Lauantai 24.6.2017

Näkökulma: Miten nyt suu pannaan, Ville Niinistö?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.2.2017 08:50
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Vihreiden Ville Niinistö arvosteli pääministeri Juha Sipilää Terrafamesta jyrkästi.
|

Viime syksynä, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus operoi kaivosyhtiö Terrafamelle 100 miljoonaa euroa lisää veronmaksajien rahaa, oli johtavien vihreiden pilkkahuuto eduskunnassa sekä mediassa melkoista.

Vihreissä oli kova hinku ajaa Terrafamen toiminta alas. Oli sitä toki jossain muuallakin, mutta ei esimerkiksi suurimmassa oppositiopuolueessa SDP:ssä.  ”Se, mikä nyt on tiedossa asiantuntijoiden arvioina, kertoo, että tässä on järkevää sitä toimintaa jatkaa niin kauan, että sieltä saadaan ne yksityiset mukaan”, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, kun keskustelua lisärahoituksesta käytiin.

Nykytiedon valossa hitusen hätäiseltä vaikuttava pilliin puhallus olisi maksanut veronmaksajille jotain 300 – 500 miljoonan euron väliltä, ja likainen jälkipyykki olisi ollut loputonta lärvimistä. Jos vihreät olisivat olleet siis hallituksessa - ja vieläpä päättävässä roolissa.

”Kesällä he sanoivat, että näitä rahoja käytetään alasajon valmisteluun, ja nyt ilmeneekin, että kaikki rahat on käytetty siihen, että toimintaa jatketaan niin, että valtion piikki on auki, viisasteli pääministeri Sipilän pipolla politikkaa tehnyt vihreiden puoluejohtaja Ville Niinistö Ilta-Sanomien mukaan. Hän kärähti itse samassa yhteydessä omasta Talvivaara-kypärätempustaan.

Eduskunnassa asiassa aktivoitui erityisesti Touko Aalto (vihr.).

”Olen tehnyt eduskunnalle talousarvioaloitteen, jossa esitän Terrafamen pääomittamiseen ehdotetun sadan miljoonan euron määrärahan poistamista… Kaivoksen alasajo maksaa, mutta väistämättömän lopputuleman pitkittäminen maksaa vielä enemmän. Kuvaavaa on se, että Sipilän hallitus on jo kertaalleen käyttänyt sen summan kaivoksen ylösajoon, jonka olisi voinut käyttää kaivoksen alasajoon”, kansanedustaja Aalto kirjoitti blogissaan.

Pääministeri Sipilä puolestaan esiintyi luottavaisena ja viittasi sijoittajien kanssa käytäviin neuvotteluihin.

Kolmisen kuukautta myöhemmin, viime perjantaina pääministeri Sipilän marraskuisille myönteisille puheille saatiin katetta, kun kerrottiin Björn Walhroosin henkilöityvän finanssijätti Sammon ja singaporelaisen Trafiguran yhteensä 175 miljoonan euron panoksesta Terrafamen ylösajoon ja tuotannon jatkamisoperaatioon.

Nyt näyttää ensimmäistä kertaa numerojen valossa mahdolliselta, että pluskannattavuutta loka-joulukuussa 2016 näyttäneeseen Talvivaaraan ei mene enää lisää veronmaksajien rahaa. Sieltä voi tulla takaisinkin, ehkä jopa sadoissa miljoonissa.

Kuka muuten uskoi Turun telakkaihmeeseen ennen syyskuuta 2014? Ollaanko tässä sittenkin tekemässä Sotkamon kaivosihme, jossa valtio pääsee lopulta koko murheellisesta omistuksestaan eroon ja saisimme yhtiölle pitkäaikaisen yksityisen omistajan, joka hallitsisi kyseisen bisneksen?

Jos ollaan, mahtaisivatko Ville Niinistö ja muut vihreät osata riemuita siitä? Jos olisivat tuolloin hallituksessa, ehkä. Jos taas oppositiossa, tuskin.

Toivottavasti Talvivaaran tarinaan kirjoitetaan yhtä onnellisia jatkolukuja kuin Turun telakan tarinaan. Jos näin tehdään, ansaitsevat Juha Sipilä, Björn Wahlroos, Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia ja Trafiguran Jeremy Weir joukkoineen hatunnoston.

