Torstai 21.6.2018

Kova väite velkaantumisesta: ”Pankit heiluttavat Suomen luottoluokituksia - yhdistelmä on hirveän vaarallinen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.2.2017 11:21
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suomi on jo menettänyt kolmen A:n luottoluokituksensa. Hypon Ari Paunan mukaan myös nykyiset luottoluokitukset ovat vaarassa, jos velkaantuminen ei taitu.
|

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta on viime aikoina varoitettu yhä useammin. Nyt asiaan on kiinnittänyt huomiota myös kansainvälinen luottoluokittaja Fitch. Yksi velkaantumisesta jo pitkään varoittanut on asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna, jonka mukaan vaarassa ovat pian niin Suomen valtion kuin suomalaisten pankkienkin luottoluokitukset.

–Pankit, jotka tyrkyttävät lyhennysvapaakampanjoita ja ylipitkiä laina-aikoja heiluttavat Suomen ja suomalaisten pankkien luottoluokituksia. Näiden pankkien aggressiivinen kaupunkimarkkinoiden valloituspolitiikka voi käydä vielä kovin kalliiksi meidän kaikkien suomalaisten kukkaroille, jos luokitukset heikkenevät ja kaikkien rahan hinta nousee. Yhdistelmä on hirveän vaarallinen tilanteessa, jossa globaali talous nousee, markkinakorot nousevat, mutta Suomen talous mataa, Pauna totesi Uudelle Suomelle lauantaina. 

Hän sanoo, että lääke ylivelkaantumisen estämiseen on yksinkertainen.

–Omaa riihikuivaa rahaa asuntokauppaan riittävästi, maltilliset laina-ajat ja säntillinen lyhentäminen heti laina-ajan alusta lukien. Näin toimien kasvatat itsellesi merkittävän asuntovarallisuuden, mutta vain kasvavissa kaupungeissa.

Pauna huomauttaa, että asuntolainan maksuerä on tänä päivänä lähes yksinomaan pelkkää lyhennystä matalien korkojen vuoksi. 

–Eli käytännössä talletus omalle ”asuntosäästötilille” ja tuotto on kiinnitetty asuntojen hinnankehitykseen, joka sekin on nyt selvästi nousu-uralla. Asuntolainen lyhentämättä jättäminen on vaarallista velan ottoa – ei ilmaista kulutusvaraa.  Maksun ajan koettaessa korotkin ovat jotain muuta kuin nyt. Lyhentäjä hymyilee oman taloutensa hallitsijana, velkaantuja itkee pankin torpparina.

Juuri nyt matala korkotaso siis tukee velallisia, mutta muodostaa samalla vaarallisen riskin. Ruotsissa varoitellaan jo rajusta korkojen noususta.

–Uskon, että vuonna 2025 asuntolainojen korko päätyy viiteen prosenttiin, jos siitä ei tingi. Jos tinkii, niin silloin se tapahtuu vuonna 2030, Avanzan ekonomisti Claes Hemberg totesi Dagens Industrin haastattelussa keskiviikkona.

Suomessa saman asian on nostanut esiin myös Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen.

–Korkojen noustessa suomalaisten korkokulut nousevat taas nopeammin. Omaa taloutta ei kannatakaan laskea sen varaan, että korkotaso pysyisi matalana pitkään. Lainanotto kannattaa suhteuttaa tuloihin ja myös pelivaraa omaan talouteen on hyvä jättää, hän sanoi tammikuun lopulla.

Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB varoitti Suomea viime vuoden lopulla kotitalouksien korkeasta ja kasvavasta velkaantumisesta. Kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa oli vuoden 2016 lopulla 127 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Komitean mukaan velkaantuminen voi muodostaa riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja reaalitalouden kehitykselle keskipitkällä aikavälillä. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kiinnitti joulukuussa huomiota kotitalouksien kasvaneeseen velkaantumiseen. 

Finanssivalvonta puolestaan kiinnitti vastikään huomiota siihen, että asuntoluottojen säästövelvoitetta kierretään rinnakkaisilla kulutusluotoilla. Asian nosti esiin myös Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn viikolla.

Lisää aiheesta:

Luottoluokittaja puuttui suomalaisten velkaantumiseen: ”20 prosenttiyksikköä enemmän kuin 10 vuotta sitten”

Uusi varoitus suomalaisten veloista: ”Pahat jäljet”

Vakava varoitus suomalaisten velkaantumisesta: ”Pelivaraa on hyvä jättää”

Suomelle varoitus Euroopasta – syynä tavallisten suomalaisten velkaantuminen

 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Siikala

Velkaantumisesta puhutaan aina ja paljon. Luultavasti siksi, että siitä on helppo syyttää muita, siis valtiota, työttömiä, maahanmuuttajia, pankkeja etc.

Näistä kotitalouksien velkaantumisista on kyllä turha syyttää muita kuin kotitalouksia, siis tavallisia kansalaisia.

