi erittäin hyvä asia kaikille työtätekeville suomalaisille”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Taito Mikkonen

Jättituloja ei tarvitse kukaan koskaan eikä niihin ole ekologisesti varaa näin suurelle väestölle. Koko brutto maailman tuotos on nyt jo kestämättömän suuri. Vuoden kestävä tuotos riittää nyt vain 7 - 8 kuukautta. 400€/kk/lärvi olisi kestävä.

Toni Rintala

Eläkepommista on puhuttu jo 10 vuotta. Samaan aikaan eläkevaranto on kaksinkertaistunut. Ainakin toistaiseksi rahat on riittääneet hyvin ja varanto on kasvanut 5-10 miljardia vuodessa.
Eläkekatto 5.000€/kk ois hyvä.

Josa Jäntti

Eläkelisistä on 1 % :lla suurempi eläke kuin 5.000 €/kk. Jos katto tulee ( sopii minulle ) niin pian keksitään keinot kiertää katto. Työeläkeyhtiöiden eläkkeelle jääneet johtajat ( Sailas/ Ilmarinen ja Vuoria/Varma saivat yhteisistä työeläkevaroista varsinaisten työeläkkeiden päälle lisäeläkkeet = nyt eläke on sama kuin palkka töissä. Että silleen !

Marja-Liisa Kalkela

Pohjustetaanko nyt eläkkeiden poistumista ,tulevilta eläkkeensaajilta?

Vanhasen II tilaama '
Usa konsulttifirma MacKinsey -10:

Raportissa ehdotetaankin ihmisten ”totuttujen ajatusmallien” muuttamista siten, että he jatkossa suostuisivat
– pysymään työelämässä yli 65-vuotiaaksi
– hankkimaan yksityisen eläkevakuutuksen

Jaakko Aalto

Ei pohjusteta. Pohjustetaan eläkerahastojen jatkuvaa kasvattamista vaikka niitä oli tarkoitus ryhtyä purkamaan suurten ikäluokkien eläköidyttyä. Kysymys on siis eläkeväkuutusyhtiöiden intressistä, ei nykyisten eikä tulevien eläkeläisten intressistä.

Mikko Toivonen

Ottamatta asiaan sen tarkemmin eläkeläisenä kantaa voin kuitenkin faktana todeta sen, että useissa Euroopan maissa on jo julkisten eläkkeiden katto joka on maasta riippuen tasossa 3000-3500 euroa/kk.

Mikä sen sijaan on aivan selvää on AY liikkeiden palkkiotehtävien poiston tarpeellisuus eläkeasioiden hoitamisesta ja koko hoidon palauttaminen asiantuntijoille. Sellaisille asiantuntijoille jotka vuorenvarmasti ovat riippumattomia poliittisista tai pörssiyhtiö rahastusintresseista ja varmuuden vuoksi määräaikaisella kierrolla.

Jukka Raustia

Raportista huomaa jo suoraan useita karkeita asiavirheitä, esimerkiksi viennin rakenteen väitetään olevan saman kuin 100 vuotta sitten:

"Suomen viennin rakenne on tänään samanlainen kuin 100 vuotta
sitten. Vuoden 2015 lopussa viennin arvolla mitaten kuusi tärkeintä
vientituotettamme olivat: dieselpolttoaineet, päällystetty paperi, ruostumattomat
teräslevyt, sahatavara, selluloosa ja päällystämätön paperi."

Missäs ne Suomen öljynjalostamot ja terästehtaat olivat 1910-1920 -luvuilla?

Jukka Raustia

Edelleen, raportissa unohdetaan eläkkeistä maksettavat verot ja niiden vaikutus talouteen sekä myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta perinnöt - käärinliinoissahan ei ole tunnetusti taskuja ja eläkeläisten omaisuus päätyy tavalla tai toisella seuraaville sukupolville.

Pasi Käyhkö

Eipä kannata liikaa hötkyillä. Tämähän on vain ajatuspajan ajattelua. Sehän on Suomessa sallittua.
Tätä eläkepommia ennusteltiin jo 1980-luvulla. Sen pommin piti laueta viime vuosituhannen loppuun mennessä.
Meillä näyttää olevan viroissa myös laskutaidottomia professoreita.

Eero Pekonen

Eikö niitä eläkerahastoja nimenomaan ole kerätty sitä varten, että niitä käytetään suurten ikäluokkien eläkkeiden maksuun? Vai onko ajatuspaja kenties suunnittelemassa rahastojen ryöväämistä ammattilaisille? USA:ssa tästä taitaa löytyä muutama esimerkki.

Marja-Liisa Kalkela

Talous
Palkansaajat maksavat hyvätuloisten vanhuusturvaa vuoteen 2060 asti
Työssä käyvät suomalaiset kustantavat vielä vuosikymmeniä toimihenkilöiden ja johtajien lisäeläkkeitä. Näin on käymässä, vaikka eduskunta on päättänyt lakkauttaa niin sanotun rekisteröidyn lisäeläkkeen vuoden 2016 lopussa.
HS
2.5.2014

Tapio Angervuori

Kyllä! Tätä eläkegurujen ajatusmaailmaa ei tahdo oikein ymmärtää.

1) Useissa maissa ei ole minkäänlaista rahastoa eläkkeisiin. Miten eläkkeet niissä maissa maksetaan? Vastaus: veroina. Eläkerahastoja ei varsinaisesti tarvita!

2) Suomalaisilla eläkeyhtiöillä on, kuten meille on kerrottu, 120 miljardia euroa sijoituksia suomen rajojen ulkopuolelle. Kotiutetaan tätä rahastoa vaikka 1 - 3 miljardia euroa vuodessa, niin riittää rahaston ulkomaan sijoitukset vähintään 40 - 120 vuodeksi. Suuret ikäluokat häviävät, ennen kuin rahastot loppuvat. Juurihan Petteri Orpo laski rahan tarpeeksi 1- 2 miljardia tänä vuonna.

3) Vaihtoehtona olisi maksaa eläkerahastojen avulla valtionvelat pois, jolloin valtio voisi velkaantua nuo 3% BKT:sta varsin pitkään. Silti AAA -luokitus säilyisi. 3% x 200 = 6 miljardia/vuosi. 60% BKT:sta = 120 miljardia. 120 miljardia / 6 miljardia/vuosi = 20 vuotta! - Tämä siis pahin skenaario.

Mikko Mäkitalo

Suomalainen työeläkemalli perustuu ajatukseen siitä, että eläkeajan hyvinvointi rakentuu työn tekemisestä. Työeläke pohjautuu ansaittuun palkkaan, kaikille yhdenvertaisesti samojen periaatteiden mukaan. Tämä on arvovalinta, johon päädyttiin kun järjestelmää yli 50 vuotta sitten rakennettiin. Yksi vaihtoehto tuolloin oli tasaeläke kaikille. Sille tielle ei kuitenkaan lähdetty, monistakin syistä.

Viime viikkoina julkisuudessa on jälleen noussut esiin pohdinta eläkekatosta. Eläkekatolla tarkoitetaan lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa, jota suurempaa eläkettä ei voisi saada. Eläkekattoa perustellaan usein tavoitteella rajoittaa suurimpia eläkkeitä ja tasata tulonjakoa yhteiskunnassa. Toteutuessaan eläkekatolla olisi kuitenkin niin monenlaisia vaikutuksia koko suomalaiseen työeläkejärjestelmään, että lopputulos voisi olla päinvastainen.

Maissa, joissa eläkekatto on käytössä, se on yleensä toteutettu eläkepalkkakatolla. Tällöin eläkkeen perusteena oleville ansioille määritelty euromääräinen yläraja, jonka ylittävältä osalta ei kerry eläkettä. Näin rajoitetaan lopullisen eläkkeen suuruutta.

Suomessa työeläkkeen yhtenäisillä ansaintaperiaatteilla varmistetaan se, että työeläke on suhteessa työuran aikaisiin ansioihin. Työtehtävät ja niistä maksettavat palkat ovat keskenään erilaisia, jolloin työeläkkeetkin ovat erisuuruisia. Eläkekaton käyttöönotto muuttaisikin työeläkejärjestelmämme luonnetta hyvin toisenlaiseksi.

Nykyisen perustuslakitulkinnan mukaan ansaittu eläketurva nauttii vahvaa suojaa, johon ei voi puuttua ilman, että puututaan suuriin periaatteellisiin kysymyksiin. Ansaitun eläkkeen ajatellaan olevan kunkin omaisuutta kuten auto tai asunto.

Suomalaisten työeläkkeet rahoitetaan pääosin kulloinkin työssä olevilta perittävillä maksuilla. Jos eläkkeille asetettaisiin yläraja, pitäisi vastaavasti asettaa raja myös työntekijöiden ja työnantajien maksamille työeläkemaksuille. Tällöin suurituloiset maksaisivat suhteessa palkkaansa pienempää työeläkemaksua kuin pienituloiset.