Eliitti on joskus paljon fiksumpaa kuin populistit uskovat.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mika Mustonen

Vaikka en vihteitä ole koskaan äänestänytkään, en olisi Talviaaran suhteen lainkaan noin optimistinen.

Näyttää siltä, että yksityinen sijoittaja on tehnyt käytännössä riskittömömän sijoituksen valtion 'takaamaan' hankkeeseen. Tämä on verrattavissa suomalaisiin tuulivoimapuistoihin (joihin ulkomaisetkin sijoittajat ovat tulleet innolla mukaan), joista on saanut erinomaisen, riskittömän tuoton - veronmaksajien rahoilla.

Pasi Käyhkö

Tällä hetkellä on vielä monta epävarmuustekijää matkassa. Nyt osaomistajaksi tullut yhtiö omistaa vain 15,5% jostakin kaivoksen laskennallisesta arvosta. Kyseisen yhtiö toimii kauppahuoneena ei kaivosalalla. Yhtiö tekee tällä hetkellä voittoa alle 2% liikevaihdosta.
Mikä on nikkelin markkinahinta tulevaisuudessa? Eilen se oli n. 10 600 dollaria/tonni. Vuoden 2016 marraskuussa hinta oli n. 13 000 dollaria/tn.

Veikko Anttila

Talvivaaran ainut todellinen virhe oli se, ettei nimeen pantu bio-etuliitettä. Kiitokset Huuskolle tosiasioiden selkeästä esiintuonnista. Vihreiden kannatuksen jakaantumista kunnallisvaaleissa on mielenkiintoista katsoa. Pohjoisraja, missä sitä esiintyy lienee Äänekosken tienoilla.

Raimo Laine

Vaikka kaivostoiminta olisi lopetettu, ympäristöhuolto maksaisi yli 100 miljoonaa vuodessa, ja työtä riittäisi lähes loputtomiin. Tämä kustannus on nyt säästynyt.
Terrafamen ostajia olisi ollut muitakin tarjolla, joten tuskin se huono hankinta oli.
On ymmärrettävää, että vihreitä keljuttaa. Osaanottoni.
Toisaalta ainahan löytyy muita kannattavia projekteja, joita voi alkaa vastustamaan.
Miten olisi metsäteollisuus ? Hassi teki jo avauksen.

Vesa-Pekka Sainio

Punavihreä oppositiopopulismi saa nyt tunnustusta harvinaiseen tapaan. Yleensähän Suomessa on totuttu toistamaan sitä, että eduskunnassa on vain ja ainoastaan yksi populistipuolue ja sekin joidenkin mielestä "oikeistopopulistinen" puolue. Tosiasiassa tällä hetkellä Suomen johtavat populistit löytyvät oppositiopuolueista ja korostetusti Vihreistä. Räksytys on todella kovaa ja sinällään ammattitaitoista, tekee hallitus mitä tahansa niin aina löytyy arvosteltavaa mutta jostain syystä se oma vaihtoehto jää usein esittämättä tai epäselväksi.

Joeli Santikko

Ympäristötuhot eivät katoa minnekään ja tulevat olemaan jatkossakin valtavat kaivoksen toiminnan jatkuessa. Ja se ympäristön luvallinen ja luvaton tuhoaminen on ainoa keino jolla kaivoksen toiminta voi olla edes jotenkin voitollista mutta hinta on karmea. Luonnon suojelun vuoksi kaivos olisi välittömästi ajettava alas eikä sitä koskaan olisi pitänyt perustaakkaan oli sen tuotto mikä hyvänsä.
Aika tulee näyttämään että vihreiden vaatimus kaivoksen alasajosta on oikea. Ville Niinistöllä ei ole mitään häpeämistä asian tiimoilta, päinvastoin.

Raimo Laine

Kaivoksen asiamukainen käyttö suojaa ja normalisoi myös ympäristön sekä säästää loputomat puhdistuskustannukset yli sata miljoona/v. 5000 työpaikkaa turvataan ja verotulojakin vielä saadaan. Kyllä vihreillä häpeämistä riittää.

Raimo Laine

Kaivoksen asiamukainen käyttö suojaa ja normalisoi myös ympäristön sekä säästää loputomat puhdistuskustannukset yli sata miljoona/v. 5000 työpaikkaa turvataan ja verotulojakin vielä saadaan. Kyllä vihreillä häpeämistä riittää.