Pertti Aaltonen

Nyt kannattaa ostaa velaksi uusia autoja ja moottoripyöriä Koreasta. Ehkä valtion tulisi tukea ostoja. Samoin kannattaa rakentaa velaksi kirjastoja, museoita, yms. kohteita, jotka eivät ainakaan tuota vientiin tuotteita tai palveluja. Vai miten se menikään?

Timo Nyman

Pertti! Veit sanat suustani. Haluan vielä lisätä että jokaisen suomalaisen kannattaisi ostaa nyt suomalainen iso vene. Olen lukenut että klapeilla lämmitettävät takat ja Kaivopuiston mattolaituri yhdessä aiheuttavat sellaisen ilmakehää saatuttavan ongelman joka sulattaa Pohjoisen jäät ja aiheuttaa veden pinnan nousua. Silloin osoittautuu vene hyväksi sijoitukseksi. Niin, se silta tai putki Tallinnaan ettei viina lopu kesken.

Timo Nyman

Pertti! Veit sanat suustani. Haluan vielä lisätä että jokaisen suomalaisen kannattaisi ostaa nyt suomalainen iso vene. Olen lukenut että klapeilla lämmitettävät takat ja Kaivopuiston mattolaituri yhdessä aiheuttavat sellaisen ilmakehää saatuttavan ongelman joka sulattaa Pohjoisen jäät ja aiheuttaa veden pinnan nousua. Silloin osoittautuu vene hyväksi sijoitukseksi. Niin, se silta tai putki Tallinnaan ettei viina lopu kesken.

Jaakko Aalto

Espanjassa kokeiltiin velalla rakentamista keinona pitää talouden pyörät pyörimässä. Kreikassa kokeiltiin julkisen talouden paisuttamista velalla. Molemmat temput ovat meillä käytössä. Seuraavaksi varmaan etsitään talousoppeja Venezuelasta.

Tapio Angervuori

Se on kuitenkin yksityistä velkaa, joka ei ole julkista velkaa, ja jota ei lueta julkisen velan piiriin. Yksityinenkin velanotto aiheuttaa talouskasvua. Sen seurauksena sitten on vielä varaa ottaa julkistakin lisää, jonka jälkeen mahdollisesti taas yksityiset voivat velkaantua lisää jne... Tässä oravanpyörässä on juostava, jos talouden halutaan kasvavan.

Jorma Nordlin

Kävi niin tai näin, niin jos tulotaso yleisesti putoaa rajusti, niin on pakko ottaa henkilökohtainen konkurssi käyttöön, sillä pelastetaan asuntovelalliset. Suomessa ei ole varaa kovin paljon työssäkäyvien tulotasoa pudottaa, se kuitenkin on vääjämättä edessä, kun kilpailukyky on huonot. Siinä ajautuu suuret määrät asuntovelallisia ulosottoon.

Teppo Oikari

Suomen asuntokuplatalous on tiensä päässä. Se on se yhteiskuntamme suuri rakenteellinen jarru. Samalla tussahtaa iso osa eläkevarallisuudesta taivaan tuuliin. Tervetuloa kerjäläisten valtakunta. P.S. Välistävetäjät voisi saattaa torille tervattavaksi.

Josa Jäntti

Luottoluokittajat pitävät työeläkerahastoja valtion varoina ja ne ovat nyt yli 190 miljardia
kasvua sijoituksista n. 10 miljardia v. 2016 - vaikka Tela ennusti lähes = 0 ). Eläkemaksujen sekä nykyisten että nykyeläkeläisten maksamien työeläkemaksujen ansiosta. Me olemme turhaan keränneet liikaa varoja rahastoihin ( sitä vielä jatketaan) aiheuttaen liikaa sivukuluja yrityksille ja vähentäen palkansaajien nettopalkkoja = kulutukseen. Koko järjestelmän " isä Teivo Pentikäinen v. 1962 piti 70 miljardia rahastoja riittävänä ja samaa mieltä on tri. Olli Pusa v. 2017.

Heikki Kauppi

Keskimääräisellä kotitaloudella ei välttämättä ole kaameaa hätää edellyttäen, että viimeistäkin senttiä ei ole budjetoitu välttämättömiin menoihin. Jos velkaantumisaste on 127 % ja korko pomppaa viiteen prosenttiin, niin korkoihin menee 6,35 % käytettävissä olevista tuloista. Jos käyttää lyhennykseen 10 % (12,7 vuoden maksuaika tässä esimerkissä), niin muuhun jää vielä 83,65 %. Jos velkaantumisaste on vaikkapa tuplat, eli 254 %, niin alkaa näyttää jo aika karulta. Muuhun kulutukseen jää esimerkkitapauksessa enää 67,3 %. Erityisesti tuloihinsa nähden paljon velkaantuneiden kannattaisi ottaa vaarin Paunan neuvosta: maksakaa velkojanne pois hyvän sään aikana niin paljon kuin suinkin pystytte.