Eläkekatosta huolimatta jo ansaitut eläkkeet olisi maksettava, vaikka uusia eläkkeitä rajoitettaisiinkin. Eläkekatto siis pienentäisi työeläkejärjestelmän maksutuloja välittömästi, kun taas eläkemenot pysyisivät ennallaan vielä kymmeniä vuosia. Eläkekatto vaikuttaisikin maksettavien eläkkeiden suuruuteen erittäin hitaasti.

Eläkekaton seurauksena työeläkemaksun tasoa tulisi nostaa, mikä lisäisi työelämässä parhaillaan olevien ja tulevien sukupolvien maksurasitusta entisestään. Voimakkaimmin maksurasitus vaikuttaisi pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin ja yrittäjiin. Eläkemaksun nostolle vaihtoehtona olisi työeläkejärjestelmän menoihin puuttuminen eli eläkkeiden leikkaaminen.

Mikäli eläkekatto otettaisiin käyttöön, ei se poistaisi yhteiskunnasta korkeita eläkkeitä. Korkeimmat eläkkeet ovat seurausta paitsi korkeista palkoista, myös lisäeläkkeistä, jotka eivät kuulu lakisääteisen eläketurvan piiriin. Ne ovat työnantajien kustantamia ylimääräisiä etuuksia, joihin työeläkkeelle asetettu yläraja ei vaikuttaisi.

Todennäköistä on, että eläkekatto johtaisi lisääntyviin lisäeläkejärjestelyihin, joko työnantajan, ammattialan tai yksilön itsensä järjestämänä. Monen työssäkäyvän pitäisi alkaa huolehtia säästämisestä ja säästöjensä sijoittamisesta omaa vanhuuttaan varten. Näin on käynyt useissa eläkekaton maissa, ja yksityiset lisäeläkejärjestelyt ovat vaikuttaneet eläkeläisten tuloerojen kasvuun.

Jos eläkeläisten keskinäisiä tuloeroja halutaan tasata, yhteiskunnalla on jo käytössään tehokkaita keinoja. Helpointa on hoitaa asia verotuksella, kuten nyt ollaan tekemässäkin. Verotuksessa suurituloisen eläkkeensaajan raja on sattumoisin sama, noin 4 000 euroa kuussa, johon julkisuudessa on esitetty myös eläkekaton rajaa.

Suuria eläkkeitä saavia on maassamme tällä hetkellä kovin vähän. Yli 4 000 euroa tienaavia eläkeläisiä oli Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa 1,6 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Jos eläkekaton rajaksi asetettaisiin 3 000 euroa, sen ylittää 4,5 prosenttia eläkkeensaajista. Jos eläkekaton haluttaisiin kohdistuvan parhaiten ansaitsevien eläkkeensaajien neljännekseen, eläkekatto olisi asetettava noin 1700 euroon. Harva eläkkeensaaja yltää julkisuudessa esitettyjen eläkekattosummien yläpuolelle.

Eläkekatto leikkaisikin työeläkejärjestelmän eläkemenoja heikosti. Jos katto taas asetettaisiin niin alas, että sillä olisi myös taloudellista merkitystä eläkejärjestelmälle, Suomessa ei enää voitaisi puhua ansioon sidotusta eläketurvasta. Sen jälkeen työuralla olisi vähäinen merkitys eläkkeiden karttumiselle. Käytännössä oltaisiin varsin lähellä tasaeläkemallia.

Markku J. Jääskeläinen
Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat os.päällikkö

Tapio Angervuori

" Ansaitun eläkkeen ajatellaan olevan kunkin omaisuutta kuten auto tai asunto." - Niimpä!
Elinaikakertoimella ja verotuksella kuitenkin jatkuvasti puljataan eläkkeiden tasoa.

"Monen työssäkäyvän pitäisi alkaa huolehtia säästämisestä ja säästöjensä sijoittamisesta omaa vanhuuttaan varten. Näin on käynyt useissa eläkekaton maissa, ja yksityiset lisäeläkejärjestelyt ovat vaikuttaneet eläkeläisten tuloerojen kasvuun."
Näin on käynyt myös Suomessa. Ei ne eläkkeiden tasot nyt ihan huikean korkeita Suomessakaan ole. Sitä paitsi mitä pahaa siinä nyt sitten olisi saada hoitaa omia asioita! Työeläkejärjestelmämme laitostuttaa ihmisiä!