Jari Natunen

Päätoimittaja Huusko esittää, että vihreiden kannat asiassa ovat räikeää populismia, mutta toisaalla erityisesti pääministerilla ja SDPn Rinteellä ollut parempi analyysi asiasta. Tämä parempi tieto perustuu "asiantuntijan" kertomukseen ja asiantuntija on ilmeisemmin Terrafamen Hietanen tai Ratia, kuten eduskunnalle kerrotussa tarinassa.

Perustava totuus Talvivaara-Terrafamen takana on n.s. malmin nykyisen lupaprosessin mukaan yli 9% rikkipitoisuus. Se tarkoittaa, että jokaisesta tonnista prosessijätettä ja sivukiveä tulee noin 250 kg rikkihappoa,joka liuottaa ennemin tai myöhemmin jätteiden raskasmetallit happamaksi kaivosvuodoksi. Laillisesti toimittaessa tämän ongelma pitää olla kunnollinen ratkaistu, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa. Terrafamen ratkaisu olisi jätteen kapselointi,jonka on tarkoitus toimia vuosikymmeniä (Ratia A-Talk 17.11.2016) tai ehkä jopa 300 vuotta (Hilla YVA-tilaisuus). Kun kivi ei häviä kapseloinnista, tämä olisi vain ongelma siirtämistä eteen päin. Louhintamääristä ja jätteen neutralointiin tarvittavan kalkin hinnasta voidaan päätellä, että ongelman hallinta yksin tekee Terrafame-Talvivaaran ainakin valtiolle ja veronmaksajille kannattamattomaksi, yhtiöt tuntuvat pakoilevan vastuita konkursseilla.
https://www.riksdagen.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-A...
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/geologian-professor...

Herää kysymys, miksi Huuskon viisas eliitti sulkee silmänsä yksinkertaiselta kemialliselta tosiasialta, jonka geologian professori Saarnisto toi vuosi sitten eduskunnan talousvaliokuntaa.
Toisaalta populistiseksi haukutun opposition Vasemmiston valituksessa vaadittiin pääministerin ilmoitusta Terrafamen koko elinkaaren kuluista.
Äänestyksessä hallituspuolueet ja SDP ilmoittivat, että tätä tietoa ei haluta eduskunnalle.

Yksinkertainen vastaus on, että lähinnä tuotevirtaan perustuvana velkajärjestelynä tehty rahoitusjunailu on keino siirtää ongelma seuraavalle hallitukselle. Toisaalta ympäristön kannalta se tarkoittaa mustaliuskejätteen ainakin kaksinkertaistamista ja yhteiskunna kulujen paisuttamista.

Asiansa osaava toimittaja ei hehkuta Terrafamen viimeisen neljänneksen tulosta. HSn Sajari teki ensimmäisenä hänelle tavallisen sinisilmäisen virheen tai tilaustyön, jota muu media on toistanut. Jos tuloksenn käy huolella läpi, niin herää ihmetys, miksi oleelliset luvut kassavirrasta ja taseesta tai likviditeetistä puuttuvat, kannattaa tutustua Kauppalehden analyysiin.
http://m.kauppalehti.fi/uutiset/terrafamelle-positiivinen-tulos-varastoa...

Näyttää melkein siltä, että vanhan Talvivaaran ystävät ovat tosiasioista piittaamaatta nousseet kannattamaan Terrafamen ihmettä. Olisikohan hallituksen konsultiksi tullut Tekirin Saukkomaa saanut tehtäväksi laittaa Terrafamen julkisuuskuva kuntoon ja nyt on kilautettu muutamalle kaverille?
Myös toisen päätoimittajan Reijo Ruokasen tarina on Terrafamen pussiin ja koettaa häivyttää vielä huonosti selvitettyä Trafigura-riskiä muka jo tutkittuna asiana:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/reijo-ruokasen-nettikolumni-...

Trafiguran kannalta kysymys on todennäköisesti erittäin edullisesta sopimuksesta alennuksella saatavasta raaka-aineesta. Jos sopimuksessa on alalla tavalliset ehdot, kuten kerrottu, niin Terrafame joutuu maksamaan kalliisti, jos tuotantotavoitteita ei saavuteta. Kaupan kannattavuudesta ei voi sanoa mitään ilman tietoa tuotevirtasopimuksen ehdoista. Tiedot voivat olla oleellisia seuraavien vuosien valtion budjettisuunnittelussa.

