Torstai 23.5.2019

Asuntolainakattoa liian helppo kiertää – nyt varaudutaan suomalaisten velkapommiin

Luotu: 
28.3.2017 14:08
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Finanssivalvonta seuraa Suomen velkaantuneisuuskehitystä tehostetusti. Kuvituskuva.
|

Finanssivalvonta (Fiva) moittii asuntolainoihin asetettua kattoa tehottomaksi keinoksi hillitä kotitalouksien velkaantumista, kertoo Kauppalehti. Fivan mukaan vakuusperusteinen lainakattosääntely on kierrettävissä kulutusluotoilla, joita voi ottaa lisälainoiksi.

Katto ei Fivan mielestä myöskään estä suuria asuntolainoja tai hintojen nousukierrettä. Asuntojen hintojen noustessa vakuusarvot kasvavat. Fivan mukaan kotitaloudet ovat nykyisellään alttiita ylivelkaantumiselle.

Asuntolainakatto tuli voimaan viime heinäkuussa. Se tarkoittaa, että asunnon ostajalla on oltava säästettynä vähintään 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta tai vastaava määrä muita vakuuksia. Ensiasunnon ostajalla vastaava luku on 5 prosenttia hankintahinnasta. Tähän enimmäisluototussuhteeseen tai muuttuvaan lisäpääomavaatimukseen Fiva ei tässä vaiheessa hae muutoksia.

Fiva valmistelee kuitenkin asuntolainojen keskimääräisten riskipainojen vähimmäistason asettamista aiemmin suunniteltua suuremmaksi. Fiva katsoo makrovakauspäätöksessään, että tavoitteena on 15 prosentin riskipainoalarajan käyttöönotto ensi vuoden alusta 10 prosentin alarajan sijaan.

Suomen Pankki ja Fiva ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet huomiota kotitalouksien kiihtyvään velkaantumiseen. Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea kotitalouksien suuresta velkaantumisesta marraskuussa 2016. 

− Riskipainojen korotuksilla vahvistetaan koko rahoitusjärjestelmän kykyä kestää asuntoluotonantoon liittyviä riskejä, joita kotitalouksien kasvava velka lisää, Fivan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo tiedotteessa.

Velkaantuneet kotitaloudet supistavat voimakkaasti kulutustaan kriisitilanteissa, mikä syventää kriisejä.

− Kotitalouksien velanottoon ja asuntoluotonannon kasvuun pitäisi tarvittaessa voida puuttua esimerkiksi rajoittamalla uusien lainojen enimmäissuuruutta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, Rehn sanoo.

Finanssivalvonnan pääjohtajan Anneli Tuomisen ensikokemusten perusteella lainakatto ei näytä toimivan. Tuomisen mukaan ongelma on, että lainakattoa on melko helppo kiertää.

–Olen nähnyt lehdissä jo kirjoituksia, että se ei ole toimiva. Olemme lehtikirjoittelun kanssa harvinaisen samaa mieltä, hän sanoi Kauppalehdelle.

Tuomisen mukaan yksi ratkaisu voisi olla, että kaikkien vakuuksien sijaan huomioitaisiin vain asunnon arvo, mikä rajoittaisi suurempia luottoja. Lainakaton kiertämistä kulutusluotoilla taas voisi hillitä se, että vakuuksista riippumatta kaikki asuntoa varten otetut luotot laskettaisiin asuntolainoiksi vakuuksista riippumatta.

Tuomisen mielestä pankeilla tulisi myös olla mahdollisuus myöntää tietty määrä luottoja rajoitusten ohi.

Finanssivalvonta seuraa velkaantuneisuuskehitystä tehostetusti.

–Kotitaloussektorin velkaantumiseen liittyvät rakenteelliset haavoittuvuudet ovat säilyneet historiallisesti suurina, ja edelleen kasvanut velkaantuminen korostaa keskipitkän aikavälin vakausuhkia rahoitusjärjestelmälle ja kokonaistaloudelle, Fiva katsoi päätöksessään.

Fivan johtokunta voi nykyisin poikkeuksellisen riskien kasvun rajoittamiseksi päättää alentaa asuntoluoton enimmäismääriä enintään 10 prosenttiyksiköllä ja rajoittaa muiden vakuuksien kuin esinevakuuksien huomioon ottamista luototussuhdetta laskettaessa.

Lähde osin: Kauppalehti

Jaa artikkeli: