Perjantai 16.11.2018

Suomi erottuu rajusti EU:n maataloustuissa – ”Maanviljelijällä oikeus harjoittaa kannattamatonta liiketoimintaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.3.2017 09:48
  • Kuva: Eurostat
    Kuva
    Eurostatin julkaisema tilasto maataloustuista EU:ssa.
|

Vihreitä edustava ekonomisti ja kuntavaaliehdokas Mikko Kiesiläinen nostaa Puheenvuoro-blogissaan esiin tuoreen EU-tilaston maataloustuista (tilastokuva ohessa).

– Suomen maataloustuet olivat jälleen kerran ylivoimaisesti Euroopan korkeimmat suhteessa sektorin tuottamaan arvonlisään. Jokaista maatalouden tuottamaa euroa kohden maksettiin tukia lähes kaksi euroa, Kiesiläinen kirjoittaa.

Kiesiläinen on aiemminkin vaatinut maataloustuen remonttia yhdessä kansanedustaja Antero Vartian (vihr.) kanssa. Lue lisää: ”Maataloustuissa on iso virhe – Miksi ruoka maksaa Suomen kaupoissa niin paljon?”

– Suomen kansallisen tukipolitiikan lähtökohdaksi on otettu maanviljelijän oikeus harjoittaa kannattamatonta liiketoimintaa, Kiesiläinen kirjoittaa.

Kiesiläisen mielestä tämän vuoksi suomalaisilla maanviljelijöillä ei ole ollut tarvetta kehittää toimintaansa muiden eurooppalaisten viljelijöiden tavoin.

– Suomella ei ole enää varaa ylläpitää nykyistä tukijärjestelmää eikä maatalouden nykyinen kannattavuuskriisi ratkea lisäämällä maataloustoiminnan tukia. Kannattamattomille tiloille pitäisi tarjota mahdollisuus lopettaa toimintansa ilman että se johtaa maatalousyrittäjän vararikkoon, Kiesiläinen kirjoittaa.

Kiesiläisen blogi on herättänyt keskustelua mikroviestipalvelu Twitterissä. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on Kiesiläisen linjoilla.

– Suomi on maataloustuessa ihan omilla sataluvuillaan. Samalla kun sosiaaliturva ja innovaatiot ovat tiukilla! Vartiainen tviittaa.

 

 

Keskustalainen kansanedustaja Katri Kulmuni puolestaan hämmästelee Kiesiläisen ja Vartiaisen kannanottoja.

– Onpa ikävää, että tällä lailla suomalaista maataloutta hakataan. Tilanteessa, jossa tilojen tulot ovat romahtaneet. Arvostusta, Kulmuni tviittaa.

 

 

Kulmunin mielestä maataloustuet ovat myös kuluttajan etu. Kiesiläinen, Vartiainen ja ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen ovat eri mieltä.

– Nykyinen tuki ei kohdistu kuluttajille, se on selvä. Jos kohdistuisi, miksi tuottajat vaatisivat iin kovaäänisesti tukien säilyttämistä, Pursiainen kommentoi.

– Tuottaja haluaa hinnan tuotteesta,ei tuesta.Jos ei tukea,hinnat räjähtää.Ruoka on muutakin kuin talous, vastaa Kulmuni tähän.

Lue myös:

Keskustalaiset älähtivät vihreille maataloustuista: ”Kuin jatkaisi maassa makaavan hakatun potkimista”

Kanafarmari puolustaa: Tämän takia Wahlroos saa 242 000 €

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Oliko tässä jotain uutta ja ihmeellistä, asialle vaan pitäisi tehdäkin jotain, puhuttu siitä on jo kymmeniä vuosia. Mistä vaan löytyy ne kansanedustajat, joilla on rohkeutta siirtyä sanoista tekoihin. Toinen samanlainen asia on virkamieskunnan koko, ei viranhaltijoita tarvita joka paikkaan, suurin osa voi olla tavallisia työntekijöitä. Viran tulee aina liittyä virkavastuuseen, jos ei ole mitään vastuuta, ei ole virkaa.

Mikko Toivonen

Totuus on tuonlaisena ollut rehellisille analysoijille tunnettua aina. Se on valitettavasti niin, että Suomessa tuetaan Kepu vetoisessa hallituksessa tuottamatonta maataloutta ja hajasijoitusta kaikkien muiden kansalaisten ja talouden kustannuksella noin kaksi kertaa ja eräissä vertailutapauksissa paljon enemmänkin maataloutta vailla minkäänlaista rationaalia perustetta.