Toisaalta Trafigura on ostanut Suomen hallitukselta liiketoimintansa viher- ja valkopesun, joka saattaa sekin tulla huolettomalle pesuliikkeelle kalliiksi. Vaarallisten jätteiden dumppaaminen Norsunluurannikolle aikanaan paljasti Trafiguran ansaintalogiikan ja sen tilit historian ja nykyisyyden kanssa eivät ole selvät.

Jari Natunen

Päätoimittaja Huusko esittää, että vihreiden kannat asiassa ovat räikeää populismia, mutta toisaalla erityisesti pääministerilla ja SDPn Rinteellä ollut parempi analyysi asiasta. Tämä parempi tieto perustuu "asiantuntijan" kertomukseen ja asiantuntija on ilmeisemmin Terrafamen Hietanen tai Ratia, kuten eduskunnalle kerrotussa tarinassa.

Perustava totuus Talvivaara-Terrafamen takana on n.s. malmin nykyisen lupaprosessin mukaan yli 9% rikkipitoisuus. Se tarkoittaa, että jokaisesta tonnista prosessijätettä ja sivukiveä tulee noin 250 kg rikkihappoa, joka liuottaa ennemin tai myöhemmin jätteiden raskasmetallit happamaksi kaivosvuodoksi. Laillisesti toimittaessa tämän ongelma pitää olla kunnollinen ratkaistu, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa. Terrafamen ratkaisu olisi jätteen kapselointi,jonka on tarkoitus toimia vuosikymmeniä (Ratia A-Talk 17.11.2016) tai ehkä jopa 300 vuotta (Hilla YVA-tilaisuus). Kun kivi ei häviä kapseloinnista, tämä olisi vain ongelma siirtämistä eteen päin. Louhintamääristä ja jätteen neutralointiin tarvittavan kalkin hinnasta voidaan päätellä, että ongelman hallinta yksin tekee Terrafame-Talvivaaran ainakin valtiolle ja veronmaksajille kannattamattomaksi, yhtiöt tuntuvat pakoilevan vastuita konkursseilla.
https://www.riksdagen.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-A...
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/geologian-professor...

Herää kysymys, miksi Huuskon viisas eliitti sulkee silmänsä yksinkertaiselta kemialliselta tosiasialta, jonka geologian professori Saarnisto toi vuosi sitten eduskunnan talousvaliokuntaa.
Toisaalta populistiseksi haukutun opposition Vasemmiston valituksessa vaadittiin pääministerin ilmoitusta Terrafamen koko elinkaaren kuluista.
Äänestyksessä hallituspuolueet ja SDP ilmoittivat, että tätä tietoa ei haluta eduskunnalle.

Yksinkertainen vastaus on, että lähinnä tuotevirtaan perustuvana velkajärjestelynä tehty rahoitusjunailu on keino siirtää ongelma seuraavalle hallitukselle. Toisaalta ympäristön kannalta se tarkoittaa mustaliuskejätteen ainakin kaksinkertaistamista ja yhteiskunnan kulujen paisuttamista.

Asiansa osaava toimittaja ei hehkuta Terrafamen viimeisen neljänneksen tulosta. HSn Sajari teki ensimmäisenä hänelle tavallisen sinisilmäisen virheen tai tilaustyön, jota muu media on toistanut. Jos tuloksenn käy huolella läpi, niin herää ihmetys, miksi oleelliset luvut kassavirrasta ja taseesta tai likviditeetistä puuttuvat, kannattaa tutustua Kauppalehden analyysiin.
http://m.kauppalehti.fi/uutiset/terrafamelle-positiivinen-tulos-varastoa...

Näyttää melkein siltä, että vanhan Talvivaaran ystävät ovat tosiasioista piittaamaatta nousseet kannattamaan Terrafamen ihmettä. Olisikohan hallituksen konsultiksi tullut Tekirin Saukkomaa saanut tehtäväksi laittaa Terrafamen julkisuuskuva kuntoon ja nyt on kilautettu muutamalle kaverille?
Myös toisen päätoimittajan Reijo Ruokasen tarina on Terrafamen pussiin ja koettaa häivyttää vielä huonosti selvitettyä Trafigura-riskiä muka jo tutkittuna asiana:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/reijo-ruokasen-nettikolumni-...

