Sunnuntai 24.9.2017

Selvitys paljasti karun ilmiön: 334 miljoonaa netonnut kauppa maksattaa palkkakuluja veronmaksajilla

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.3.2017 10:49
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Palvelualojen ammattiliiton PAMin tilaaman selvityksen mukaan kaupan alan yrityksillä ole taloudelliseen pakkoon perustuvaa syytä maksaa matalia palkkoja työntekijöilleen. Kuvituskuva.
|

Vähittäiskauppa maksattaa työntekijöidensä toimeentuloa yhteiskunnalla, käy ilmi Palvelualojen ammattiliiton PAMin selvityksestä. Selvityksen mukaan vähittäiskaupan alalla työssäkäyville työntekijöille maksetaan yhteiskunnan verovaroista sosiaalitukia riittämättömän palkan jatkeeksi vuosittain yli 30 miljoonan euron edestä.

PAMille selvityksen tehnyt VTM Niina Tanner tutki palkkatyököyhyyden taloudellisia vaikutuksia veronmaksajille. Tanner osoittaa, kuinka paljon Suomessa maksetaan erilaisia sosiaalisia tulonsiirtoja paikkaamaan matalasta ansiotasosta aiheutuvaa toimeentuloloukkua.

– Julkisuudessa on viime aikoina ollut usein esillä vaatimus matalapalkkaisen työn lisäämisestä. Vähittäiskaupan alalla työskenteleville maksetaan sosiaalietuuksia kuten asumis- ja toimeentulotukea arviolta 30 miljoonan euron edestä vuosittain, Tanner sanoo tiedotteessa.

– Samaan aikaan vähittäiskaupan kokonaisnettotulos on 334 miljoonaa euroa. Tämä kertoo tosiasian siitä, että alalla maksettavat pienet palkat auttavat osaltaan yrityksiä menestymään, mutta aiheuttavat veronmaksajille kustannuspaineita sosiaalietuuksien maksamisesta johtuen.

Selvityksestä ilmenee, ettei yrityksillä ole taloudelliseen pakkoon perustuvaa syytä maksaa matalia palkkoja työntekijöilleen. Vähittäiskaupan alan voitoilla olisi voitu maksaa yli kymmenkertaisesti kaikki alan palkansaajien tulojen jatkeeksi maksetut sosiaaliset tulonsiirrot.

– Vähittäiskaupan osalta työntekijöille erilaisina sosiaalitukina maksetut tulonsiirrot voitaisiin maksaa erinomaisesti myös palkan muodossa suoraan työntekijöille. Ne eivät lohkaisisi edes kymmenesosaa omistajille jäävästä voitosta, Tanner huomauttaa.

Työssäkäyvät köyhät -ilmiö (working poor) on maailmalla yleinen. Esimerkiksi joka toisen (52 %) yhdysvaltalaisen pikaruokalatyöntekijän kotitalous joutuu turvautumaan julkisista varoista maksettaviin toimeentuloa tukeviin ohjelmiin. Näihin käytetään arviolta 7 miljardia dollaria vuodessa.

Tannerin mukaan ilmiö näkyy selvästi myös Suomessa. Hän toteaa, että kohtuullisen korvauksen epääminen työstä aiheuttaa köyhyyttä ja huono-osaisuutta ja siirtää työnantajien palkanmaksutaakkaa tietyiltä osin veronmaksajille.

– Kyse on ennemminkin liikevoiton jakamisen oikeudenmukaisuudesta, tai tässä tilanteessa sen puutteesta. Jos yrityksen talous on vakaalla pohjalla, on yksikertaisesti väärin perustella matalia palkkoja taloudellisen kestämättömyyden nimissä, Tanner toteaa.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Niina Tannerin palkkatyököyhyyden taloudellisia kustannuksia tarkastellut selvitys julkaistiin tänään otsikolla ”Mulle, mulle – ja sosiaaliluukulle”.

Lue myös:

Laskelma: Pörssipomo tienaa 3901 € yhdessä päivässä – palkansaaja 147 €

Mediaani reippaasti yli 4000 €/kk – Kolmelta alalta valmistutaan hyväpalkkaisiin ammatteihin

2676 €/kk – Vastavalmistuneen insinöörin palkka pomppasi

Jäätävä havainto tilastoista: ”Suomi on EU:n palkkarohmu”

3214 €/kk -tilasto – ”1485 €/kk on sitä realismia”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Lampinen

Tätä ongelmaa poistaisi paljon, kohtuullinen minimipalkka noin 1600€.
Ihmisten ei tarvitsisi alentua häpeälliseen kerjäämiseen, kansa tervehtyisi ja valtava määrä sosiaalisia ja mielenterveys ongelmia poistuisi.
Kohtuullisen palkan takaaminen, nostaisi Suomen kansan moraalin aivan uudelle tasolle, kaikkien muiden kansojen yläpuolelle.
Ja korkea moraali on valtion talouden ja hyvinvoinnin selkäranka.