Meillä pitäisikin aivan ensimmäiseksi, kuten olisi pitänyt jo vuosia sitten, lopettaa muiden maiden lailla kaikki kotimaiset suorat ja epäsuorat tueta ja tukea vain EU tuilla kuten muutkin maat mukaan lukien Ruotsi tekevät.

Mikään ei ole kuitenkaan pysäyttänyt kepu ahneutta ja toisten taskuilla vierailua. Tämä' on valitettavasti antanut käyttäytymismallia kokoomuksellekin joka mielellään käy julkisella taskulla esimerkiksi strategiassaan kaataa julkinen terveydenhuolto perustasolta vapaavalintastrategialtaan jonka läpi jokainen asiaa ajatteleva tai siihen perehtynyt asiantuntija kaikista selittelyistä huolimatta näkee.

Mitä tulee meidän korkeisiin elintarvikehintoihin niin niihin on kaksi perussyytä:

1. Lähes monopolikauppojen muuta maailmaa korkeammat katteet ja kallis toimintamalli.
2. Aivan kiistattomalla näytöllä myös totuus siitä että mitä suuremmat maataloustuet, sitä kalliimpi ruoka.

Mutta kuinka itse korjaisimme oman maamme Kepu ja Kokoomuksen sekä osin RKP viljelyspiirien ja metsänomistajien ja tuholaisten aiheuttamat ongelmat?

Raimo Laine

Maataloutemme turvaa myös työpaikat elintarviketeollisuudessamme. Ulkolaisten elintarvikkeiden vyöry toisi mukanaan myös valmiita tuotteita ja tuhoaisi tuhansia kannattavia työpaikkoja.
Omavaraisuus on lisäksi turva kriisitilanteissa.
Ilmastoamme ei voi verrata Ranskaan, jossa sadot ovat aivan toista luokkaa. Tosin ilmaston muutos huonontaa olosuhteita siellä ja parantaa niitä täällä.

Marja-Liisa Kalkela

Totta.Suomelle tällä pinta alalla tällä asukasmäärällä maksetaan Ranskan jälkeen EU toiseksi suurimmat maataloustuet.
On siinä veronmaksaja määrällä maksamista 58 000 tilallisen ylläpitoa. Siitäkin huolimatta että siirtymäkausi viljelijöistä maatila-Yrittäksi loppui jo . Kun on seurannut hallitusten touhuja EU kärkihanke on ollut pelkkä maatalous ja tukien saaminen .
Kun Artikla 141 poistui ,sai vain Suomi erikoistuen sen tilalle?
Mikä oli vastalahja tuosta EU-13? Kreikan III-tukipaketti?
Vai lisää muiden maiden EU jäsenmaksuja -05 Vanhasen lupaamien lisäksikö?

Kyllä maksajaksi halutaan veronmaksajat ,mutta ei noiden ylimääräisten maksujen poistamisella ole ollut mitään kiirettä?

Mikko Toivonen

Vaihtoehtona on myös tuottaa eurooppalaisen tehokkaasti ja tehdä tarvittavat muutokset koko elinkeinossa. Sitten se taas turvaisi alan oikeat työpaikat.

Kannattaa myös muistaa, että sään kannalta Suomen viljelyksen päänurkkaus kuuluu samaan alueeseen Ruotsin eteläosien kanssa ja etenkin poistaa se luulo, että muualla Euroopassa vallitsisi tropiikki ja palmut huojuisivat.
Kaikkea muuta. Joka paikassa voi olla rajuja pakkasia ja lypsykarjaa varten on oltava sisätilat.
Ainoa mikä pitää paikkansa on kasvukaudeen pituus mikä lyhenee jonkin verran näin pohjoiseen tultaessa.
Siitä taas selvitään oikealla viljelyvalikoimalla.
Kaiken kaikkiaan Suomen pääviljelyskolkka eli etelä ja lounais Suomi on Euroopan parhaimmistoon kuuluvaa maatalousaluetta.
Kun tuon kirjoitin niin kannattaa myös vertailla säätiloja USA pohjoisosien ja Kanadan eteläosien kanssa. Pakkaset vielä rajumpia kuin meillä mutta kasvukausi pidempi ja mahdollistaa hiukan toisenlaisen lajivalikoiman kuten maissin, tehovehnän ja eräiden öljykasvien luonnollisemman kasvatuksen.