Trafiguran kannalta kysymys on todennäköisesti erittäin edullisesta sopimuksesta alennuksella saatavasta raaka-aineesta. Jos sopimuksessa on alalla tavalliset ehdot, kuten kerrottu, niin Terrafame joutuu maksamaan kalliisti, jos tuotantotavoitteita ei saavuteta. Kaupan kannattavuudesta ei voi sanoa mitään ilman tietoa tuotevirtasopimuksen ehdoista. Tiedot voivat olla oleellisia seuraavien vuosien valtion budjettisuunnittelussa.

Toisaalta Trafigura on ostanut Suomen hallitukselta liiketoimintansa viher- ja valkopesun, joka saattaa sekin tulla huolettomalle pesuliikkeelle kalliiksi. Vaarallisten jätteiden dumppaaminen Norsunluurannikolle aikanaan paljasti Trafiguran ansaintalogiikan ja sen tilit historian ja nykyisyyden kanssa eivät ole selvät.

Jarkko Palmgren

Toivottavasti nyt valtio pääsee eroon kannattavasti. Peli voi kääntyä vielä. Mutta kaivoksen sivutuotteena oleva uraani kannattaa ottaa toki talteen huolellisessa ympäristöprosessissa. Siitä ei nyt haluta puhuta

Siten saisimme omaa polttoainetta. ( prosessi toki toisaalla, jossa jo osataan)

Olisihan se hienoa, mahdollisen Fortumin Loviisa 3.reaktorin rakentamisen jälkeen ottaa lauhdevesilämmöt talteen ja ohjata Helsingin lämmitykseen. Päästäisiin kenties osittain edes "muka-vihreimmän "kaupungin irvokkaista hiilikasoista eroon. Ennenkaikkea sähköä niihiin tuhansiin tulevaisuuden sähköautoihin .

Mutta se ei mene Vihreiden ehdottamana, tuota skenaariotakin pitää vaan vastustaa niin maan perusteellisesti että. -On vaikea ymmärtää heidän äänestäjiään, nyt ihan aikuisten oikeasti, monestakin syystä.

Jarmo Kanerva

Jäikö huomaamatta, että kaivosoikeudellakin on arvo. Joka oli kansallisomaisutta aiemmin. Päätuotetta ja uraania näyttää olevan, jonka hinta on vielä alhaalla.

Suomessa ei vaan puolueet pysy tekemään uutta kaivoslakia ja hyötymään kaivannaisista. Eikä voida keskeyttämää pitkäaikaisen kansallisomaisuuden rahastamista lyhytjänteisesti yhden sukupolven taskuun. Nyt Suomi on kaivosten villi-länsi. Ota ja rahasta. Ottajia on, varsinhin halvalla rahalla, laman aikana. Samaa rataa on tieverkko, tautatiet, meriväylät, metsiä ja vesiä. Sosialisoidaan ja myydään alihintaan pikarahan kuumeessa.

Samassa sarjassa oli Soklin kaivosten myymin 207 miljoonalla Norjaan oli Suomen historian suurin n 30 miljardin virhe. Litiumit ja muutkin meni myöhemmin ihan hetki sitten. Kullat ja jopa timantitkin omistaa ja kaivaa joku muu. Valtava omaisuus valuu valtiolla sormien välistä, joidenkin myötävaikutuksesta.

Niko Kaistakorpi

Niin, eiköhän tässä saada olla odottavalla kannalla aika pitkään, niin Ville Niinistö kuin muutkin.
Luvut neljänneltä kvartaalilta kertovat:
- Liikevaihto oli 47,4 miljoonaa euroa (Q3 2016: 21,2).
- Käyttökate oli 16,0 miljoonaa euroa (Q3 2016: -38,5).
Kirjanpidon kannalta mielenkiintoinen on toteamus: "Käyttökatteen ja liikevoiton paraneminen johtui ennen kaikkea keskeneräisen tuotannon arvon muutoksesta, joka oli 47,2 miljoonaa euroa."

Tämä kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta en sitten tiedä kuinka yleinen tällainen säätö on.
Koko vuoden luvut kertovat aika karua kieltä:
- Liikevaihto oli 100,8 miljoonaa euroa.
- Käyttökate oli -120,4 miljoonaa euroa

Eli jo käyttökatteen kohdalla tulee 120 miljoonaa pataan, siitä on pitkä matka positiiviseen vuositulokseen vaikka kuinka olisi käänne tapahtunut. Kirjoittaja toteaa: "Sieltä voi tulla takaisinkin, ehkä jopa sadoissa miljoonissa." Ihailtavaa optimismia, 100 miljoonan liikevaihdolla ja nykyisillä kuluilla veikkaan ettei ennen vuotta 2030 ole palautumassa valtiolle mitään.