"Suomalaisten työeläkkeet rahoitetaan pääosin kulloinkin työssä olevilta perittävillä maksuilla."
Jep! Mihin tarvitaan tuota massiivista 180 € sijoituspottia? Vastaus: Ne ulkomaille sijoitetut 120 miljardia ovat panttina valtion velalle! Kotimaan sijoitukset eivät aiheuta kasvua Suomessa.
Varsinaisia eläkerahastoja ei tarvita mihinkään muuhun tarkoitukseen, kuin julkisen velan pantiksi.

Eläkeyhtiöt sijoituksineen eivät voi aiheuttaa talouskasvua, koska ne eivät operoi velalla, vaan sijoittavat keräämiään varoja takaisin talouteen. Talouskasvu vaatisi velanoottoa elkeyhtiöiden taholta! Eläkeyhtiöiden ulkomaansijoitukset eivät etiikaltaan kestä päivänvaloa: Myös ulkomailla ratsastetaa vain muiden velanotolla.

Juha Lapveteläinen

Yhteiskunnassa tehdään paljon päätöksiä erilaisten etujärjestöjen hyväksi muuttamalla asetuksia aina lakikirjassa, kyse ei ole siitä että työmarkkinajärjestöt "junttaavat" lakimuutoksen poliittisesti hallituksessa olevan puolueen tuella vaan siitä, että jos he eivät sitä tee sen tekee siinä tapauksessa työnantajajärjestö. Amatöörit pois on täysin väärä kuva koko asiasta, etujärjestöt vain nokittelevat toisiaan ja muuttavat siinä samalla täysin "laillisesti" hallituksen poliittisella tuella Suomen kansalaisen etua ajavaa lakikirjaa, joka on mielestäni isänmaallisesti täysin laiton ja käsittämätön ratkaisu. Etujärjestöt, Politiikka ja Suomen Lakikirja ei ole kansalaisen etu. Voisi kysyä tarvitaanko poliittisen perustuslakivaliokunnan lakimuutosta ja päätöstä siihen asiaan, että kuka johtaa Suomessa Vakuutusyhtiöiden Eläkevakuutusrahastoja ja näiden hallituspaikkoja? Vielä tarvitaan, sillä alkuperäinen lakimuutos asiasta on poliittinen ja tehty Neuvostoliiton ajoilta lähtien nykypäivityksiä poliittisesti unohtamatta Helsingissä, ja lopulta kysymys on kuitenkin työntekijöiden rahoista jotka työnantajat maksavat vakuutusyhtiöille. Silloin kun ei yhteiskunnassa tarvitse toimia näin kansalaisen näkökulmasta katsottuna, poliittinen perustuslakivaliokunta on lakkautettu, ja kaikista lakiin liittyvistä muutoksista tulevaisuudessa vastaa perustuslakituomioistuin, ja Suomen tasavallan Presidentti joko hyväksyy lakimuutoksen tai jättää sen hyväksymättä.

Seppo Ilvessalo

Miten työmarkkinajärjestöt edustavat kaikkia eläkkeensaajia? Eivät mitenkään enkä ainakaan minä kaipaa heitä vahtimaan etujani eläkejärjestelmän hallinnossa. Pikemminkin kaipaan sinne ihmisisä, joilla on todellista asiantuntemusta sen suhteen, miten eläkevaroja hallinnoidaaan siten, että ne riittävät turvaamaan omat ja tulevien sukupolvien eläkkeet. Työmarkkinajärjestöjen edustajat eivät ole sellaisia. Joku edustus hallinnossa on yleisen luottamuksen vuoksi työntekijöillä olla, mutta nykyinen edustusmalli ei täytä tätä vaatimusta ja pitäis laittaa remonttiin.

Jukka Lampinen

Whalroos kuuluu Liberan johtoon, onkohan eläkeyhtiöt myyneet, Whalroosin johtaman Nordean osakkeet.
Todennäköisesti näin on käynyt, puolueettoman Liberan edustaja olisi varmaan sopiva henkilö eläkeyhtiön johtoon.
Aivan sama olisi kun mafia vaatisi, että sen saada asiantuntijana nimittää tuomarit.

Pasi Salmi

70-80-luvuilla syntyneillä ja niiden jälkeisille sukupolville ei yksinkertaisesti makseta eläkettä ja siihen olen jo alkanut varautua. Kun tulee 65-vuotta mittariin niin silloin myyn kaikki pois ja muutan afrikkaan banaaninviljelijäksi. Libera ei halua puhua rahatalouden valuvioista vaan jankkaa konservatiivisesti nykyisen talousjärjestelmän puolesta vaikka uudet teknologiat mullistavat koko talousjärjestelmän. Mutta kun ideologia on pinttynyt kiinni niin se ei yleensä perustu tietoon eikä varsinkaan tosiasioihin vaan pelkkään näkemyksellisyyteen.