Pasi Karvinen

No ei todellakaan ole ranskan jälkeen suurimmat tuet. Ranskan maataloustuki on 22% CAP potista, Toisena Espanja 15% osuudella, kolmantena Saksa 14% osuudella, sitten Italia, Britit, Kreikka, Irlanti. Suomea ei mainita erikseen vaan kuuluu sektoriin muut loput EU-maat joiden yhteenlaskettu osuus on 18% ja siihen kerhoon kuuluu puola, Baltian maat, Ruotsi , Tanska , Suomi

Hans Kotkavuori

Suomessa säästetään rakentamalla uusia hallintoportaita (SoTe), ylläpitämällä keskiaikaisia hallintorakenteita (kunnallinen itsehallinto) tukemalla maataloutta (kansalliset tuet) ja vaikkapa maaseudun yritystoimintaa ja tuulienergiaa. Tämä kaikki on sen sen seurausta ja hintaa, että maalaisliitosta ja demareista annettiin 1960 - 1980 luvuilla kasvaa saalistavia etujärjestöjä.

Marja-Liisa Kalkela

Totta.Kepu,MSPenemmistöllä Kekkosen aikana kasvatettiin etenkin Kepukuntien virkamiesmäärää. Kepullahan on kuntia eniten 204. Kuntakartta pelkkää apilanlehdenvihreätä. Muutama sininen ja punaine pilkku siellä täällä.
Kepun ikiaikainen märkäunihan toteutuu nyt maakuntahallinossa.
Tuplaten virkamiehiä lisää. Vilauttaa vain kepun jäsenkirjaa ,niin koko suvulle löytyy kunnasta virka .
Joten se demareiden virkamiehet julkisella puolella on niitä kepun omia satuja mitä on tupailloissa päätetty levittää iän kaiken.

Pasi Käyhkö

Jos ja kun Keskusta on vallassa Suomi ei pysty kehittymään. Ei taloudellisesti eikä muutenkaan.
Syömme maailman kalleinta ruokaa vaikka tuet maanviljelijöille ovat suurimmat.
Toinen kehityksen jarru on Keskustan halu jarruttaa maaltamuuttoa.

Timo Hietanen

Arka aihe kuten pakolaispolitiikkakin. Sipilä ei näistä liikoja hiisku eikä näitä julkisuu-
dessa liikoja uutisoida. Meillä on samanaikaisesti päällä kaksi suurta veromaksajia
rasittavaa järjestelmää maataloutuki- ja pakolaispolitiikka. Edelliselle voi jotain tehdä,
jos halutaan. Jälkimmäinen on poliittisesti korrektien EU-johtajien yhteisesti kapine-
teissa sovittua käytäntöä, tietty aina YK:n ihmisoikeussopimuksiin ja pakolaissopimuk-
siin vedoten. Kahteen kaivoon kannetaan vettä. Miksei rikota saman talon ikkunoita
ja taas korjataan. Ensi viikolla taas rikotaan ja korjataan.

Pasi Salmi

Kapitalistinen järjestelmä vaatii toimiakseen tuensiirtoyhteiskunnan ja se on aika kummallista.

Ruuan kalleus johtunee meillä keskittyneestä kaupan ja elintarviketeollisuuden rakenteesta. Maataloustuilla ei juuri hintoja voi alentaa. Tämän näkee, kun vertailee samanlaisia tuotteita keskenään siis Suomessa tai muualla tuotettuja.

Itse en maanviljelijänä ole vuosiin nauttinut maataloustukia, mutta hinnat ovat noin 10-15 % korkeammat kuin kaupassa. Kauppa käy kuitenkin, kun tuottaa vain niitä mitä muut ei tuota.

Luin kerran juttua maidontuotannosta Keniassa ja Suomessa. Keniassa tuottajahinta ilman tukijärjestelmää oli 42 senttiä ja Suomessa 38 senttiä tukijärjestelmän kanssa. Ja maidon myyntilitrahinta oli päälle 1 € kun meillä sen sen ympärillä. Keniassa tuottajien omistama meijeri käytti suuren osan voitoistaan maanteiden kunnostukseen, jotta maitoa voitiin viedä nopeammin tiloilta meijeriin.

Juuso Hämäläinen

Suomen ruokatuotannon riittävä omavaraisuus on asia, josta ei tingitä. Nykyiset nuoret poliitikot eivät ymmärrä mitä on olla kriisiaikana leivättömän pöydän ääressä. Mitä tehdä kun kansanedustaja ei saakaan Stockmannin herkusta tuotuja luomuituja, sisäfilettä Brasiliasta ja parhaita juustoja Ranskasta. Kriisiaikana nykypäivänä yksikään kauppa-alus ei seilaa ehjänä Itämeren poikki.

Tilat, joiden viljely ei kannata, pitää ostaa valtion haltuun ja muodostaa pienistä tiloista suuria, jotka voivat kannattaa. Uudet tilat voidaan myydä eteenpäun. Rehellisesti ajateltuna mitään syytä ei ole maan yksityisomistukseen. Niiden viljely voidaan antaa koulutetuille nuorille viljelystä kiinnostuneille. Ei heidän tarvitse velkaantua maan takia. Siinä ei mitään järkeä kenenkään kannalta.