Toteat: "Björn Walhroosin henkilöityvän finanssijätti Sammon ja singaporelaisen Trafiguran yhteensä 175 miljoonan euron panoksesta Terrafamen ylösajoon ja tuotannon jatkamisoperaatioon."

Tuosta panoksesta on edelleenkin yli puolet eli 100 miljoonaa lainaa, jonka koroista ja muista ehdoista emme tiedä mitään. Sen tiedämme, että lainat kuulemma pitäisi yleensä maksaa takaisin. Jo sitä tehdään nykytahdilla vuosikausia.

Nordnetin analyytikko totesi nimittäin Sammon osuudesta:
"Sampohan ei tule omistajaksi. Koska Sammolla ei ole muuta strategiaa kuin omistaja-arvon kasvattaminen, mielenkiintoista olisi tietää, millä korolla lainaa on myönnetty, Oksaharju sanoo.
Toinen kysymysmerkki on, onko lainainstrumentti muunnettavissa myös haluttaessa osakkeiksi, eli saako se myös hyödyn mahdollisesta onnistuneesta.
– Uskon, että jompi kumpi on läsnä, kova korko tai lainan korvertoitavuus, tai molemmat. Sammolla on sijoittamisen kovin track record (näyttöjä onnistumisesta) Helsingin pörssissä, ja se ei varmasti ole Puppe-koiraksi lähtenyt Terrafamelle."

Mehän emme tiedä mitään lainan ehdoista, tarkkaanottaen emme edes tiedä vaikka sillä olisi valtion takaus. Joten huterilla tiedoilla mennään ja Sammon osuudenkin voi tulkita kummalta kannalta vaan.

Talouselämä kertoo seuraavaa Terrafamen ennusteen paikkansapitävyydestä:
"Viime kesänä Maailmanpankki ennusti, että nikkelin hinta olisi 16 125 dollaria tonnilta vuonna 2020. Ratia ilmoitti Terrafamen liiketoimintasuunnitelmien perustuvan tähän ennusteeseen, ja arvioi elokuussa yhtiön saavuttavan kassavirtapositiivisuuden vuodenvaihteessa 2017–2018."

"Tammikuussa Maailmanpankin ennuste tippui 13 600 dollariin tonnilta. Ratia kertoi keskustelleensa asiantuntijoiden kanssa ja päätyneensä pitämään tavoitteet ennallaan. Ratian mukaan Terrafame on laskenut rahoitustarvettaan simuloimalla eri hintaskenaarioita ja tarkastellut myös muita, optimistisempia "konsensusennusteita".

"Tuohan on täyttä hölynpölyä. Jos hintaennusteiden keskiarvo laskee, totta kai sen pitää vaikuttaa joko tarvittavaan tuotantomäärään tai kustannuspuolelle, jotta kannattavuuteen päästään", Oksaharju sanoo.

Koittakaahan nyt kannattajat esittää yksikin vähänkään luotettava laskelma siitä, kuinka tämä tulee kannattamaan. Huomioikaa myös, että ne alasajokustannukset pitää myös kerätä voitoista, jotta kaivos lopulta saadaan ajettua alas viimeistään malmivarojen ehtyessä.

Katsellaan nyt sitten vielä seuraava runsasluminen talvi, niin tiedetään kestääkö edes rakenteet. Vielä voi olla vähän aikaista kettuilla Niinistölle pelkän uskon perusteella.

Mika Niemi

Hieno suoritus ja onnea siitä. Nuo rahat kestää vuoden loppuun, sitten on kassa taas tyhjä, jos lisää rahaa ei saada ennen sitä. Tämä on yhtä hyvä sijoitus kuin oli aikanaan Kreikan arvopaperit. Ei taida mediaa oikeasti kiinnostaa mitä Trafiguran myrkkylastin kohtalo oli aikoinaan. Lastia ei otettu vastaan eu ssa ja se vietiin sitten afrikkaan hävitettäväksi. Ei tainnut Trafigura tietää mitä tumma mies tekee myrkyllä, tai sitten jotain oleellista jäi Trafiguralta kertomatta. Oli meinaan Trafiguran iso pomo afrikassa vangittuna melkein vuoden. Media ei taida olla perillä asioista, leimaavat kyllä mielellään ilman tietoa.