Marja-Liisa Kalkela

Totta. Opiskelijat ja työharjoittelussa olevien palkat on aina "Prismoissa" maksanut veronmaksajat. Nyt vielä työttömien 0 euron palkat toimeentulo ja asumistuissa.
Samoin kuluttaja maksaa kortinkäytöstä kaupoissa niin Pankeille kuin kaupoille mukavan tulon siinä sivussa.

Marja-Liisa Kalkela

Joko taas Kokoomus johtaakin Kepun hallitusta?
Viimeeksi sitä johti SDP Heinäluoma VM -03-07.
Kaupat/tuottajat/MTK/elintarvikejalostamot kun sattuu olemaan samoissa käsissä .
esim.perheyritysten Fazzerin,Paulingin,Snelmannin ym. käsissä.
Niin kokoomukseltako oli ministeri ja edustajia edm?

Jukka Lampinen

Yhteiskunnan tukien poistaminen johtaisi nälkäkuolemiin ja kylmäkuolemiin, natsit hoiti asian keskitys leireillä.
Luulempa että Antilla on kova halu poistaa, kaikki tyhmät nössöt ja saamattomat ihmiset.
Vajaamieliset, mielisairaat, homot ja lesbot lista on varmaankin hyvin pitkä.

Oscar Lindberg

Ammattiliitto valittaa, että työntekijät joutuvat hakemaan _asumistukea 30 miljoonaa_ vuosittain. Samaan aikaan vuokrataloyhtiö VVO jakaa _66,6 miljoonaa pääomapalautuksia_ verottomina osinkoina omistajille ja päättämässä on ammattiliittojen johto. Sitten täällä valitetaan oikeistopuolueiden poliitikkojen olevan syypäitä, hohhoijaa.

Marja-Liisa Kalkela

Eikö EK ole mitään sananvaltaa kun on suurimpia omistajia VVO?
yli 17% osuudella? PAM siellä päättääkin kaiken 7% osuudella?
Ei oikein tunnu uskottavalta että EK ajaisi vuokralaisten etuja.

Ja kun palkoista menee verot ja ALV päälle nimenomaan Kelan etuuksiin,asumistukiinkin. Niin ketä varten niitä veroja maksetaan?
Työnantajien palkanerotusta vartenko?
Vai yli 460 000
0 eurolla yrityksille töitä tekevien asumistukiin ja toimeentulotukiin?
1e/t Virolaisten/Puolalaisten keikkamiesten asumistukiin ?

Kim Serrat

OP pohjola teki kunnon tilin vuonna 2014 ...560 miljoonaa puhdasta voittoa..
sama yritys jätti maksamatta työtapaturman joka olisi kuulunut maksaa tänä kyseisenä vuonna..vuosi sairaslomaa ja sairauseläke...eikö tämä kerro että asia olisi pitänyt olla aivan selvä..edelleen ravaan lääkärissä särkyjen takia..köyhempi osa kansasta ei ole pitänyt puoliaan ja se näkyy selvästi vakuutus yhtiöiden hällä väli tyylillä...kait heillä jokin arpomis systeemi kuka näistä työtapaturma vammaisista saa korvauksen..oikeasti on kait sitten ollut aika että suurpääoma on sanellut käytännöt vaikka lait sanovat muuta..ei ole rahattomalla mitään oikeus turvaa..pohjoinen hyvin vointi valtio...mukamas..

Jukka Lampinen

Suurimmasta osasta vientiämme vastaa korkean teknologian hyvinpalkatut alat, arvioisin että 90% viennistä tulee näiltä aloilta.
Ja juuri näiden pitää laskea palkkojaan, viennin ja alan kehittymisen parantamiseksi.

Minimipalkka laki, pakoittaa Suomen suuntaamaan kehityksensä korkeaan teknologiaan.

Nyt hallituksen ratkaisut ja liittojen ahneus vie toiseen suuntaan, halpatuotantoon syntyy työpaikkoja ja korkean teknologian alan kilpailukyky heikkenee.
Ahneet hyvinvoivat työntekijät ja fasistista ideologiaa ajavat työnantajat tuhoaa Suomen talouden.