Kenneth Ainetdin

Nyt herää kysymys, että miten ruotsalainen viljelijä pärjää kun hän saa vain alle kolmanneksen suomalaisen viljelijän tuesta?

Kerrohan Kulmuni miten tämä on mahdollista? Selitykseksi ei nyt kelpaa Suomen pohjoinen sijainti koska Ruotsi on samalla lailla pohjoisessa eikä ruoka ole Ruotsissa kalliimpaa!

Mika Peltokorpi

Esimerkiksi viljelijöiden maatalouskommuunien (lihaosuuskuntien) tarjoama hinta lihatuottajille on välillä ollut jopa huonompi, kuin mitä maatalousyrittäjät ovat saaneet Virosta. Eli maatalousyrittäjät itse maksavat osuuskuntana itseleen lihatuottajina niin huonoa hintaa lihakilolle, että voivat valittaa tuottajahintojen huonoutta, että maataloustukia maksettaisiin jatkossa entistä enemmän. Lihaosuuskuntien voitto taas palautetaan näille maatalousyrittäjille lihaosuuskuntien osinkoina. Jota ei taas oteta huomioon maataloustukien suuruusluokkaa määritellessä.

Ja kansa maksaa. Vai maksaako?

Marja-Liisa Kalkela

Juuri noin kuten kirjoitit.
No otettaanpa ne "kauppiaiden" halpuutustuottet jota K ja S ketju myy.
Lihatuotteethan tekee tuottajien omat "Atriat" ja "Snelmannit" ym. Yhdessä sovituilla hinnoilla.
Liha tulee Tanskasta,Saksasta,Broilerit Brasiliasta sekä jauhelihaa.
Täällä tuotettu liha myydään kalliilla hinnalla ja tuotetaan vientiä varten .
Sulassa sovussa kauppojen hinnoista päättää MTK,tuottajia,K ja ketjujen hallituksissa istuvat yhdessä. Noita avittaa hallituksissa ikioma MTK "AY" jäsen ministerinä ,tuista mitä elintarvike ja maatalouteen annetaan.
Siinä kalpenee SAK mennen tullen ajaessaan edm.tukien maksajien palkansaajien asioita.

Miksi ruoka on kallista?
MMM-ministeri S-L Anttila:" Tiedän.Mutta en kerro"! Niinpä.
TS-14

Antti Pesonen

Varmimmat käsitykset yleensäkin perustuvat suureen tietämättömyyteen. Niin tässäkin asiassa.

Suurimmat maataloustukien saajat v. 2014:

Tuensaaja Kunta Tuki euroina
1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KY KUOPIO 2127995,21
2 PROAGRIA ETELÄ-SUOMI RY LAPPEENRANTA 2088183,10
3 PROAGRIA OULU RY OULU 1852752,83
4 PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAA SEINÄJOKI 1807333,08
5 PROAGRIA POHJOIS-SAVO KUOPIO 1723140,42
6 SUOMEN METSÄKESKUS SEINÄJOKI 1659360,39
7 VALIO OY HELSINKI HELSINKI 1656225,20
8 SUOMEN METSÄKESKUS LAHTI 1459611,16
9 SAVON KUITUVERKKO OY LAPINLAHTI 1456943,39
10 Jan-Erik Sigg Ab NÄRPIÖ 1406887,40
11 MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUT JOKIOINEN 1229222,73
12 PROAGRIA POHJOIS-KARJALA RY JOENSUU 1184516,02
13 OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO HAAPAVESI 1081122,26
14 TURUN YLIOPISTO/BRAHEA-KESKUS TURKU 1081112,19
15 MTT RUUKKI OULU 1080266,07
16 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OY SEINÄJOKI 1078791,88
17 ProAgria Etelä-Savo ry MIKKELI 1046898,95
18 PARGAS STAD PARAINEN 1009921,90
19 Iskola Oy SONKAJÄRVI 991978,81
20 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS TURKU 975626,17

http://www.anttipesonen.fi/2009/02/halpa-ruoka-kay-kalliiksi.html

Marja-Liisa Kalkela

Eli veronmaksajat kustantaakin noita eikä Ruuan tuotantoa?
No jo onkin ovela suunnitelma. Sielläkö ne varmuusvarastot kasvaakin vai millä hitolla nuo selitettään maataloustuista?
Kun Ruokohelpin viljelystä tuetaan bioenergiaavarten ,Ruista tuodaan Puolasta tai ruuan ALV on sidottu rehun hintaan niin on täytynyt olla kiero joka nuo on keksinyt.