Seppo Ilvessalo

Eläkejärjestelmämme on käsittääkseni yksi Euroopan parhaista, ellei peräti paras. Se on varsin vahvasti rahastoiva ja eläkevarat luonteeltaan yksityistä säästövarallisuutta, työntekijöiden myöhennettyä, omista palkkatuloista pidätettyä rahaa. Se on verrattavissa kunkin eläkkeensaajan omaan palkkatiliin, joka nauttii perustuslaillista omaisuuden suojaa. Se varmistaa, etteivät poliitikot pääse tärväämään eläkejärjestelmään kerättyjä varoja, kuten ovat tärvänneet julkisen talouden. Kaikkia järjestelmiä voidaan ja pitääkin pyrkiä jatkuvasti kehittämään ja tehostamaan. Yksi esimerkki siitä, millä eläkevarojen riittävyyttä voitaisiin tehostaa, on ETF - instrumenttien ( Pörssinoteeratut indeksirahastot) laajempi käyttö yhtiöiden oman, ns. aktiivisen varainhoidon asemesta. Ne ovat kustannustehokkaita ja tuottavat pitkällä aikavälillä aktiivista salkunhoitoa paremmin eivätkä kärsi salkunhoitajan mahdollisita vääristä markkinanäkemyksistä. Toinen muutoksia vaativa asia ovat vakavaraisuusvaatimukset, jotka esim. nykyisessä markkinatilanteessa ovat tuottojen kannalta haitalliset. Ne rajaavat sijoitussalkun riskin tasolle, jolla on mahdotonta saada hyvää tuottoa ja korkotason noustessa nykyiseltä tasoltaan tulevat aiheuttamaan erityisesti valtionlainavelkakirjojen arvon olennaisen pudotuksen. Tämä sattaa merkitä sitä, että riittävien tuottojen aikaansaaminen tulevina vuosina on vaikeata.
Eläkkeiden riittävyyteen vaikuttaa toki myös se, onko eläkkeitä siltä osin kuin rahastot eivät siihen riitä, maksamassa riittävästi työssä käyviä kansalaisia. Siihen voimme vaikuttaa vain sillä, että Suomessa on kannattavaa teettää ja tehdä töitä. Nyt ei niin ole eivätkä työeläkeyhtiöiden hallituksissa istuvat ay-pomot tunnu haluavan mitään muutoksia, joilla työllisyystilannetta voitaisiin parantaa ja tukea samalla työeläkejärjestelmän kestävyyttä. Tässäkiln mielessä on outoa, että nämä jarrumiehet istuvat eläkkeesaajjien edustajina työeläkeyhtiöiden hallituksissa.

Lauri Kiiski

Paras eläkejärjestelmä on se, että jokainen säästää ja rahastoi itse omat eläkkeensä.
Mikäli pitkän työuran tehnyt sattumoisin kuolisi heti eläköidyttyään, säästetyt varat siirtyvät kuolinpesän kautta perillisille.

Tämä mallin on oikeudenmukainen ja käytössä yleisesti maailmalla.

Josa Jäntti

Koko ajan on kyseessä ollut eläkeyhtiöiden intressit pitää rahastot ( = omat edut Varman tj : n palkankorotus 36 %/HS) mahdollisimman suurina, koska kukaan ei valvo eläkeyhtiöitä ja niiden kuluja ( Ei edes Finanssivalvonta ), jotka ovat yhteensä . 600 miljoonaa joka vuosi ( = yhtiöt +ETK +Tela ). Kansainväliset eläkeasiantuntijat pitivät tuhlauksena sitä, että meillä on liian monta eläkeyhtiötä. Tästä hyötyvät myös ay - pomot, joille kaikille riittää hallituspaikkoja eläkeyhtiöissä. Palkkiot + edut suunnilleen samaa luokkaa kuin varsinaiset palkat töissä !

Tapio Angervuori

Et kai halua, että kaikki tuo pitäisi maksaa kerralla ulos?
Tuo 700 miljardia euroa on "virtuaalirahaa", joka tulee kaikki maksetuksi, kun eläkemaksuja [kierräteetään] riittävän monta vuotta.
Siis esimerkiksi 1 426 760 [eläkeläistä] x 1 613 [keskimääräinen eläke] x 20 [keskim. eläkevuodet ] = 46 027 277 600 €.