Tapio Mäkeläinen

Olin kymmenluvulla teollisuuden palveluksessa ja erään edunvalvontahomman puitteissa kävimme kutsusta erää suuren palvelurityksen johtajan kanssa kertomassa näkemyksemme vuokra-asuntotilanteesta asuntoministerille. Tästä on kai 10 vuotta.
Ministeri ei paljoa puhunut mutta korkea virkamies täräytti ihan suoraan että saatte piiloitettua yritystukea ja paljon. Olisiko syytä tarkistaa palkan ja menojen suhdetta.
Eli ei tämä mikään uusi asia ole. Kun Persut vielä leikkaavat työttömien elinmahdollisuuksia ja kokoomus haluaa ideologiodensa takia jättää työttömät liki oman onnensa nojaan, niin nämä ovat vielä narikkarahoja siihen mitä tulossa on jos SDP ei voita vaaleja.

Pertti Aaltonen

Päästäkseen nettotulokseen 334 milj. euroa kauppa on jo maksanut yhteisöveroa 83,5 milj. euroa. Eli tulos ennen veroja 417,5 milj. euroa - yhteisövero 83,5 milj. euroa = nettotulos 334 milj. euroa. Eli tuolla yhteisöverolla on katettu hyvin sosiaalituet 30 milj. euroa ja jääkin vielä 53,5 milj. euroa.

Kun tuosta nettotuloksesta maksetaan vielä osinkoa, niin siitäkin yhteiskunta saa verotuloja. Että paljon vaan osinkoja maksuun, niin saadaan yhteiseen kassaan tuloja. Vielä parempi, jos osingot tulevat ulkomaisista yhtiöistä, niin saadaan kansantalouteen uutta rahaa. Näinkin asian voi nähdä positiiviselta kannalta.

Timo-Pekka Mustakallio

Palkka millä ei tule toimeen on vain yksi pieni osa "race to the bottom"-yhteiskuntaa. Vapaan kilpailun ihannointi on johtanut monilla palvelualoilla ylitarjontaan, mikä taas pakottaa yritykset häiriökäyttäytymiseen työntekijöitänsä (suurin kuluerä) kohtaan. Se ilmenee monella muullakin tapaa kuin palkkauspolitiikassa - esimerkiksi työilmapiirissä (häirikköjohtamisessa, minkä torjuntamekanismit ovat heikkoja) ja työterveys- ellei jopa työturvallisuusseikoissa: työsuhteet ovat joissain tapauksissa muuttuneet ihmistä sairastuttaviksi - ja usein kyseinen ihminen on nuori, vasta työuraansa aloitteleva, varsin puolustustaidoton ellei -kyvytön. Yhteiskunnan pitäisi suojella häntä: nyt se heittää hänet leijonien syötäväksi?! Onko yhteiskuntamme mielisairas, perverssi?!

Matalapalkkatyö polttaa nämä ihmiset loppuun, voi estää heitä kehittämästä täyttä potentiaaliansa jo nuoruuden tehokkimmista vuosista lähtien, eli heidän karriäärinsä mahdollinen kaari madaltuu jo lähtövaiheessa: tällä kehityksellä on oleva hirvittäviä seuraamuksia tulevaisuudessa (mistä hetkessä elävä, hädin tuskin pinnalla pysyvä yritys ei tietenkään välitä). Tehtailemme nyt valituilla käytännöillä lähivuosikymmenille varhaiseläkeläisten legioonia... jotka siis jäävät yhteiskunnan turvaverkon varaan. Me rakennamme pirullista automatiikkaa, missä tuleva kulutaakka kasvaa samalla kun yhä harvemmat jaksavat tuotteliaina yhteiskunnan jäseninä kantaa sitä. Näin käy, kun ei katsota päivää tai kvartaalia pidemmälle, eli kun lyhytnäöinen ja pohjaton ahneus saa ylivallan: en puutu asian poliittiseen ulottuvuuteen, vaan epäloogisuuteen, järjettömään tehottomuuteen mitä lyhytnäköinen toimintatapa aiheuttaa - jo yrityksille itselleenkin haaskattuina taitoina/osaamisena, vaikkapa, joilla on suora tulosvaikutus.