Maataloustuet n.3 mrd/v
Viljelijöiden eläkkeet n.1 Mrd/v
Lomittajat n.250 milj/v
n.58 000 RUUAN tuottajalle?
Päälle MAVI kustannukset ja henkilöstön palkat?

Valiolle Tukea,myös mainostamiseen tukea .

Kun kaikkien yritysten valtiontuet on n.5mrd/v
Melkein saman verran 4 Mrd menee maatlouden tukemiseen?
BKT 3,0% Elintarvikevienti ollut jo pitkään alijäämäinen.

Tuossa ei ole mitään järkeä. Tilayrittäjien suojatyöpaikka ,kuten työttömien työpajat.Kummatkin verovaroilla ylläpidetään .

Vieno kysymys: Ketkä saa Atrian,Valion,Raision ym.elintarvikejalostamoiden tuotot ? Nuohan kaikki omistaa tuottajat itse osuuskuntiensa kautta.

Tuotot, maataloustukien päälle ja silti ruikutetaan pari kertaa vuodessa lisää "maito/navettatukia"!

Pasi Käyhkö

Noista luvuista koostuva summa ei vielä kummoinen ole verrattuna kokonaistukeen. Joka on kansallisena tukena veronmaksajien piikissä noin 2,5 miljardia kuluvana vuotena. Siihen päälle tulee lisäksi EU:n tuet joka on lähes saman suuruinen.

Pasi Karvinen

Aikamoinen virhe, kun eu-ja kansalliset tuet on yhteensä 2,5MRD €. EU:n maatalousvbudjetti on taas 420MRD €. Yllä oleva taulukko esitti että suomessa maataloustuet on muodostaa suuremman osuuden tilan liikevaihdosta kuin muualla euroopassa, ei sitä että euromääräinen tuki olisi suurempi. Se osuuden suuruus taas johtuu siitä että suomessa ei ole elintarviketeollisuudessa kilpailua käytännössä.

Näinollen teollisuus maksaa niin huonoa hintaa tuottajille. Jos teollisuus maksaisi kunnon hinnan tuotteesta niin tuen osuus olisi suhteessa pienempi maataloussektorin liikevaihtoon suhteutettuna.. Jopa virossa, jossa keskipalkat ovat murto-osa suomeen nähden, viljelijä saa parempaa hintaa tuotteistaan kuin suomessa

Pirjo Kankaanpää

Maatalouden kannattavuus tai kannattamattomuus ei johdu viljelijästä täysin. Suomessa maatalouden tuotantopanosten osuus kuluista on valtava. Polttoaineiden, koneiden, tarvikkeiden, lannotteiden ja rakennustyön kustannukset ovat korkeat. Niihin viljelijä ei voi vaikuttaa kuten ei myöskään pitkiin etäisyyksiin. Aikoinaan hatarin perustein tehdyin päätöksin kaupunkeihin rakennetut tuotantolaitokset nostavat kuljetuskustannuksia. Mitä järkeä on kuljettaa maitoa Helsinkiin jalostettavaksi kun diellä ei tiettävästi ole lehmiäkään? Tai Tampereelle tai Kuopioon. Viljelijä ei ole tähänkään syypää. Miten viljelijän pitäisi tehostaa tuotantoaan kun lainahanat ovat kiinni? Kuka antaa lainaa? Olisi hyvä kuulla vihreiltä vähän realistisempia ehdotuksia eikä joutavaa jorinaa. Käykää tiloilla tutustumassa todelliseen elämään ennen kuin alatte antamaan joutavia neuvojanne. Sitä odotellen!

Kenneth Ainetdin

Voi Pirjo, miten Ruotsissa pärjätään maatalouden kanssa kun saavat tukia vain 1/3-osan Suomen tukiin verrattuna? Polttoaineet, etäisyyden ja kaikki muutkin argumenttisi ovat Ruotsissa samat.

Tuon kun selität uskottavasti niin saatan uskoa.

Pasi Karvinen

ei ruotsin maataloustuet ole euromääräisesti pienemmät kuin suomessa, vaan ylläoleva tilasto vertasi tuen osuutta maataloustuotannon tuottamaan lisäarvoon maatiloille, elii tukien osuutta maatalouden liikevaihtoon. Ruotsissa teollisuus maksaa parempaa hintaa tuotteesta viljelijälle kuin suomen teollisuus, sekä CAP tuki on suurempi kuin suomessa joten ei travitse maksaa niin paljoa kansallista tukea.

Suomen maataloustuet ovat 2,5 mrd yhteensä sisältäen kansalliset ja eu tuet. Suomessa on asukkaita 5 milj. eli 500€/nuppi. Sisältyy elintarvikkeiden ALV:oon.

