Maanantai 25.9.2017

Varoituksia eduskunnasta: Suomi nousi mutta vasta suhdannehuipussa – ”Emme ole valmiita uuteen iskuun”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.5.2017 19:57
Päivitetty: 
30.5.2017 20:18
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Elina Lepomäki arkistokuvassa.
|

Nousuveden virta voi kääntyä hyvin nopeasti ja Suomen on kyettävä uudistumaan nyt, varoittelee vihreiden puheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja Touko Aalto Puheenvuoron blogissaan. Samansuuntaisen tilannearvion esittää hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki omassa blogikirjoituksessaan.

– Sitten ollaan taas pattitilanteessa, jos isoja rakenneuudistuksia ei kyetä tekemään. Uudistusten aika on nyt, kun taloudessa näyttää menevän hieman paremmin ja talouden pitkän aikavälin kuva [on] synkkä, jos uudistuksia ei kyetä tekemään, Aalto kirjoittaa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa vaikuttava Aalto muistuttaa talouden viimeaikaisista hyvistä uutisista kuten työllisyyden kasvusta. Suomen talous on viimein kääntynyt kasvuun – monen mielestä liian myöhään. Myös Aallon mukaan voi perustellusti sanoa, että ”Suomi sai otteen kansainvälisestä nousukiidosta, mutta maaliviivan tuntumassa”.

– Vuodesta 2008 aina näihin päiviin asti jatkunut matalasuhdanne on taittumassa, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että hidas kasvu on uusi normaali eikä mitään pitkää nousukiitoa ole näköpiirissä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat muun muassa Handelsbankenin arviot, joiden mukaan maailmanlaajuinen nousu alkaa jo hiipua. Ensi vuonna globaali suhdanne alkaa heikentyä, kansanedustaja Aalto kirjoittaa.

Tämän vuoksi hän hoputtaa ja rohkaisee hallitusta ”muun muassa verojärjestelmän kokonaisuudistukseen, energiaremonttiin, perustuloon, maankäytön, liikenteen ja asumisen yhä parempaan yhteensovittamiseen, ansio- ja sosiaaliturvan uudistamiseen, paikalliseen sopimiseen työntekijät osallistavalla tavalla sekä fiksuihin julkisiin hankintoihin”.

– Mitä enemmän teemme näitä uudistuksia yhdessä parlamentaarisesti, sitä paremmin ne kestävät aikaa ja tulevat pantua täytäntöön.

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina valtion lisätalousarviosta, ja tähän viitaten taloustilanteesta kirjoittaa myös kokoomusedustaja Elina Lepomäki. Hänkin huomioi Suomen päässeen mukaan globaalin talouskasvun imuun monia muita maita myöhemmin.

– Suomen talous on ollut toista vuotta kasvussa. Vertaamalla Suomea muuhun Eurooppaan nähdään karu totuus – Euroopan komissio julkisti alkuvuonna ennusteen, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 1,2 %. Ennuste jätti Suomen Euroopan maiden hännille, päihittäen vain ankarista talousvaikeuksista kärsivän Italian, Lepomäki kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

– Suomen BKT on edelleen, yli 10 vuotta myöhemmin, vuoden 2007 tason alapuolella. Verrokkimaissa tuo taso on saavutettu aikaa sitten; Ruotsissa ja Saksassa jo vuonna 2011.

Lepomäki katsoo, että ”sikäli kun olemme parhaillamme lähellä suhdannehuippua tai jopa suhdannehuipussa, on täysin kestämätöntä, että alijäämämme on tänä vuonna edelleen seitsemän miljardin euron luokkaa”. Hänen mukaansa Suomi ei ole valmis ottamaan ”uutta iskua” vastaan.

– En tohdi olla pohtimatta, miltä alijäämämme näyttää 2020-luvulla, kun väestön ikääntymiskehitys on huipussaan ja puolustusvoimat tekee 10 miljardin kokoluokkaa olevia hankintoja? Entä miltä näyttää alijäämämme, kun korot kääntyvät nousuun? Edes velansaanti ei pienelle velkaiselle maalle ole koskaan mikään automaatio; markkinaolosuhteet muuttuvat usein äkillisesti, Lepomäki jatkaa.

– Ei ihme, että oppositio on salissa huolissaan. Seuraava hallitus löytää nämä ongelmat edestään, mikäli me emme saa kuluvan kahden vuoden aikana rakenneuudistuksia tehtyä. Ongelmien synnyttämisessä ovat kuitenkin olleet aikaisemmat hallitukset ja siten myös kaikki eduskuntapuolueet vahvasti mukana, Lepomäki kirjoittaa jakaen auliisti vastuuta oppositiolle.

 

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teemu Terava

Siltä tämä valitettavasti näyttää. Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen vaatisi vielä 2-3Mrd€ leikkaukset. Pääministerikin on jo myöntänyt, ettei 72% työllisyysaste riitä, vaan sen pitäisi olla 75%.
Hallituksella ei ole kykyä eikä voimia tehdä enempää tarvittavia leikkauksia kuin korottaa työllisyysastettakaan.
Nyt keskitytään maakuntavaaleihin, ja toivotaan, että kaikki järjestyy.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
tarvittavia leikkauksia kuin korottaa työllisyysastettakaan.

Miten hallitus luo työpaikkoja? Ottaako se vientiyrityksiä ja maatilat haltuunsa?
Onko sillä "kakkarasta" hyötyä estää ulkopuolella olevat epävarmuustekijät jotka vaikuttaa meidänkin talouden tilanteeseen?