Minne ihmeeseen on kadonnut Suomelle ominainen hyve varautua tulevaan, ja pistää varoja syrjään? Minne ihmeeseen on kadonnut kyky saada vähäväkisestä maastamme kaikki piilevä potentiaali esiin kouluttamalla ja osallistamalla kaikkia suomalaisia (ja toki uussuomalaisiakin), saamalla esiin kaikki keksinnöt, uudistukset ja paremmat ideat joilla huomenna ja ylihuomennakin pärjäämme kilpailussa muiden maiden kanssa? Jos vaivaisi kielikuvaa on "peli mennyt liian pieneksi": katsomme vain pelivälinettä, kun katsetta pitäisi nostaa havaitakseen kokonaistilanne... ja avautuvat tilaisuudet tai uhkakuvat?!

Pertti Tervala

Tässä loistava esimerkki tämän päivän yrittäjien itsekkyydestä ja röyhkeästä omaneduntavoittelusta. Työntekijöistä viis, kunhan yrittäjä itse saa rohmuttua kaiken mikä irti lähtee. Yrittäjät ovat siis työntekijöiden ja veronmaksajien hyväksikäyttäjiä. Kyse on siis epäsuorasta yritystuesta, eli tulonsiirroista veronmaksajilta yrittäjille ja joka vinouttaa työmarkkinat totaalisesti.

Irja Laamanen

Kirjoitus herätti. Lapsenlapseni käy töissä, mutta ei tulisi palkalla toimeen ellei hän saisi asumistukea. Säästäväinen tyttö, mutta eihän ole oikein, että työstä maksettava palkka ei yksin riitä elämiseen. K-Rauta on työpaikka. Nämä valtion verovaroja käyttämään pakottavat työpaikat pitäisi listata ja ehkä lainsaadännöllä tai muilla keinoin panna maksamaan työstä kunnollinen palkka. Miten se tehtäisiin ja keiden toimesta?

Teemu Terava

On kaksi varmaa asiaa
- Asiakkaat maksavat kaikkia kaupan kulut ja verot.
- Veronmaksajat maksavat kaikki yhteiskunnan kulut.
Jos kaupan kuluja korotetaan, asiakkaat maksavat enemmän, elleivät siirry ostamaan esim ulkomaisista verkkokaupoista. Asiakkaiden enemmistön ostovoima laskee, eikä kaupan myynti tai työllistämiskyky ainakaan kasva.
Jos yhteiskunnan kulut eli verot nousevat, laskee veronmaksajien enemmistön ostovoima.
Tässä yhtälössä pitäisi löytää kokonaisoptimi, joka korottaisi kokonaisostovoimaa. Se ei taida onnistua vain palkkoja korottamalla, koska kustannustaso pyrkii nousemaan nopeammin kuin nettopalkat.
Hyvinvointiyhteiskunnan kustannusten jatkuva nousu, pitäisi saada pysähtymään, jotta veronmaksajien enemmistön ostovoima voisi parantua. Ostovoiman parantuminen vähentäisi tulonsiirtojen ja tukien tarvetta.

Tommy G

Kaikki puhuu minimipalkasta.

Olisiko maksimipalkka parempi. Jos ei kelpaa niin täällä ei tartte asua. Rikkaat ei osta sen enemmän kulutustavaraa kuin me "köyhät".
Niitten rahat menee kuitenkin tavalla tai toisella ulkomaille.

Jouni J Särkijärvi

Suomessa asiakkaat ovat hyvin hintatietoisia, ja kauppa mainostaakin aika paljon juuri hinnoilla. Myös lehdistö julkaisee hintavertailuja.
Hintoihin sisältyvät kaupan palkkakulut. Kuluttajat eivät ole olleet vaatimassa, että he saisivat maksaa ruuasta enemmän. Siksi on tuloksetonta vaatia, että kaupan tulisi maksaa korkeampia palkkoja. Olen ollut pitkään Elannon ja sittemmin HOK-Elannon edustajistossa, ja edustamme kuluttajia ja pyrimme tarjoamaan jäsenillemme ja muille asiakkaille edullisia tuotteita. Emme jaa voittoa osuuskunnan tuloksesta kenellekään, vaan se jää hyödyttämään jäseniä.
Kaupassa on myös osa-aikaista työvoimaa. Palkkaa maksetaan tietysti vain tehdystä työstä. Siksi tulot voivat jäädä pieniksikin.
Sosiaalisia tulonsiirtoja maksetaan pääosin ruokakunnan kokonaistilanteen perusteella. PAMin tutkijan ajattelutavan mukaan samasta työstä tulisi maksaa eri palkka riippuen siitä, paljonko työntekijällä on elätettäviä ja mitä hänen puolisonsa ansaitsee. Tätä ei olisi pelkästään typerää vaan myös lainvastaista.