EU:ssa asukkaita 500 milj., EU:n maatalousbudjetti on 420 mrd €. Kannattaa lukea vaikka Wikipediasta Common Agricultral Policy. Siellä näkyy Euromaiden osuudet rahallisesti tuista. Ranskan osuus 22% potista, saksa 14%, espanja 15% Britit 9% kreikka 6% jne. Suomea ei edes mainittu erikseen

Marja-Liisa Kalkela

Lannoitteet kalliita?
.Juu niin on ,kallimpia 50% muualla n.20%.
Miksikö? No se oli niitä kepu,kok idioottimaisia päätöksiä myydä lannoitetehdas Norjalle. 3 Mrd tappiolla. Nyt Norja on nostanut lannoitteiden hinnat pilviin . Nyt MTK porataan niiden hintaa ja koura pitkällä kerjätään taas tukia lisää. Kun edm. johtuen elintarvienti ei enää pysty kilpailemaan hinnoissa muiden maiden kanssa.
Ketkä munauksen maksaa? No ne palkansaajat ja kuluttajat keltä nyt on eniten leikattu ja joden palkoista on iso poru.

Lannoitteiden hinnat nosti ruuan hintaa.Sitä yritettiin padota RuuanALV alennuksella.SE taas vei verotuloja kirstusta n.840 milj/v.
Sitä yritettiin korvata ALV 2% korotuksella kaikkeen kulutukseen.
Rehun hinta halpeni myös samalla ALV sama kuin ruualla.

Ketkä hyötykään Ruuan ALV alentamisesta? Ei ainakaan veronmaksajat.

Teemu Terava

Hyvinvointiyhteiskunnan pitäisi vakavasti miettiä, mihin sillä on varaa ja mitkä ovat prioriteetit.
Nyt ongelma on, etteivät verotulot riitä menoihin, vaan yhteiskunta toimii lainarahalla. Menopuoli pyrkii koko ajan kasvamaan, mutta verotulot eivät nouse, ellei talous kohene merkittävästi. Verojen korotuksia on vaikea perustella, koska vero- ja kustannustasomme on jo ennestään EU-maiden korkeimpia.
Hyvinvointiyhteiskunta voi unohtaa hyvinvoinnin, ellei bkt kasva nopeasti. Muutoin leikkaukset jatkuvat.

Pasi Salmi

Kaikille nyt opiksi ja ojennukseksi. EU:n maaseuturahaston rahat koostuvat maatalouteen liittyvistä tuista, joita on mm. viljelyyn kuuluvat ympäristökorvaustuet. Tämän lisäksi osa menee muuhun maaseudun kehittämiseen esim. yritystukiin, kyläyhdistyksille jne.. Valtion virastot ovat pitkään paikanneet toimintamenorahojaan EU-rahastojen rahoilla.

Sama tilanne on myös Yhdysvalloissa, vaikka tilakoot useita 10 000 hehtaareita. Siitä huolimatta kannattavuus ei ole kovin hääppöinen.

Syyt ovat nämä:
1. Kaupan ja elintarviketeollisuuden keskittyminen
2. Liian suuret investointikustannukset koneisiin ja laitteisiin (yli 100 ha tilalla tarvitaan jo koneita (pari traktoria, puimakoneet jne.). Kustannukset nousevat helposti yli 500 000 €.
3. Pellon hinta ostettuna ja vuokrattuna (1980-luvulla mummuni maksoi 120 mk ha peltoa vuokraa. Nykyisin pitää pulittaa 450 €). Mynämäellä eräs viljelijä osti 22 000 €/ha peltoa.
3. Hajanainen tilusrakenne
4. Alkutuotteiden vähäinen jalostus
5. Suomessa ei ole kunnon ja oikeaa ruokakulttuuria syntynyt koskaan.
6. Tuottajahinta Euroopan alhaisimpiä mm. viljassa.
7. Vanhoillinen tapa viljellä ja perintesiin kiinnitakeruva toimintatapa
jne.
8. Yhteistyökyvyttömyys (minä itse menttaliteettilla eikä suinkaan me yhdessä)
jne.

eli ihan ne samat asiat, jotka muutenkin ovat suomalaista menestystarinaa heikentäneet.

Pasi Käyhkö

Mielestäni Suomessa ei kannata viljellä kuin todella suurilla ja elinvoimaisille tiloilla, joita voisi tukea tarvittavilla summilla. Tukea ei kannata antaa harrastetiloille.
Nyt tiloja on n.58 000. Sopiva määrä voisi olla n. 10 - 15 000 yksikköä.