Niko Kaistakorpi

Jos olisin toimittaja, niin kysyisin Lintilältä/Sipilältä onko Sammolla joko valtion tai välilisesti valtionyhtiön kuten Solidiumin takaus lainalleen. Liikesalaisuuden kannalta tällä ei pitäisi olla merkitystä ja kansalaisilla on mielestäni oikeus tietää.

Sampo on tässä selvästi tuomassa uskottavuutta Trafiguran menneisyyden ollessa mitä on. Uskottavuus jää kuitenkin olemattomaksi mikäli järjestelyillä on taattu, että hommien mennesssä ns reisille Nallen housut eivät ainakaan likaannu.

Kai Lähteenmäki

Vihreä nihilismi maksaa miljardeja vuodessa, esim tuo energiakäänne:
Aurinkopaneelit on toki mainio apu tropiikissa, kaukana sähköverkoista. Intialaisen kylän lääkevarasto ja jopa pakastimet toimii niillä. Tosin Intiassakin tukea maksetaan runsaasti.
Muutenkin tuuli ja aurinkosähkö on ok -kunhan ne eivät vaadi massivisia mrd tukiaisia - ja verkonhoitajilta suuria lisäkustannuksia kulutuksen ja tuotannon tasaamisesta.

Nehän voisivat varastoida pieniin lampi-, järvi-vesialtaisiin +30m tasolla ja pumpata tuuli ja aurinkosähköllä yös vettä.
Sitten kun sähkön markkinahinta on huipussaan, niin noita vesivarastoja alettaisiin tyhjentää tekemällä sähköä hyvällä katteella?
Yksinkertaista. Mutta olisko kannattavaa ilman tukia?

Järki hoi!
Tuuli tuo pian meillekin mrd/vuosi laskun veronmaksajille...
Ilman mitään hyötyä ilmastolle.

Paljon parempia sijoituskohteita löytyy.
Mrd/ v maksettaisii palkat/apurahat 30 000 T&K insinöörille, tohtorille, maisterille, keksijälle.
He toisivat niitä oikeita itsekannattavia työpaikkoja.

Tuulivoimatuet menee huonoille sijoittajille, jotka turvaavat riskittömään, valtion takaaman tuoton.
Etelä-Eu ssa mafia on mukana tässä idioottivarmassa tukiais- "busineksessä".

Tuuliwatti keräsi tuloja v 2015 n 70 milj/v, joista 57 miljoonaa oli valtion tukia? Firmalla ei edes ole yhtään työntekijää.

Saksassa noiden uusiutuvien tukiin uppoaa jo yli 30 mrd/vuosi.
Ja lasku kasvaa 10% vudessa.
En ole varma onko tuossa 30 mrd tuissa mukana noita tasaamiskustannuksia, joka jää verkon ylläpitäjän hoidettavaksi? Who knows?
Saksa rakentaa lisää hiilivoimaa kymmenien voimaloiden vauhdilla, koska ydinvoimaa ajetaan alas ja tuulesta ja auringosta ei saada kuin satunnaisesti keskikesällä ja myrskytuulella riittävästi sähköä- ja sekin myydään ulkomaille, tai oikeastaan maksetaan siitä että Ruotsi, Tsekki Puola, ym ottaa vastaa noita tuuli/aurinkopiikkejä.

Tuuli vaihteee tunnetsti rajusti, samoin siitä saatava huonolaatuinen sahaava sähkö. Keskiteho n 20%.
Tuollaisen minuuteittain sahaavan sähkön tasaaminen on kallista ja vaatii nopeaa säätövoimaa, lähinnä vesivoimaa tai kaasu-, öljyvoimaa.
Siksi Tanska ja Saksa tekeekin oman maan tarvitsevan sähkön vakailla hiili, kaasu voimalille - ja tunkevat nuo tuulipiikit naapureille- veronmaksajien rahoilla.
Googlaa Handelsblatt energiewende costs

Kai Lähteenmäki

Miksei valtio voisi olla 100% omistaja , miksi pitää olla mukana joku yksityinen taho?

Valtion yhtiöitä tarvitaan kipeasti lisää tulevaisuuden riski aloille, joita yksityiset välttää epävarmuuden - ja osaamisen puutteen vuoksi.