Ingmar Forne

Pitää ottaa huomioon että oma ruokatuotanto on maanpuolustuksen kannalta aivan välttämätön asia. Jos ei tätä ymmärrä, niin kannattaisi lukea muutama kuvaus vaikkapa Leningradin piirityksestä toisen maailmansodan aikana. Sellaistako nälänhätää Suomeen halutaan kriisin sattuessa?

Marja-Liisa Kalkela

Tuo nyt ei enää uppoa edes sokealle Reetallekkaan .Eikä se että maatalous työllistää elintarvikealalla.
Kekkosaika meni jo jolloin maatalous vielä työllistikin.
Jos Raisiot ym.ei ilman tukia omilla tuotoillaan työllistä on turha puhua mitään. Jos veronmaksajat maksaa tuilla edm.palkat on se toinen "julkinenpuoli" verovaroilla.
Pää pensaasta pois jos Suomi vie elintarvikkeita muualle,niin se tuontikin tulee olemaan tänne. ME olemme EU-maa ei enää lintukoto joka toimii vain rajojen sisällä.

Markku Lehto

Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat kaksi eri asiaa. Suomi ei ole koskaan ollut omavarainen ruoan tuotannossa eikä ole nytkään eikä tulevaisuudessa. Maatalouskoneiden poltto- ja voiteluaineet tulevat ulkomailta, samoiin niiden varaosat ml. tietotekniikka ( navettojen tietotekniikka ) sekä lannoitteet ja rikkaruhohomyrkyt.

Keväällä 1942 Suomea uhkasi nälänhätä. Ainoastaan Saksan elintarvikeapu pelasti Suomen nälänhädältä.

Ralf Karlsson

Leningrad olikin piiritettynä 900 päivää. Aivan samalla tavalla Kuopiolaisetkin näkevät nälkää jos heidän kaupunkinsa piiritetään kolmisen vuotta.
Mutta miten käy maataloudelle jos joudumme kriisiin. Ainoa maa joka meitä uhkaa on sama maa mistä ostamme ylivoimaisesti suurimman osan öljystämme.
http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/32-raakaoljyn-ja-ol...
Ilman öljyä jalostamot eivät voi jalostaa dieselöljyä tai bensiiniä traktoreille ja leikkuupuimureille ym koneille ja laitteille. Oletuksena tälle huoltovarmuudelle elintarviketuotannossa on että ulkomailta ei tule paljon mitään elintarvikkeita meriteitse enää Suomeen. Ei myöskään tule öljyä arabimaista tai muualta.

Kim Serrano

no voihan entinen pientilallinen olla vaikka työttömänä..sairaspäivärahalla..enneaikaisella eläkkeellä..tai voi olla vaikka kylän keskutassa taksi suharina..ei ole pakko viljellä jos taidot ei riitä eikä raha..tarviiko koko aika hakea köyhältä valtiolta apua..ostaa pienen metsän ja ...pistää pellot pakettiin...ostaa lehmän mistä saa maidon ..juuston...voin..ja kun kanttura ei enään lypsä niin pistää lihoiksi...kanoja voi pitää hanhia..kalkkunoita ..,,,muutama lammas..ja tietysti joulupossut karsinassa lihoamassa..jos oikein säästeliäästi on elänyt niin varmaan on tuhannen euron hevoseenkin varaa..siis ratsastukseen ei kyntö auran eteen...sillä suomalaiset viljavat eloveena vainiot löytyy etelä euroopasta..valtiollakin on rahaa nyt kun ei tarvitse maksaa tukiaisia ja kato ja lako korvauksia..näin saadaan sitä ulkomaan velkaa kuitattua paremmin..

Pasi Salmi

Sen verran ole laskenut kannattavuuskirjanpitoja, että tilan koolla ei ole juurikaan merkitystä kannattavuuden osalta. Enempi se on taidoista kiinni. Iso tila isot investoinnit ja toinen on isoilla tiloilla tilusrakenne hajoaa helposti. Hyvin harvalla tilalla kaikki pellot ovat heti asunnon ympärillä. Yhden tiedän, jolla 250 ha, mutta muuten saa ajella paikasta toiseen.

Pienillä tiloilla tai oikeammin mikrotiloilla saattaa tilanne olla parempi, jos vain on ajan hermolla ja tuottaa vain erikoisratkaisuja. Tällöin 1/10 osalla voi saada samat tulot, jos oikein valitsee viljelykasvit. Tiedän niitäkin, jotka saavat 5 ha saman tulon mitä keskituloinenkin.

Mikko Toivonen

Pasi Käyhköllä on oikeat reaalitiedot suuruusluokassa. Lukekaa hänen kommenttinsa.
Siis maatalouden kaikki tuet ovat lähellä 5 miljardia euroa vuodessa ja niistä nolin puolet on kaikilla kriteereillä liikaa ja aiheetonta ja pois järkevästä taloudellisesta toiminnasta.

Tilojen noin 60000 kokonaismäärästä itse ehdottaisin luvun laskemista hiukan alle 10000 tilaan ja sitten katsoa riittääkö se.

Samoin yksityismetsien omistus pitäisi uudelleen organisoida niin että ammattimaisen metsänomistuksen eli metsätilojen lukumäärä olisi enintäin 10000 metsätilaa.

Myös metsien samat kaikenlaiset tuet pitäisi lopettaa kaikilta, myös energiaverohelpotusten osalta.

Sitten voisimme suunnata kohti tervettä maa-ja metsätaloutta mikä kannattaisi ja tulisi hyvin hoidettua ihan palkatulla henkilökunnallakin.

Markku Lehto

Kun tämä keskustelu maatalouden tukemisesta on taas kerran herännyt, niin samaan aikaan pääministeri onkin ilmoittanut, että julkisen sektorin leikkausten aika onkin nyt jo ohitse.

Ja samaan aikaan ollaan myös käynnistämässä Kemin puuta raaka-aineena käyttävän etanolipolttoainetehtaan hanketta. Tämän kiinalaisomisteisen tehtaan kannattavuushan riippuu siitä, kuinka paljon autoilijat pakotetaan käyttämään bensan sijasta litrahinnaltaan kallista etanolia ( ns. sekoitevelvoite ).
ks. esimerkiksi Maaseudun tulevaisuus 6.8.2016 , http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/pekkarinen-tahtoo-korottaa...

Oma tarinansa tässä MTK:n ja keskustapuolueen ajamassa hankkeessa on valtion tuet julkisista varoista ko. etanolitehtaan investoinneille.

Taustallahan hankkeessa on puun kysynnän keinotekoinen lisääminen ja näin myös puun hinnan keinotekoinen nostatus lainsäädännön keinoin. No siitähän tietenkin viennissä kustannusten kanssa taisteleva metsäteollisuus tykkää.

Sellaista on kepulainen talous- ja energiapolitiikka. Tarkemmin asiasta voi kysellä paitsi Mauri Pekkariselta, niin myös entiseltä elinkeinoministeri Olli Rehniltä ja Carl Haglundilta, joista viimeksi mainittu toimii nykyjään ko. kiinalaisen hankkeen edistäjänä. Hankkeen markkinoinnissahan tässä käytetään esiliinana taas kerran työllisyyttä, kuten niin monesti aikaisemminkin julkisten varojen käyttämisessä kannattamattomiin hankkeisiin ja kuluttajien kustannusten lisäämisessä.

Miljardien kustannukset julkiselle sektorille aiheuttavista tuulimyllytukiaisista en tässä nyt lähde esitelmöimään, mutta siitäkin voi toki tarkemmin tiedustella Vanhasen II -hallituksen elinkeinoministeri MaurI Pekkariseta. Myös oheisesta linkistä voi ammentaa aiheesta tietoa: https://www.slideshare.net/poulaka/uusiutuvan-energian-velvoitepaketti-2...

Ismo Utriainen

Teksti on provo, siinä kerrotaan suomalaisesta maataloudesta hyvin yksiulotteisesti ja lainattu tilasto kertoo toki totuuden, mutta ei koko totuutta.

Suomalainen maanviljelijä on tuntikustannuksiltaan Läntisen Euroopan halvimpia.

Ruoan kova hinta johtuu tuottamattomista pelloista ja EU:n tukien puutteesta. EU tukee monissa maissa maanviljelijää 3x summilla, verrattuna Suomeen.

Tämäkin löytyy EUROSTAT:in tilastoista, mutta kirjoittajan agendaan se ei sopinut.

Olisi myös tappavan naivia kuvitella, että ruokaa saa aina, tai on "ihan turvallista" olla tuonti ruoan varassa.

Juha-Pekka Aikola

Syy ja seuraus? Oligopolistinen markkina jossa on heikko vientiosaaminen voi johtaa ko. Tilanteeseen. Lisäksi huipputiloilla asia ei ole näin. Keskiarvotilasto hämää. Puurojen ja vellien sekoittaminen on helppoa kun politislidaan. Eu n arvonlisästä on n. 20-25% elintarvikesektorin luomaa. Suomen kokonais strategiaan ei kuulu niin voimakas omien etujen suojaaminen kun Ranskassa. Huomionarvoist on se miksi siellä paremmissa tuotanto olosuhteissa maksetaan korkeampia hehtaaritukia? Kotimainen kissanhännäveto vie huomion isosta kuvasta pois.