Teoreettista näkemystä asiaan, katso (varauksin liittyen energiewendeen)
prof Marianna Mazzucato: The Entrepreneurial State

Ettei vaan toisteta 2000-luvun teollisuuspoliittista hölmöyttä?
10 v sitten myytiin Kemiran ja Outokummun kaivoksia ja laitoksia.
Boliden, Yara, ym teki sitten mrd-voittoja joka vuosi, kun Kiina imi ruostumatonta terästä ym.
Olisi ne miljardit tehneet hyvää Suomen kansantaloudellekin...
Miksi hätäiltiin?
Myytin kultamunia tehtaileva hanhi pilkkahinnalla.
Ei luotettu asiantuntijoihin vaan mielisteltiin pölhöpopulisteja?

Taidettiin uskoa, että raaka-aineita ei enää tarvita kun nokioita kasvaa...
Silloin taisi olla unohtunut, että Suomen teollisuuden selkärankana olivat olleet pääosin valion yhtiöt- Outokumpu, Kemira, Valmet, IVO,...
Ja muistakin saadaan "kiittää" sotakorvauksia, jolloin oli pakkokehittää nopeasti metalliteollisuutta (Rauma- Repola ym, yms- Tauno Matomäen mukaan.

Kai Lähteenmäki

Nuasjärven vesi on sulfaatti-suolapitoisuudeltaan n 1 promille merivedestä- ilman pöpöjä.

Talvivaaran Ni-, Zn, Co- sulfidi malmi on syntynyt noin 2 000 miljoonaa v sitten.
Viimeisen Jääkauden jälkeenkin sadevesi on hapettanut
sulfideja ( Fe, Ni,..) S–> sulfaatiksi (Fe, Ni,.) SO4
ja liuottanut ne pintaveteen, joka lienee kulkeutunut pääosin pohjoiseen Oulujokeen.

Eli ennen nykyistä kaivostoimintaakin on on Nuasjärveen ym kulkeutunut tuhansia vuosia sulfaattipitoisia vesiä malmikiven päältä.. ehkä runsaastikin ?

Nyt ovat Ni pitoisuudet Nuasjärvessä purkuputken lähellä hyvin pieniä noin 5 mikrogrammaa /l eli 5 ppb, eli miljardisosaa, sulfaattia alle 60 milligr/l eli 60 miljoonasosaa.
Nämä arvot ovat erittäin pieniä - tuhannesosia - meriveteen verrattuna , noin 60mgr / 20000 mgr = 6/2000 = 3/1000 osia.
Sulfaatteja on merivedessä keskimäärin n 8% kokonais-suolapitoisuudesta 35gr/litra , n 3.5% Vain ruokasuolaa NaCl on enemmän n 80%.
Merivesi kuhisee bakteereita, arkkeja, viruksia, ameeboja,.. joten sen juomista ei todellakaan suositella..
Kts:
en.wikipedia.org/wiki/Seawater

Nuasjärvi:
GTKn
Vesianalyysit..
Kokonaisuudessaan alkuaine-, anioni ja DOC-pitoisuudet olivat kaikkialla Nuasjärvellä alhaisemmat kuin Jormasjoen jokisuulta otetussa näytteessä. Kuitenkaan mitään merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia ei näytteissä esiintynyt. Pisteiden NJ23 ja NJ35 kohdalla kerrostuneisuus näkyi selvästi veden koostumuksessa. Nikkeli, sinkki ja sulfaattipitoisuudet olivat syvänteissä enimmillään 5 ja 6 µg/l (totaali) sekä 57 mg/l (Liite 1). Vesinäytteet n. 150 m etäisyydellä purkuputkesta (2016_10) eivät myöskään sisältäneet merkittäviä määriä nikkeliä, sinkkiä (< 5 µg/l) tai sulfaattia (21 mg/l), joten vesi purkuputken läheisyydessä n. 10 m syvyyteen saakka sekoittuu tuulisella säällä hyvin. Mainittakoon, että pisteestä 2016_10 otettu syvin näyte edustaa n. 0,5 m pohjan yläpuoleista vettä.
Wikipedia:
Seawater, or salt water, is water from a sea or ocean. On average, seawater in the world's oceans has a salinity of about 3.5% (35 g/L, or 600 mM). This means that every kilogram (roughly one litre by volume) of seawater has approximately 35 grams (1.2 oz) of dissolved salts (predominantly sodium (Na+
) and chloride (Cl−) ions).